Tekijä: Tarmo V. Törnroos

Stubbilla on tunnetusti valloittava hymy, suupielet venyvät korviin asti. Tänään on hänellä paljon pelissä, kun valitaan EPP:n ehdokas EU:n komission puheenjohtajaksi. Siinä virassa on paljon valtaa ja siksi virka luokitellaankin statuksena maailmassa korkealle.

Mutta kantaako Stubbin hymy hänet Brysselin byrokraattien ykköseksi, joka valitaan kabineteissa ei vaaleilla? Viimeistään tänään illalla tiedämme hyytyikö Stubbin hymy tappion hetkellä vai ei.

Suomessa tarkemmin sanottuna Hesassa kokoontuu kaksipäiväisiin syysseuroihin EU-parlamentin suurimman ryhmän EPP:n eliitti. EPP:hen kuuluu 77 keskustaoikeistolaista puoluetta 41 maasta. Suomesta siihen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit.

Mukana syysseuroissa ovat mm. Saksan rautarouva Merkel ja EU-komission puheenjohtaja Juncker.

Miksi syysseurat ovat Hesassa? Suomessa on eduskuntavaalit ensi huhtikuussa siis noin viiden kuukauden kuluttua. Suurtapahtuma saa paljon julkisuutta ja sitä Suomen porvaripuolue nyt tarvitsee, sillä vaaleissa on luvassa tappioita porvareille. Kepu on myös porvaripuolue samoin Siniset, joten ne ainakin tulevat kärsimään kovat tappiot vaaleissa. Se tarkoittaa, että porvarihallitusten aika on ohitse ja se kyrsii porvareita myös Euroopassa.

Ns. oikeistopopulismi uhkaa nyt porvarien asemaa myös Suomessa ja siitä EU-uskovaiset ovat huolissaan. Tunnettuahan on, että oikeistopopulistit haluaisivat lopettaa koko EU:n ja panna stoppi hallitsemattomalle maahanmuutolle.

EPP:n syysseurojen tarkoitus on siis valaa uskoa porvareihin ja ei olisi ihme, jos sieltä kuuluisi ääniä, joissa maahanmuuttoon tulisi jotain uusia avauksi, jotka olisivat EU-kansalaisille mieleisiä.

Toinen asia palaverissa on valita EPP:n ehdokas uudeksi komission puheenjohtajaksi. Ehdokkaita on kaksi saksalainen Manfred Weber ja Suomen Aleksander Stubb. Ennakkovaikkausten mukaan Stubb tulee kärsimään raskaan tappion kotikehässä. Saksalainen on nimittäin Merkelin suojatti ja Merkel on edelleen EU:n todellinen johtaja.

Kuka maksaa suurtapahtuman kaikki kustannukset? Me suomalaiset veronmaksajat maksamme , kukas muu.

Kokoomuksen vaalien alkupläjäys on siis näyttävä ja huomiota herättävä ja veronmaksajien maksama.

Suomi on kaksikielinen maa. Viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Tänään vietetään Suomenruotsalaisuuden päivää. Sitä on vietetty jo vuodesta 1908 alkaen.

Usein toistettu fraasi ”kaksikielisyys on rikkaus” pitää paikkansa. Ruotsinkielen asemaa Suomessa  kannattaa vaalia, vaikka joskus vaikuttaa siltä, että ruotsin kieli haluttaisiin kokonaan lopettaa Suomessa. Kysymyksessä on ns. koulujen pakkoruotsi, joka hiertää monia. Mutta se on eri asia.

Suomi kuului Ruotsin valtakuntaan noin 600 vuotta (1249-1809) ja vielä senkin jälkeen ruotsin kieli oli virkakielenä pitkään, vaikka kuuluimme jo Venäjän valtakuntaan. Meillä on siis vankka kultturiperintö ruotsalaisuudesta, jota kannattaa vaalia senkin takia, kun nykyjään tunkee myös tänne pohjan perille meille täysin vieraita kulttuureja, kuten islam.

 

Vihreät putosivat meikän äänstysluettelosta seuraavissa vaaleissa tänään. Syy on puheenjohtajan valinta. Kun puheenjohtajaksi valittiin tynkäkaudeksi vanha jo monessa liemessä keitetty homo, jonka ainoa tehtävä on toimia Vihreitten vaalivankkurin vetäjänä, niin heikot ovat vankkurin vetäjän eväät.

Vihreillä on vielä paljon opittavaa politiikasta. Koijärvi-liikkeestä syntynyt puolue ei vielä ole sisäistänyt politiikan teon kaikkia ulottuvuuksia. Kun puolueeseen etsitään puheenjohtajaa pitäisi kaikki potentiaaliset ehdokkaat tulla esiin kilvoittelemaan puheenjohtajuudesta. Mutta Vihreissä oli vain rintamakarkureita, kun kaikki potentiaaliset ehdokkaat kieltäytyivät ehdokkuudesta. Jäljelle jäi vain eräänlainen kehäraakki, joka ei vakuuta äänestäjiä.

Vihreitten kriisi tulee jatkumaan vielä pitkälle ensi kevään vaalien jälkeenkin. Sitten vasta, kun Vihreät löytävän sen oikean puheenjohtajan voi Vihreille ennustaa parempaa tulevaisuutta. Mutta siihen asti on tiedossa vain tappioita, joista pahin on ensi kevään vaalien tulos.

 

Neljäs valtiomahti media pitäisi olla vallan vahtikoira. Mutta kun ei ole. Suurin ja kaunein koko kansan Yle on  nykyään hallituksen talutusnuorassa.

Miten temppu tehtiin. Se tehtiin  siten, että Ylelle annettiin verotusoikeus siten, että jokaisen suomalaisen on maksettava ns. Ylen pakkoveroa, oli sitten telkkua olohuoneen nurkassa tai ei. Yle kerää pakkoverolla vuosittain noin puoli miljardia euroa, joka on siis varmaa tuloa, millä mällätä.

Nyt se, että Yle on hallituksen talutusnuorassa alkaa näkyä yhä selvemmin myös ohjelmatuotannossa. Nimekkäät ja osaavat toimittajat uutis -ja ajankohtaisohjelmista ovat lähteneet Ylestä kuka mistäkin syystä. Osa on ostettu kilpaileville kanaville, osa on lähtenyt, kun työtä on ruvettu sörkkimään ja osalle on annettu kenkää, kuten nyt Jari Korkille. Jäljelle Yleen on jäänyt vain rupusakki ns. toimittajia, jotka tekevät niin kuin pomot käskee. Ja pomot varjelee rahoitusta, joka tulee hallituksen kädestä.

Ajankohtaisohjelmista on tullut heikkojen vetäjien ja tarkan pomojen hyväksymien käsikirjoitusten mukaisia lässytystilaisuuksia. Sen sijaan, että hyvä ja osaava toimittaja, joka käyttää ammattitaitoaan panee ahtaalle ja vaatii vastauksia vaikeisiinkin kysymyksiin haastateltavilta.

Tällä menolla Yle menettää katsojiaan ja kuuntelijoitaan jatkuvasti, kun kilpailevat kanavat käyttävät hyväksen Ylen tilannetta hallituksen tietotoimistona.

Ylen pakkovero on poistettava ja Ylen pitää hankkia rahoituksensa periaatteena se maksaa, joka katsoo. Silloin on paras vaihtoehto maksukortti, joka on tullut jäädäkseen television katseluun. Onhan se törkeätä, että suuri osa kansasta ei katso juurikaan Ylen ohjelmia, mutta joutuu kuitenkin maksamaan pakkoveroa Ylelle.

Kymmenen EU:n jäsemaata esittää EU:n vakausmekanismille uutta roolia. Tavoitteena on, että jokainen EU-maa hoitaa itse oman taloutensa ja näin muiden maiden veronmaksajia ei huudeta apuun heti, kun omat rahat ei riitä. Toista Kreikkaa ei siis enää haluta lypsämään mm. Suomen veronmaksajien rahoja.

Mutta tämä uudistus ei riitä EU-maiden kansalaisille. EU pitää palata juurilleen vapaakauppaliittona, kuten oli aikanaan Hansa-liitto. EU:n pitää ruveta noudattamaan omia sääntöjään, kuten Shengen-sopimusta, että elintasopakolaisten turismi Eu-maissa loppuisi. Kaikki pyrkimykset poliittiseen liittoon eli liittovaltioon on lopetettava. Yhteisvaluutta euro on joko lopetettava kokonaan tai kiellettävä niiltä EU-jäsenmailta, joilla ei ole edellytyksiä ylläpitää vakausmekanismi ehtoja joka tarkoittaa että valtion laina ei saa ylittää 60% bruttokansantuotteesta.

EU.n roolia rahanjakana on rajoitettava minimiin. Ei ole mitään järkeä siinä, että esim. Suomi kierrättää maatalouden tukia Brysselin kautta. Kyllä jokainen maa pitää pystyä jakamaan omat tukensa suoraan ilman EU:n välikäsiä.

Kun EU:n roolia tukien jakajana pienennetään pienenee myös jäsenmaiden maksut EU:lle.  Suomikin maksaa vuosittain yli puoli miljardia euroa jäsenmaksua EU:lle ja Suomi on yksi pienimmistä nettomaksajista.

Suomi on tiettävästi ollut yksi ”uuden Hansaliiton” puuhaajista. Suomen vanhoja puolueita pelottaa Ruotsin tie, jossa Ruotsidemokraatit aiheuttivat viime vaaleissa tilanteen, että nyt Ruotsi ei tahdo saada hallitusta kokoon, kun Ruotsidemokraatteja vaalivoittajana ei haluta hallitukseen.

Oikeistopopulismin tuulet puhaltavat nyt Euroopassa. On todennäköistä, että myös Suomessa ensi kevään vaaleissa nähdään taas jytky.  Vaalitettavasti vaan, että jo ennakkoon ovat vanhat puolueet ilmoittaneet, että he eivät aio tehdä yhteistyötä esim. Perussuomalaisten kanssa.

EU:sta on tullut elefanttitautia sairastava byrokraattiarmeijan hallitsema epädemokraattinen laitos. Se pitää panna nyt laihdutuskuurille, joka tulee olemaan rankka ja kivulias, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole, sillä EU-kansalaiset hylkäävät lopullisesti EU:n sellaisena, kun se nyt on.

 

Mutta, kun tule alas puusta ja alkaa tarkemmin katsoa ja kuunnella, niin kulisseissa kuhisee. Sipilä sai aikaan välirauhan ay-väen kanssa, kun lupasi viedä potkulain valmistelun loppuvaiheessa kolmikantaan eli ay-väen, työnantajien ja hallituksen yhteiseen pöytään.

Nyt kuuluu kabineteista kuitenkin kummia. Asia ei ole vielä lainkaan selvä. Sipilän mielestä hallitus valmistelee lain valmiiksi ja sitten ay-väki saa antaa siitä lausunnon. Eihän se mitään kolmikantaa ole. Ay-väki vaatii, että se saa olla mukana sorvaamassa lain perusteluita, joiden mukaan lakia sitten tullaan soveltamaan. Siinä sitä onkin sitten  tekemistä, että löydetään perusteluihin sellainen sanamuoto ja sanajärjestys, että se tyydyttää työnantajia, hallitusta ja ay-väkeä. Luulen, että pilkun paikatkin jo aiheuttaa eripuraa, kuinkas sitten tekstin?

Välirauha tarkoittaa sitä, että jos sopuun ei päästä, niin lakkoilu jatkuu. On myös perusteltua uskoa, että jos lakkoilu jatkuu, niin se myös kovenee.

Ellei käy Sipilälle huono tuuri ja laki ei valmistu ajoissa eli jouluun mennessä, niin sitä ei ehditä käsitellä eduskunnassa tällä vaalikaudella ja se raukeaa ja joutuu muun jätepaperin kanssa polttouuniin.

Eilen tuli selväksi, että Angela Merkel Saksan pitkäaikainen rautarouva jättää Saksan  konservatiivipuolueen puheenjohtajuuden joulukuussa 2018. Hän ilmoitti olevansa halukas jatkamaan Saksan liittokanslerina vaalikauden loppuun. Liekö malli Timo Soinilta, joka myös halusi jatkaa ministerinä, vaikka puolue meni alta.

Saksa on EU:n suurin kansantalous ja myös EU:n suurin nettomaksaja. Ei  siis ole ihme, että Saksa on myös ottanut johtavan roolin EU:ssa. Merkel on käytännössä EU:n todellinen johtaja, jota kuunnellaan Brysselissä herkällä korvalla.

Kaksi maailmansotaa hävinnyt Saksa vain runsaan kahden vuosikymmenen välein nousi kuin tuhkasta kärsittyään raskaan tappion toisessa maailmansodassa. Ilman amerikkalaiste apua nousu olisi tuskin ollut niin nopea, kuin se oli. Puhuttiin Saksan ihmeestä, kun siellä tuotanto kasvoi nopeasti ja jälleenrannettiin pahoin tuhoutuneita kaupunkeja. Amerikkalaisten apuun vaikutti eittämättä se, että USA:n suurimpien pankkien omistus on amerikanjuutalaisilla, joista Rockefellerin perhedynastia lienee tunnetuin.

Saksan nopea vaurastuminen Hitlerin jälkeen johti pian Euroopan ja USA:n pääomapiirien parissa ajatukseen muodostaa Euroopan maiden yhteenliittymä, jonka alkuna oli hiili -ja teräsyhteisö, joka aloitti toimintansa vuonna 1952.

Se oli alkuna EU:lle, jonka perusajatus oli toimia rauhanliikkeenä. Ei enää koskaan sotia Eurooppaan oli idealistinen tavoite.

Tänään tiedämme miten on käynyt. Euroopassa soditaan jatkuvasti ja EU:sta on tullut enemmän poliittinen unioni, kuin vapaakauppa-alue, joka oli alkujaan tarkoitus. Nyt puhutaan liittovaltiosta ja Saksa ja Ranska ovat siinä puuhassa etulinjassa. Saksa on tottunut liittovaltiojärjestelmään, kun Saksa on jaettu liittovaltioihin. Liittovaltiota puolustaa se, että on yhteinen valuutta euro.

Tässä Eurooppa menee puuhun perse edellä, kun vertaa sitä USA:han. USA:ssa muodostettiin ensin liittovaltio ja vasta sen jälkeen tuli yhteinen valuutta dollari.

Saksalaiset pankit ovat dominoineet Euroopan rahamarkkinoita yhdessä amerikkalaisten jättipankkien kanssa. Siksi on perusteltua väittää, että Saksalla oli johtava rooli euron syntyyn. Euro synnytettiin kiireellä ja valuviat näkyvät vieläkin selvästi. Miksi euro sitten piti saada pikavauhdilla käyttöön? Siksi, että yhteisvaluutta palvelee ennen muuta pääomapiirejä, suurteollisuutta ja monikansallisia suuryhtiöitä. Valuuttariskit poistuvat kansainvälisessä kaupassa, kun jatkuvasti toistuvat devalvoinnit eri maissa ovat historiaa.

Kun nyt on odotettavissa johtajan vaihdos EU:ssa, niin nähtäväksi jää, onko uusi Saksan liittokansleri yhtä innostunut EU:n liittovaltiohankkeesta, kuin Merkel? Vai onko hän vielä innostuneempi? Ja mitä siitä seuraa? Mikä vaikutus on Englannin erolla EU:sta?  Mitä tekee Italia ja Euroopan nouseva oikeistopopulistinen liike? Jos kehitys kulkee Italian viitoittamaa tietä, voi EU ja euro olla tiensä päässä ennemmin, kuin kukaan uskoo.

Nyt jo Suomea sitoo kansainväliset sopimukset siirtolaisuudesta ja heidän kohtelustaan. Esim. sosiaaliturvan pitää olla siirtolaisille sama, kuin kantaväestölle.

Nyt on taas tekeillä uusi kansainvälinen sopimus siirtolaisuudesta ja Suomi on siinäkin mukana. USA ja Unkari ovat jo ilmoittaneet, että he eivät ole mukana sopimuksessa. Miksi Suomi on?

Sopimuksesta ei ole puhuttu tai kirjoitettu mitään, joten asiaa on viety eteenpäin kansalaisilta salassa.

Nyt on Iltalehti julkaissut asiasta jutun, jonka linkki alla.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/ef647c46-2541-4a31-a42d-7b2f6fc95919_pi.shtml

Sotesopan keitto on siirtynyt taka-alalle, kun mm. potkulaista tuli itseään suurempi hulabaloo. Sotesoppaa hämmennetään nyt salassa sosiaali -ja terveysvaliokunnassa ja silloin tällöin joku valiokunnasta antaa jonkun tyhjänpäiväisen lausunnon julkisuuteen. Kansalaisilla ei ole mitään tietoa missä nyt mennään. Eläköön avoin ja demokraattinen Suomi!

Mediakin on ihmeen hiljaa sotesta, vaikka juuri median pitäisi olla nyt valppaana, kun kansalaisille ollaan syöttämässä pahoin hapantunutta sotesoppaa.

Vai onko  Sipilän jengikin tullut siihen tulokseen, että sotesopan keittäminen pitää aloittaa kerran vielä alusta ja uusin voimin vaalien jälkeen? Tiettävästi ja hevosmiesten tietotoimiston kautta on sen verran tietoa tämän hetkisestä vaiheesta, että Kokoomus pelkää valinnanvapauden murentuvan loppupeleissä. Jos niin käy Kokoomus ei hyväksy myöskään Kepun hellimää maakunauudistusta, jolloin koko helvetin kalliiksi tullut lehmänkauppaan perustuva hanke menee jätepaperina polttouuniin.

Nyt on enää ilmeisesti kysymys siitä kenestä saadaan syyllinen?  Ehdotukseni on, että syytetään mahoa lehmää.