Tekijä: Pentti Tuominen

Myöhemmin
Julkaistu

Saako olla vahingoniloinen?

En halua osallistua täällä olevaan vaalikiimaan, en toisten haukkumiseen, enkä liioin perusteettomiin väittämiin. En liioin harrasta useinkaan otsikon mukaisia riemuja, vaikka se onkin tunnetusti sitä parasta iloa. Joskus tietysti tulee poikettua säännöstä, mutta eikös sekin ole pelkästään inhimillistä.

Pari päivää sitten seurasin telkkarista MM kisojen naisten viestihiihtoja, joka sitten oli Suomen osalta todellinen pohjanoteeraus, se taisi olla huonoin kautta- aikojen. Naiset hävisivät minuuttitolkulla ja heistä kaikki olivat todella huonoja.

Yksi positiivinen suoritus  oli Ruotsin ankkuriosuuden hiihtänyt Stina Nilssonin hiihto. Se oli melkoinen suoritus varsinkin siltä loppuosaltaan, joka telkkarista suoraan näytettiin. Norjan Johaug yritti muutamaan otteeseen hiihtää ohitse, mutta aina päästessään rinnalle Nilsson lisäsi vauhtia ja tuli voittajana maaliin. Loppusuoralla näkyi miten Johaug taipui, hän oli kuin ihmisrobotti, kädet ja jalat kävivät mutta vauhti hiipui, eikä voinut mitään.

Ei mahda mitään, siinä tilanteessa minäkin olin hiukan vahingoniloinen ja ajattelin, että vihdoinkin joku voittaa ihmisrobotin. Hattua nostan Stina Nilssonille, vaikka olikin ruotsainen verivihollisemme.

Julkaistu

Suomen kansa on sairasta

Mikä meitä oikein vaivaa, kun jatkuvasti keksitään uusia sairauksia? Nyt on otsikoissa ainakin Ylen uutisissa ”synnytyksen jälkeinen masennus”. Miten meidät on tänne maailmaan saatettu ja miten masentuneita ovat vanhempamme olleet, kun ovat meitä tänne maailmaan päästäneet.

On siis niitä muitakin uusia, on työpaikkakiusaukst, työuupumukset ja kaikenlaiset ”burnautit”, sekä seksuaaliset pahoinvoinnit. Luettelo on pitkä ja mitä ilmeisemmin se vaan pidentyy.

Suomalaiset rohmuavat mahan täydeltä kaikenlaisia masennuslääkkeitä. Toisaalta lääkkeet, kuten antibiootit ovat loppumassa eikä uusia keksitä.

Psygiatreille rittää töitä.

Julkaistu

Mittayksiköitä, paljon, vaiko vähän?

Onko 1.4 sekuntia paljon, vaiko vähän? Riippuu tietysti siitä mitä sillä mitataan, tai mitä sillä on mitattu, eikö niin. Jos sillä on mitattu vaikka 10km hiihtoa, niin sillä ei ole mitään merkitystä, hän joka on merkitty hävinneeksi, tai joka on muka parempi, on pelkkää hienostelua. Molemmat ovat yhtä huonoja, tai yhtä hyviä, miten vaan. Aikanaanhan Mietaa hävisi sen kuuluisan sadasosan ja jäi toiseksi, olikohan se 30 km hiihdossa. Sen jälkeen niiden sadasosien käytöstä luovuttiin ja mitataan kymmenysosan takkuudella.

Jos taas mitataan 100 metrin juoksua ja joku häviää 1.4 sekuntia se on todella paljon ja voi lähteä harjoittelemaan. Jos mitataan vaikkapa Formula 1 autojen nopeutta, jo tuhannesosakin on mitattava. Siinä kierretään noin 4- 6 kilometrin rataa ja yleensä parhaiden ajat on mitattavissa kymmenysosan- tuhannesosan eroilla.

Nykyisillä mittalaitteilla voidaan mitata miten tarkasti halutaan, kyse vaan on saadun tarkkuuden tarpeellisuudesta. Monesti se on toki tarpeellista, avaruudessa, teollisuuden robotiikassa ja sairaanhoidossa, noin esimerkiksi.

Julkaistu

”Minä en hiihdä, en ole hiihtänyt, enkä tule hiihtämään.”

Siinä YLE; n toimittajien teema tälle päivälle. Kuuntelin aamusella radio Pirkanmaan lähetystä, siinä oli toimittajat ottaneet pääasiakseen tuoda esille sen, että hiihtäminen ei kuulu koulujen ulkoiluohjelmaan, eikä myöskään oppilaiden vapaa- aikaan.

Muistan hyvin sen ajan, jolloin meikäläinen kulki kouluun täällä maaseudulla talvella. Silloin käytettiin suksia ja niin tehtiin pitkilläkin matkoilla, jotkut oppilaat jopa viidenkin kilometrin päästä. Silloin ei vaivanneet lumipyryt, eikä pakkaset, jos nyt ei puhuta ihan ääriolosuhteista. Välitunnit hiihdeltiin lyhyttä kilometrin, tai parin latua. Oltiin terveitä, eikä vaivannut yskät, eikä nuhat.

Nyt koulumatkat kuljetaan linja- autolla tai taksilla. Jopa kilometrin matka oikeuttaa kunnan maksamaan kuljetukseen. Kyllä se sitten näkyykin poissaoloina, yskän ja nuhan, sekä muiden sairauksien aiheuttamina.

Kouluissa ei harrasteta enää minkäänlaista liikuntaa, tai ainakin hyvin vähän. Sekin vähä mitä harrastetaan tapahtuu sisätiloissa, tuulelta ja sateelta suojassa.

Nuoret menettävät täysin vastustuskykynsä ja valitetaan syylliseksi milloin homekoulua ja kaikkea muuta mahdollista. Sekin hometouhu on ihan uusi, tai muutaman vuoden vanha ilmiö. Miten ne koulut olisivat yht” äkkiä sellaisiksi tulleet.

Lisää liikuntaa, se on terveellistä.

Julkaistu

Suomalaista byrokratiaa

Byrokratiaa parhaimmillaan.

Kertomus juvalaismiehen henkilökortin hausta, joka ei paljon saatesanoja tarvitse. Tähänkö on tultu hallituksen byrokratian purkutalkoissa, helpottamaanhan ihmisten arkea kaikenlaisten typerien lakien oikomisella oli tarkoitus tulla. Vaan kuinkas kävikään, varsinkin täällä maaseudulla saatiin monet asiat entistäkin hankalemmiksi.

Hyvänä esimerkkinä suuresta viisausesta, värkättiin uusi taksilaki, sen seurauksena täällä maaseudulla vaikeutettiin liikkuminen. Iltaisin ei näy takseja missään, eikä kulje linja- autot, eikä pysähdy junat. Junakin lisää vaan vauhtia ja painelee yli kahtasataa aseman ohi. Taksikuskit nukkuvat, tai katsovat televisiota paremman puutteessa ja ikä vei oman ajokortin.

Nyt sitten tämä henkilökorttikin, juvalaismiehen kertomukseen on helppo samaistua. Monella meistä on ihan samanlaiset olosuhteet, jos ei peräti pahemmat.

Julkaistu

Lotta- patsasta puuhataan Hämeenlinnaan

Patsas piti jo pystyttää Forssaan, siellä se kuitenkin sai niin suuren vastustuksen, että suunnitelmista luovuttiin. Se kuulemma repi niin suuria puolurajoja ja menneiden aikojen haavoja, että kaupungin päättäjät eivät uskaltaneet sitä hyväksyä. Hämeenlinnassa kaikki valtuutetut allekirjoittivat patsashankkeen, ainoastaan Vasemmisto ei hyväksynyt sitä.

Patsas on kuvanveistäjä Tiina Torkkelin valmistama  sinkittyä terästä oleva 3.5 metrinen Lotta Svärd muistomerkki. Se on nykyään tilapäispystytettynä Taidekeskus Salmelassa. Sieltä se mahdollisesti siirretään jo tulevana kesänä Hämeenlinnaan. Siitä on useampikin kaupunki ja paikkakunta ollut kiinnostunut, onhan niitä Suomessa jo ennestäänkin.

Suomessa oli lottia enimmillään Jatkosodan aikaan yli 320 000, he olivat tavallisia nuoria naisia eivätkä mitenkään poliittisesti sitoutuneita. Oli myöskin pikkulottia 13-18 vuotiaita, he korvasivat lotat monissa paikoissa ja tehtävissä. Moni lotta menetti sodissa henkensä ja siviilissä tulevaisuutensa ja terveytensä, eivätkö he ole muistamisen arvoisia. Miksi heistä tehdään poliiittisesti unohdettavia  ja piilossa pidettäviä.

Minä kannatan patsaan pystyttämistä ilman poliittista saivartelua.

Julkaistu

Kannattaako somessa sanoa mitä tahansa?

Paljon somessa sanotaan kaikenlaista, niin sopivaa kuin sopimatontakin. Onko se vaan aina niin oikein, sekin että sanotaan vasten parempaa tietoa. Onko oikein haukkua poliitikot, puolueet ja koko järjestelmä, vaikka ei olisi pienintäkään totuudenmukaista tietoa. Onko oikein, että mennään henkilökohtaisuuksiin ja toisten ulkoiseen olemukseen pelkällä oikeudella sanoa jotakin. Onko sananvapauden voima sittenkään täysin rajaton.

Eräs yritys HK Scan joutui ongelmiin yhden  naisihmisen Facebook päivityksen valehtelun ansiosta.

Siinä väitettiin, että sikoja oli pahoinpidelty teurastamolle tuotaessa, kun niitä oli purettu kuormasta. Poliisitutkimuksissa oli kuitenkin todettu, että väitettyä eläinten pahoinpitelyrikosta ei ole tapahtunut, eikä syyteharkintaa tehdä.

Väärän tiedon levittäminen netissä sensijaan tutkitaan ja epäillään kunnian loukkauksesta HK Scania kohtaan. Naisen tekemä Facebook – päivitys oli ehditty lukea jo tuhansia kertoja ja osittain siihen ja sen julkisuuteen nojaa poliisin tutkinta. Aika näyttää johtaako se syyteharkintaan.

Onko siis sittenkin parempi ensin ajatella hetki ja sanoa vasta sitten, eli ettei sano mitä ajattelee.

 

Julkaistu

Pikkuteitä pitkin

Tämän vuoden (2019 ) alusta tuli voimaan uusi yksityistielaki.

Suomessahan on tuhansia kilometrejä pitkä yksityistieverkosto, suurimmalle osalle niistä on luotu tietyt pelisäännöt, joilla ylläpidetään teiden kuntoa ja pitämällä ne kulkukelpoisina. Ilman lainsäädäntöä sekään ei onnistu ja aika ajoin sekin vaatii uudistamista.

Laki on erittäin monimutkainen ja pitkä sisältäen paljon yksityiskohtia. Tieriidathan ovat valtakunnan toinen asia rajariitojen ohella, joista taistellaan kaikesta eniten. Sanotaan, että ei sellaista tietä jossa ei olisi vähintään yksi riidanhaastaja, joko asiasta, tai asian vierestä.

Muutama huomio uudesta laista, jotka kannattaa kaupunkilaisenkin tiedostaa. Ne vaikuttavat kaikkien mökkiläistenkin kulkua omille mökeilleen ja siitä syntyvistä kustannuksista.

Ennen oli kunnissa Tielautakunat, jotka ratkoivat riita- ja muita asioita periaatteessa ilmaiseksi. Uuden lain mukaan Tielautakunnat lopetetaan ja riita- asioita hoitaa ko. tiekunta ja sen jälkeen Käräjäoikeudet. Kannattaa miettiä, mistä valittaa ja miten pitkälle valittaa ja mitä tulee maksamaan siviilioikeudessa mahdollinen häviäminen.

Toinen huomionarvoinen asia. Tiekunnan kokoukset tulee ilmoittaa jokaiselle osakkaalle, joko postitse, tai sovittaessa sähköisellä välineellä. Huomion arvoista siinä mielessä, että on syytä seurata kokoustapahtumia, koska ne ovat oikeita paikkoja saada muutoksia esim. yksikkömaksuihin. Ennen riitti pelkkä lehti- ilmoitus.

Yo linkistä Suomen Tieyhdistyksen Sivuille, josta löytyy ”valmiiksi luettuja” pykäliä ja alalinkki lakikokoelmaan.

 

Julkaistu

Toivottavasti ei jää nuohoamatta

Nuohouslaki muuttui 01.01.2019.

Nuohouslaki muuttui markkinaehtoiseksi ja viimeistään sopimusnuohoojat lopettavat 01.06.2019.Se ei suinkaan tarkoita sitä että nuohoaminen loppuu samalla, vaatimukset ja määräajat säilyvät ennallaan.

Pääasiassa asuttavissa rakennuksissa, joissa käytetään tulisijoja, joilla lämmitys tapahtuu, pitää nuohota kerran vuodessa. Vapaa- ajanasunnot, eli kesämökit nuohotaan kerran kolmessa vuodessa. Nuohoojan pitää olla ammattiinsa koulutettu.

Sääntelyn muutoksella tarkoitetaan sitä, että kuntien työtä helpotetaan. Ennen kunnat järjestivät piirinuohoajat ja ne tulivat ajallaan pyytämättä. Nyt on valinnanvapaus  ottaa nuohoaja vaikka Rovaniemeltä, jos se on halvin ja muuten sopiva. Kukaan ei saa itse nuohota, vaikka olisi ammattilainen.

Valvontaa tulee suorittamaan Palo- ja Pelastuslaitos. Missään tapauksessa nuohoamista ei kannata jättää tekemättä, koska se vaikuttaa myös vakuutuskorvauksiin tulipalon sattuessa.

Julkaistu

Mennyttä aikaa

Paljon tulee radiosta kevyttä viihdemusiikkia ja nykyajan iskelmiä. Kovasti on erilaista verrattuna menneeseen aikaan, jolloin syntyi sen ajan suuria nimiä. Silloin niittivät mainetta, sellaiset nimet, kuten Reijo Taipale, Eino Grön, Paula Koivuniemi ja moni muu. Osa heistä jatkaa vieläkin ja ovat kiertäneet lavoilla ja eri tilaisuuksissa kymmeniä vuosia. Moni 1960- 70 luvun artistia jatkaa vielä näinä päivinä.

Musiikkinahan ei iskelmiä aikanaan pidetty, se oli sivistyneistön mielestä pelkkää roskaa ja tavallisen kansan humpuukia. Varmaan monen mielestä on sitä vieläkin. Ajan saatossa kuitenkin iskelmä on tunnustettu ja arvostettu taiteen erääksi lajiksi.

Nykyaika vaan on täysin erilaista, uusia tähtiä syntyy, kuin litran mitalla mitattuna. Seuraavana päivänä heistä ei ole enää mitään tietoa, kun uudet esiintyjät ovat astuneet areenoille. Ei synny enää ikoneita, tai ainakin kovasti harvoin.

Tämä on aihe jota  voisi tutkia paljon syvällisemmin, mutta olkoon ja tutkikoon kukin ihan itse. Tähän sotketut poliittiset ja vanhuksia koskevat kommentit poistetaan välittömästi.