Hallituksen teko ei ole fanaatikko juttu

Vaalien alla on selvä että joillakkin asiat karkaa käsistä nyt on vaan vaali tulos selvä ei pitäisi mopon enää karkailla

Mopo joka saa aikaan vain riitaa joka suuntaa nyt ei ole riidan kylvennän aika ja fanaatikot vois katsoa mitä julki tuovat

Sillä heillä vaikka sanan vapaus onkin on myös sanan vastuu jolla ei pidä pyyhkiä lattioita  kenenkän

Suomi on hyvä maa asua meidän kaikkien ja se pitää muistaa vielä kun olis pien eläkeläiselle toimeen tulo jotenkin taattua

Kyllä nuot aivan alta torihintojen menevät eläkket ei sitä kyllä takaa ja sitä seuraan aika läheltä

mm naapurini saa alta 800 kk eläkettä jolla makselee itse kaikki asumisen ja ruokansa plus tykötarvekulut lääke laskuineen

Asumis tukea hän ei saa koska vuokra on sen rajan alta muutaman euron  tuskinpa on oikeaa asiaa lainkaan niin vaan asiat ovat

Mutta nyt ollaanSuomelle tekemässä hallitusta jonne on kaikki halukkaat ovat tervetulleita kunhan ovat hallitus ohjelman takana

Ja on päivän selvä asia että maalle tekee hallitusta eduskunta ei sitä värkkää  hevosmiesten tieto toimisto

Ja pitävät siitä sitten myös kiinni seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

 

”Luonnonsuojelu” on hienoa

Belgiassa kerrottiin viime syksynä sikaruton levinneen sinne sotaharjoituksen sotilaiden mukana.

Nyt on kuitenkin ilmennyt, että juttu ei pidäkään paikkaansa.

https://www.jagderleben.de/news/asp-belgien-verhaftungen-forstbeamten

Tällä hetkellä on pidätettynä luonnonsuojeluviraston virkailija, hänen poikansa ja kaksi paikallista metsästäjää, joista virkailijan epäillään salakuljettaneen sairaan sian Itä-Euroopasta Belgiaan.

Mikähän lienee tuon ”luonnonsuojelullinen” motiivi?

Eurovaalikoneet

Iltalehden eurovaalikone tuli kokeiltua. Puolet kymmenestä pärjänneestä oli persuja kannatuksella 80-83 prosenttia. Joukossa olivat mm. Ruohonen-Lerner, joka on aina ennenkin pärjännyt ja lisäksi Viren ja Hakkarainen.

Koska testien tulokset ovat vuodesta toiseen pysyneet samoina, niin se viittaa vakauteen poliittisessa linjassa.

Suomen hallitusneuvotteluista

Ay-mafian demari Rinne yrittää nyt muodostaa Suomeen enemmistöhallitusta.

Toivottavasti mikään puolue ei ole niin hallituskipeä ja typerä, että lähtisi aisankannattajaksi demarien, kommareiden ja hirveiden punikkihallitukseen.

Suomi on juuri ja juuri noussut rotkosta lähestulkoon kuilun reunalle. Suomeen ei tarvita punikkihallitusta sotkemaan Suomen asioita.

Hölmönä menin helppoon

Tuli kännykkään viesti että olen saanut  K-supermarketin asiakaskyselyn perusteella palkinnon ja viestissä oli linkki mikä minun piti vain avata. Palkinto oli nokia 8 -älypuhelin yhdellä eurolla.

Vastasin muutamaan kysymykseen K-supermarketin palveluista ja sen semmoisista ja lopuksi minun piti vain antaa visakorttini numero. (pitkä numerosarja joka lukee kortissa) Annoin minä hölmö.

Haistoin palaneen käryä kun toista kertaa linkki ei auennut ja soitin nordeaan -Ai jai jai! sanoi nordean asiakaspalvelija-”” Nyt olet mennyt pahaan vipuun ja näitä tapauksia on ollut paljon”””Korttini kuoletettiin saman tien nordean toimesta ja muutaman päivän päästä saan postissa uuden kortin.

Toivottavasti opin tästä, mutta puolustuksekseni totean että huijaus ja ”K-supermarketin” sivut oli taidokkaasti tehty. Menin vipuun.

Ylipäällikön käsky 10.12.1939 14. Armeijalle

Kun Venäjän sotatoimet Suomea vastaan Talvisodassa eivät sujuneet suunnitellusti, niin Venäjän puolustusministeri otti Ylipäällikkönä sotatoimet johtoonsa. Pääsotaneuvoston jäsen Stalin kuului Vorošilovin esikuntaan poliittisena jäsenenä.

Käskyn teksti

Venäläinen arkistodokumentti

”14. armeijan komentajalle, Pohjoisen laivaston komentajalle

Kopio: 9. armeijan komentajalle, 7. armeijan komentajalle, 8. armeijan komentajalle, Laivastoasiain kansankomissaarille.

Kartta – 1:420 000 ja 1:1000 000

1. Vastustaja toimii 14. armeijan kaistalla pieninä osastoina ja pyrkii puolustautumaan Petsamon tunturissa suojaten Petsamosta Kemiin johtavaa tietä.

2. 14. armeijan joukot ovat ottaneet haltuunsa Petsamon ja Luostarin sekä jatkavat 52. tarkka-ampujadivisioonan keskittämistä.

3. Vasemmalla 9. armeija on edennyt Kuolajärven – Suomussalmen rintamalle seuraavina tehtävinään Oulun ja Kajaanin kaupunkien miehitys. Sen 122. divisioona hyökkää Kemijärven asemaa kohti.

4. Käsken:
a) Petsamon ja Luostarin alue on miehitettävä vahvasti, mereltä ei saa päästää ketään nousemaan maihin Murmanskin alueelle eikä Norjan alueelta sallita aseistuksen tai elävän voiman tuontia;
b) Kaikkien 52. divisioonan joukkojen keskittymistä Petsamon alueelle on joudutettava;
c) Sotatoimen tärkein päämäärä on vallata Rovaniemi ja Kemi sekä katkaista suomalaisten yhteys Ruotsiin.

52. divisioonan on toimittava yhteistyössä 9. armeijan 122. divisioonan joukkojen kanssa. Vahvistetun 52. divisioonan on ensi vaiheessa edettävä Nautsin ja Nollimin [ensimmäinen kirjain epäselvä] alueelle.

Hyökkäystä on jatkettava korkeintaan pataljoonan vahvuiset liikkuvat osastot edellä, ja niillä on ehdottomasti oltava mukaan 45- ja 75-millistä rykmentintykistöä, panssarivaunuja sekä pioneerijoukkoja esteiden raivaukseen ja teiden pikaiseen kunnostamiseen. Divisioonan päävoimien on edettävä kärkijoukon takana divisioonan tykistö mukanaan.

Joukkojen liikehtiessä eteenpäin Norjan rajan suuntaan Petsamosta Nautsiin on jätettävä sivustavarmistuksia, ja sivustojen varmistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Nikkelikaivosten miehityksen yhteydessä niiden vuokraajia ei saa loukata, ja heidän kanssaan on pidettävä mahdollisuuksien mukaan ystävälliset välit.

d) Saapuvasta suomalaisesta erityisrykmentistä on jätettävä yksi pataljoona Petsamon alueelle, ja sitä on käytettävä Norjan-rajan vartiointiin. Muut kaksi pataljoonaa on lähetettävä Kemin valtauksen jälkeen Tornion seudulle Ruotsin rajan vartiointiin.

Suomalaisen erityisrykmentin kolme pataljoonaa on lähiaikoina laajennettava kolmeksi suomalaiseksi rykmentiksi eli divisioonaksi.

5. 14. armeijan ilmavoimien on:
a) toimittava tiiviissä yhteistyössä armeijan jalkaväen kanssa avustaen joukkojen etenemistä tuhoamalla vastustajan elävää voimaan;
b) estettävä vastustajan huolto ja vahvistusten siirtely Kemin-Petsamon tietä;
c) pommitettava Rovaniemeä ja Kemiä sekä vastustajan laivaston ilmestyessä Barentsinmerelle tuettava Pohjoista laivastoa sen tuhoamisessa;
d) suojattava Murmanskin ja Petsamon alueita sekä armeijan joukkoja.

6. On otettava huomioon, että operaation kuluessa 52. tarkka-ampujadivisioonan on kohdattava 122. tarkka-ampujadivisioonan joukot Rovaniemellä, jonka jälkeen viimeksi mainittu siirtyy 14. armeijan komentajan käyttöön.

7. Pohjoinen laivasto ei saa sallia maihinnousua Muurmannin rannikolle tai ulkomaalaisten laivojen lähestymistä Murmanskin ja Petsamon alueelle.

8. Toiminta-alueen raja 14. armeijalle on Apatitystä Pelkosenniemelle, kumpikin paikka 14. armeijan alueella.

9. Armeijan esikunnan operatiivinen ryhmä on Petsamossa.

10. Yleisohjeiden vastaanotosta ja jaetuista käskyistä on raportoitava tänne.

 

Ylipäällikkö – Vorošilov, Pääsotaneuvoston jäsen – J. Stalin, Yleisesikunnan päällikkö – B. Šapošnikov

No. 0364
10. joulukuuta 1939 19.10
Delo 578, sivut 129-131.”[i]

——

Suluissa on kyseisen osion kirjoittaja.

[i] Timo Vihavainen, et al (Ohto Manninen) – Varjo Suomen yllä; 2017; sivut 183-184

SDP:n teksti ja kysymykset muille puolueilla

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e331f6c2-e11a-4a6b-ac48-39696638ad6d

26.4.2019

Tässä ovat SDP:n teksti ja kysymykset muille puolueilla:

–SDP haluaa rakentaa tulevaisuuden Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Kysymme seuraavat kysymykset selvittääksemme edellytykset yhteisen hallituksen muodostamiseksi. Pyydämme teitä esittämään puolueenne ohjelma-asiakirjojen perusteella kantanne seuraaviin asiakokonaisuuksiin (kohdat 1-8) ja lisäksi vastaamaan asiakokonaisuuksia täsmentäviin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin.Lisäksi pyydämme teitä esittämään näkemyksenne sosiaaliturvan uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen (kohdat 9-10).

–Pyydämme vastauksianne tiistaihin 30.4.2019 klo 12 mennessä.

  1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a.Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

[ Mitkään suomalaisten toimet eivät pysäytä ilmaston lämpenemistä, jos suurin osa maapallon 7000 miljoonasta ihmisestä ei pysty vähentämään hiilidioksidipäästöjään – sitoutuminen on siis mahdotonta.]

[ Miten uusi hallitus tai  mikään puolue  voisi määritellä mitä Suomessa tai yleensä maailmassa tapahtuu 2030- luvulla?]

b.Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

c.Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

  1. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

[ No niin, aletaan taas paukuttelemaan henkseleitä]

a.Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

b.Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

c.Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

d.Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

[Oikea vastaus mielestäni on: Heti kun suomalaiset pystyvät elämän ilman, että valtio lisää vuosittain velkaansa. Nyt neljä vuotta on mennyt kohtalaisesti – miten Rinteen johdolla mennään?]

  1. Turvallinen oikeusvaltio Suomi

a.Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?

b.Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?

c.Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?

d.Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

  1. Elinvoimainen Suomi

a.Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?

[ Varmasti suomalaiset pystyvät tuotteita kehittämään. Ongelmana voi ola maksukykyisten ostajien löytäminen.]

b.Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?

c.Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

  1. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

a.Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

b.Miten uudistaisitte perhevapaita?

c.Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

  1. Kestävän talouden Suomi

a.Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?

b.Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

  1. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

a.Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?

b.Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti. [Nostamalla veroja , vai?]

c.Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

  1. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

a.Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.

b.Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

c.Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?

d.Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa? [Lisää tukiaisia, vai?]

  1. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
  2. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
  3. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

*

Huomattavaa on, ettei Anti Rinne ei kysy mikä on puolueen suhtautuminen haittamaahanmuuton hillitsemiseen.

”Turvalompakko”.

Kun lähimaksut kohosivat 50€:n tasolle, tuli väkisinkin mieleen. Skimmaus rupeaa olemaan vanhanaikaista mutta nykyisin sitten tämä kortin luku esim kassajonoissa, joissa ollaan lähituntumalla. Nykytekniikka on jo osoittanut, että kortin luku, veloittaminen, korttitietojen tallentaminen jne, on teknisesti täysin mahdollista.

Pankkimiehet luonnollisesti irtisanoutuvat mahdollisuudesta. Toisaalta tietotekniikan gurut sanovat sen olevan täysin mahdollista.

Siispä ostin turvalompakon, tärkeimmille korteille viisi paikkaa, muille ns korttitasku. Seteleille oma osionsa.

Vaikka tuo uhka olisikin marginaalinen, ihastuin siihen, että voin vetää kortit alumiinisuojuksestaan mukavassa järjestyksessä ja poimia tarvitsemani kortin. Lähimaksussa ei edes lompakkoa tarvitse avata.

Koko lompakon koko on pienempi kuin vuosikausia käyttämäni ”klemmarilompakko”, vähän isompi kuin normi kortti.

Kuinka voisimme välttää Zahran Hashim ‘n kaltaisten henkilöiden tulo maahamme?

Siinäpä on meille haastetta. Ehkäpä hyvä neuvo olisi pidättyä ottamasta maahamme ihmisiä maista, joissa asuvat ihmiset eivät tule toimeen edes keskenään. Näin määritelty rajaus koskisi useimpia muslimimaita. Miten esimerkiksi Irakista tulleet ihmiset voisivat pitkään sietää suomalaisia, kun eivät ole parissa tuhannessa vuodessa oppineen sietämään kaikkia oman maansa kansalaisia ( v.r.t. sunni v.s. shiia).

*

https://timesofindia.indiatimes.com/world/south-asia/wanted-sri-lanka-radical-hashim-died-in-hotel-attack-president-maithripala-sirisena/articleshow/69052788.cms

26.4.2019

Wanted Sri Lanka radical Hashim died in hotel attack: President Maithripala Sirisena

COLOMBO: An Islamic extremist believed to have played a key  role..
in Sri Lanka’s deadly Easter bombings died in an attack on   a Colombo hotel, the country’s president confirmed Friday.
”What intelligence agencies have told me is that Zahran was  killed during the Shangri-La attack,” President Maithripala Sirisena told reporters, referring to Zahran Hashim, leader  of a local extremist group.

”Tiedustelupalven minulle kertoman mukaan Zahran tapettiin Shangri-La hyökkäyksen aikana,” presidentti Maithripala Sirisena kertoi viitaten Zahran Hashim’in, paikalliseen ääriryhmän johtajaan.

*

IL samasta tapauksesta:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/09d9ee16-c46b-4887-a96d-789ae49ffdc0

26.4.2019

Sri Lankan iskujen ”aivot” on kuollut

Iskuissa kuoli ainakin 253 ihmistä.

Balto-slaavilainen ”(d)ruhtinas”…

Arkkis: Mistä tämä dogmi on peräisin, ettei ”kuningas” olisi germaaninen eikä edes indoeurooppalainen sana?

[T.: Ralf-Peter Ritterin teoksesta Studien zu den ältesten germanischen Entlehnungen im Ostseefinnisehen

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten… ]

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/07/suomen-kuninkaista

Lisäksi on todennäköistä, että jos germaanijoukon ”pomo” on ollut kunnig, heidän kanssaan asioineet ja/tai tapelleet baltit (vandaalit?) ovat lainannet sen juuri muodossa ”kunigas”: ei kaksoiskonsonanttia ja maskuliinin pääte perään, että sanaa voidaan taivuttaa. Tässä muodossa se liettuassa yhä tarkoittaa jotksin ”pikkuruhtinasta”.

[Tokkura: Se tarkoittaa seurakuntapappia, alun perin on tarkoittanut pakanallista pappia

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=kunigas ]

Sen sijaan ”druhtinas” on vanha germaaninen sana, ja se on tarkoittanut viikinkien ”kuningasta” huomattavasti vaikutusvaltaisempaa henkilöä.

[Tokkura: Tarkemmin tutkittuna ei ole.]

Sigfrid: Mistä syystä kuninGAZ ei voi olla germaaninen, mutta druhtiNAZ olisi.

[ Tokkura: http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=122682&hakusana…
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=73205&hakusana=…
Nuo ovat siis väärin.]

Perustelusi näyttää aikasidotulta, viikinkiaikainen havainto on perustellumpi, koska siitä on enemmän tietoa, mutta sitä aikaisempi lainahavainto ei. Sen perusteella ei voi kuitenkaan tehdä päinvastaista johtopäätöstä sanan kuningaz kohdalla.

Arkkis: Minähän väitän, että molemmat ovat germaanisia , mutta niiden pääte olisi eri lähtöä, ”kuninkaassa” balttilaista aivan tavallisen ”osaajaa” merkitsevän germaanisen sanan perään liitettynä, joka germaaninen sana on yhä tuosta johtuvassa merkityksessä. Kovin monenhan ei viikinkiveneessä tarvinnut edeltä käsin tuntea reittiä, ja ”kunigas” oli ennen kaikkea veneen päällikkö.

Druhtinaz oli isompi viskaali, eikä se ole johdettavissa arkikielen sanoista.

Siis mitä se ”kuningas” olisi, ellei germaanista alkuperää?

sigfrid: Tarkoitin tietenkin sitä, että miksi mielestäsi az– pääte toisessa sanassa on balttia, toisessa germaania.

Arkkis: Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Gootin kielessä, joka on voimakkasti balttivaikutteinen germaaninen kieli, on paljon tuollaisia az-päätteisiä henkilöä tai vastaavaa tarkoittavia sanoja, joista osa on balttiperäisiä ja osa ei.

sigfrid: Minun alkeellisen suomenkielen taitoni pohjalta väitän, että g sanalopussa -gaz ei ole tämä mainitsemasi itsenäinen osaajaa tai ammattia kuvaava sanapääte, vaan osa sanavartaloa.

Arkkis: Mitähän se ”kuningas” oli gootin kielellä, tai oliko siellä jokin muu suuresti tuonkaltainen sana”?

Tokkura: Gootissa ei ole sellaista sanaa. Kuingas on gootiksi  þiudans eli ”johtava” < *tent-ant-. Siellä on myös sanat kuni, joka tarkoittaa ”heimoa, sukua”, mutta joka on Rittein mukaan lainasana, koska se on tullut gootin kieleen kahteen eri haaraan eri aikaan, sekä  kunþi = tieto, taito, osaaminen, joka tulee kantagermaanista.

Muka ”kantagermaanin **kuningaz” lienee täysin sepitteellinen oletus. Hämärää on myös, mitä se tarkoittaisi.

Vierailija: Minä siis väitin, että kantasana on kunna/können, mitä se tuolloin sitten olikin muinaisgermaanissa ja germaaninen johtopääte -ig, josta saadaan kunnig/kön(n)ig on ”taitava”, ja -az on balttilaistaus- tainen pääte, mahdollisesti gootin kielestä. Se ei kuitenkaan ollut tekijäsuffiksi, sillä se oli gootissa ”-ri”, ja sieltä lainautunut myös meille. ”Pikkuruhtinas” on liettuaksi ”kunigaikštis”, jossa tuo –kšti– on sikäläinen yleensä adjektiiveilla ilmeisesti vähättelevä johtopääte.
Arkkis: Jos lähtösana on konung tai könig, niin –ng tulee tuohon ng-äänteen säännön vuoksi. Sen sijaan sanarunko druhtin, jos se vastaavasti oletettaisiin lähtömuodoksi, ei voi olla **druhtingas.

Druhtinas ei tarvitse olla adjektiivijohdannainen.

Arkkis: Mutta MIKSI olisi niin hirveän ”tärkeää”, että ”kuningas” ei olisi germaaninen sana?

sigfrid: Ts. molemmissa on loppupääte az ja sanavartalo ääntämys- sääntöjen mukainen -> ei voi osoittaa tuon az-päätteen perusteella sellaista, että toinen olisi erikielestä kuin toinen.

Arkkis: Minä väitän, että ne ovat ilmeisesti samasta kielestä (gootista?) mutta toinen on verbi/adjektiivijohdannainen ja siirtynyt tyypillisellä tavalla kielistä toisiin, ja toinen ei ole verbi/adjektiivijohdannainen.

sigfrid: Toivottavasti palstalta löytyy joku joka osaa selittää tämän Arkkikselle uskottavan tieteellisesti.

Arkkis: Eli siis että miksi ”kuningas” ei voi olla germaaniperäinen.

Tokkura: Sana druhtinas muistuttaa epäilyttävän paljon liettuan sanoja  drugtinas, draugtinas = ”tutustuttava, kaveerattava”. Noita on melko turha hakea sanakirjoista, sillä ne ovat säännöllisiä perusjohdannaisia verb(e)istä

Sana on tullut luultavasti SLAAVIEN mukana ja kristinuskoon liittyen.
Karjalan kielessä Ruohtina = Vapahtaja (synneistä, kuva).

https://www.zodynas.lt/terminu-zodynas/D/drugti

drugti, -sta, -o. bendrauti = olla tekemisissä, kanssakäymisissä.
sudrugti. susidraugauti, bendrauti: Tu su daugia draugalų sudrugai. Demetrijas sudrugo su Apoloniju. Efraim su stulpais (stabais) sudrugo.

draũgti, -sta, -o. darytis draugu = ystävystyä, imti draugauti: Tuodu par daug pradėjo draũgti, reikės parskirti.
susidraũgti susidraugauti = olla jonkin tuttu, tulla tuntemaan: Jis buvo susidraũgęs su blogais vaikais = hän oli ilkeiden lapsien tuttu.
Draugas = ystävä, kaveri, toveri.

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=draugas

draũgas = ystävä, (työ)kaveri, toveri, yhteistyökumppani

Aišku, kad šiame pr. draugi- [98] [turimas galvoje pr. draugiwaldūnen ‘miterben – kas paveldi drauge su kuo, paveldėjimo bendrininkas = kanssaperillinen (preussi)’ III 117₆ acc. sg. – vertinys iš vok. Miterbe ‘kas paveldi drauge su kuo…’ (galbūt net paties A. Vilio padaryta): draugi- ‘mit- (drauge, kartu = yhdessä)’ + waldūnen ‘Erbe (paveldėtojas, įpėdinis = perillinen, seuraaja, jälkeläinen)’ [plg. 96]] slypi ne pr. *draugas, o vardažodis (matyt, s. *draugē ‘būrys = joukko, parvi’) – vedinys iš pr. *draugas < bl. *draugas (> lie. draũgas, la. dràugs) = sl. drugъ (slaavi). Bl.-sl. *draugas laikytinas vediniu iš bl.-sl. v. *dreug- [PIE *dreng-, T.] (vargu ar tiesioginis jo palikuonis yra lie. su-drugti ‘susidraugauti = tulla tuntemaan,joutua /päästä tekemisiin’ LKŽ II² 752),kurio aiškesni gimi- naičiai aptinkami germ. kalbose: go. driugan ‘atlikti karo tarnybą = suo- rittaa asepalvelus(ta) (gootti)’, s. ang. dréogan ‘atlikti’ (< ide. *dhreugh-   [T.: ei vaan *dreng- = apulainen, tästä tulee myös ruotsin dreng > sm. (t)renki), plg. šio germ. veiksmažodžio vedinius go. s. draúhts ‘karių būrys = sotajoukko, palyda = saatto, saattue ’ = s. isl. drótt ‘t. p. = em.’ ir t. t. (su priesaga *-ti-), go. ga-dráuhts ‘karys = sotaväki’ ir kt. (žr. Kluge, Mitzka, Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache, 1975, 794, Vries AEW, 84t., Toporov ПЯ A–D, 396t.).

Šios bl.-sl.-germ. šaknies t. y. (ide. dial.) *dhreugh– atitikmenys kitose ide. kalbose (Pokorny IEW, 254t.) yra abejotini (Stang, Lexikalische Sonderübereinstimmungen zwischen dem Slavischen, Baltischen und Germanischen, 1972, 20), o ir pati jos tolimesnė etimologija nėra aiški.

(Etymologian suunta epäselvä. *Draug– on länsibalttilainen seuraaja kantabalt(oslaav)in/-IE:n vartalosta *dreng-)

Bl.-sl.-germ. verb. *dhreugh- reikšmė galėjo būti ‘atlikti kokį darbą = suorittaa jokin työ, veiksmą = toiminto’ (plg. s. ang. dréog-an), vėliau tarmėse ji buvo specializuota į ‘atlikti vyrišką darbą = tehdä miehen työ’ (plg. Stang, ten pat), iš čia nebesunku atsirasti ir reikšmei ‘atlikti karo žygį = suorittaa asepalvelus’ (plg. go. driugan).

Taigi iš bl.-sl.-germ. *dhreugh- = bl.-sl. *dreug- (v.) išvestas bl.-sl. *drau- gas galėjo reikšti: ‘vyrišką darbą atliekantis’ > ‘bendrą darbą = yhteistyö, žygį atliekantis vyras (ne moteris!)’ > ‘draugas = ystävä, (työ)kaveri (”alempi” mielummin kuin ”ylempi”, T.)’, plg. slaviškąjį *družina ‘vyrų, kartu su jų vadu atliekančių karo žygius bei prievolę = asevelvollisuus, būrys = (sota)joukko; tokia vado palyda’ (> s. sl. družina ir t. t.) [99].

Vytautas Mažiulis 1978a, 97–99(Preussin etymologisesta: http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=388 )
.

draũgas

Sl. kalbų sąvokai, reiškiančiai abipusiškumą, tarpusaviškumą (s. sl. ДРОУГЪ ДРОУГА ‘vienas kitą = toinen toistaan, [gr.] ἀλλήλους’ [allelous], r. друг друга, č. druk druha, kurie remiasi sl. drugъ ‘draugas= ystävä’, plg. s. sl. ДРОУГЪ ‘draugas’)

E. Benveniste’as nurodo tikslią semantinę paralelę: het. araš aran ‘vienas kitą’ [šis het. kalbos posakis siejasi su araš ‘draugas, bičiulis’ (ypač atliekant apeigas ir pan.)]. Pateikiamose ištraukose […] het. žodį araš ‘draugas’ galime išversti ir reikšme ‘kitas = muu, toinen’ (t. y. vienas kuris iš dviejų, katras). Įgydamas pastarąją reikšmę, het. žodis (kitaip nei atsitinka sl. kalbose) nepraranda gramatinių daiktavardžio ypatybių ir neįgyja įvardžio požymių, todėl šalia derinio araš ari gali būti derinamasis ar įvardinis pažyminys.

E. Benveniste’as, lygindamas het. žodžių junginį araš aran su slaviškuoju atitikmeniu, pabrėžia, jog sl. sąvokos ‘draugo’ bei ‘kito = muu’ siejasi taip kaip het. ara- ir s. i. arí-. Anot E. Benveniste’o, s. i. ari- reikšmes ‘draugas’ ir ‘priešas = vihollinen’ [69] reikia sieti tarpusavyje, kaip kad lo. hostis ‘šeimininkas = isäntä’ ir ‘priešas’. Iš pateiktųjų tipologinių sugretinimų aiškėja, kad turi būti siūloma nauja sl. *drugъ ‘draugas, kitas = muu’, lie. draũgas ‘bičiulis = ystävä, bendras = kumppani’, la. draugs ‘draugas, kitas (antrasis poros narys = parin toi(ssijai)nen jäsen)’ [81 išnaša: ME I 492] etimologija.

Manome, kad su minėtaisiais bl. ir sl. žodžiais turi sietis s. i. druh- ‘pabaisa, priešiškas, piktavalis padaras = pahahenki, räyhä-henki?’ (iš „Rigvedos“, av. druxš ‘Drugas – demoniškas padaras, piktavalis, blogų jėgų įsikūnijimas = pahahenki’, n. pers. durōγ ‘melas = vale (kir. ”muu” tieto’.

Pasiūlyta sl. *drugъ ir kt. etimologija turėtų pakeisti gana paplitusį siūlymą minėtus sl. ir bl. žodžius sieti su šaknimi *d(e)reu- ‘medis = puu(aine)’ (ei liity tähän).

(plg. Трубачев, История славянских терминов родства, 1959, 172; M. Leumann, Baltisch und Slavisch, Klein, Schriften, Zürich-Stuttgart, 1959, 396).

Šaltinis: Иванов 1975, 68–69

Max Vasmerin venäjän etymologinen:

друг = ystävä (erityisesti henkinen, muille yleensä muu sana)

I., см. друк. II., род. п. друга, мн. друзья́ (из др.-русск. собир. дружья ж., наряду с им. мн. друзи — Соболевский, РФВ 22, 303), укр. друг, ст.-слав. дроугъ φίλος (Клоц., Супр.), болг. друг, сербохорв. дру̯г, словен. drȗg, чеш., слвц. druh, др.-польск. drug.
Родственно лит. draũgas «спутник = kaveri, товарищ = toveri», лтш. dràugs, др.-прусск. draugiwaldūnen вин. п. «сонаследник = kanssaperillinen»,

др.-исл. draugr (поэт.) «муж = (avio)mies» (Хольтхаузен, Awn. Wb. 39), гот. driugan στρατεύειν [strteoein] = palvella sotaväessä, англос. dréogan «совершать = suorittaa, добиваться = hankkia», гот. gadraúhts στρατιώτης, д.-в.-н. trucht «отряд воинов = sotilasrivistö, свита = seurue», д.-в.-н. truhtîn «военачальник = sotapäällikkö, князь = ruhtinas», лит. sudrugti «присоединиться = liittyä, liittotua»; см. Бернекер 1, 230 и сл.; Траутман, Apr. Sprd. 322 и сл.; BSW 59; Торп 214; М. — Э. 3, 492; Френкель, BSpr. 109.

Сюда не относятся непосредственно (вопреки Преобр. 1, 198) лат. drungus «отряд = joukkue», ср.-греч. δροῦγγος [drouggos] «отряд = joukkue» из др.-ирл. drong «толпа = väki, отряд = joukkue»; см. Вальде — Гофм. 1, 374 и сл. [См. еще Трубачев, Терм. родства, стр. 172. — Т.]

Noitä jälkimmäisiä EI OLE MITÄÄN SYYTÄ EROTTAA TÄSTÄ ETYMOLOGISTA toisin kuin Vasmer/Trubachev tekevät!!!

https://www.merriam-webster.com/dictionary/dreng

dreng

noun

variants: or less commonly drengh \ˈdreŋ\
plural -s

Definition of dreng

old English law
: a free tenant especially in ancient Northumbria who held under a partly military and partly servile form of tenure antedating the Norman conquest
Venäjässä tähän liittyy paisti tuo pronomini drug druga = toinen toistaan,  myös sanat drugoi = toinen ja dorogoi = kallis, rakas.

другой = toinen, muu

друго́й друг дру́га, укр. дру́гий «второй», блр. другí — то же, ст.-слав. дроугъ дроуга ἀλλήλους (Мейе 1, 64), дроугъ ἄλλος (Супр.), болг. дру́ги, сербохорв. дру̏гӣ, словен. drȗg «другой», drúgi «второй», чеш. druhý «второй», druh druha «друг друга», польск. drugi «второй», в.-луж. druhi — то же.

Первонач. тождественно друг II (Бернекер, 230; Траутман, BSW 59).

”Luoteisindoeurooppa”-hypoteesin kannattajien (kumottu) ”Kantaidoeuroopan sanasto” johtaa sana olettamasta kantaindoeuroopan pettää-vrbistä:

*dʰrewgʰ- to deceive Lith. draugas, Ltv. draugs, ON draugr; draumr, Skr. द्रुह्यति (druhyati), Av. družaiti, Eng. drēam/dream, Gm. troum/Traum, Pers. drauga/, Ir. aurddrach/

Tuo ”kantaindoeuroopan muoto” voisi olla kantabaltoslaavia ja muutunut vanhemmasta muodosta  *dʰrengʰ-

Sana dorogoi sopisi merkityksen puolesta. Sen on arveltu tulevan kantaindoeurooppalaisesta juuresta *der- = sopia, kelvata, käydä (laatuun):

дорогой = kallis, rakas, arvokas

дорого́й до́рог, дорога́, до́рого, укр. дороги́й, ст.-слав. драгъ, болг. драг, сербохорв. дрȃг, дра́га, словен. drȃg, чеш., слвц. drahý, польск. drogi, в.-луж. drohi, н.-луж. drogi. Вероятно, родственно лтш. dā́rgs «дорогой», др.-прусск. собств. Darge, Dargel; см. Бернекер 1, 213; Эндзелин, СБЭ 198, Траутман (BSW 45); против Брюкнер (FW 170), который предполагает заимствование из слав.; см. также М.-Э. 1, 448.

Далее сравнивают с др.-инд. ā-driyatē «учитывает, принимает в расчет = ottaa uomioon, соблюдает, относится почтительно = suhtautua kunnioittavasti», ā-dr̥tas «почтительный, уважаемый, почитаемый = kunnioitettava», ирл. dīr «подобающий = », dīre «обязанность, должное», лит. deriù, derė́ti «торговаться= käydä kaupppaa, годиться = kaydä laatuun», лтш. der̨u, deru, derêt «годиться, нанимать = palkata työhön»; см. Бернекер 1, 213; Младенов 151.

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=der%C4%97ti

derė́ti (

Reikšmė:tartis, lygti; lažintis; sugyventi, tikti; augti, duoti derlių; sektisStraipsnelis:Veiksmažodis derė́ti, dẽra / –i / –ia ‘tartis, lygti; lažintis; sugyventi, tikti; augti, duoti derlių; sektis’ < ide. *der- ‘pl46ti, dirti kailį; kankinti, skelti, skaldyti’ arba ide. *dʰer- ‘pritvirtinti, fiksuoti’, ide. *dher- ‘laikytis (papročių religijos)’. Veiksmažodis derė́ti turi bendrašaknių šakninių veiksmažodžių kitose indoeuropiečių kalbose: *der- / *dir- ‘(gerai) skelti’ → ‘būti tinkamam’: lie. dir̃ti, dẽra (dìria), dýrė ‘lupti, plėšti ir kt.’ = la. dìrât, -ãju ‘lupti, plėšti, dirti’; s. sl. dьrati (< *dirti), deru ‘plėšti’, gr. δείρω ‘diriu’ (< *deri̯ō); s. i. dar- ‘sprogdinti’, av. darədar- ‘skelti’, go. ga-tairan tr. ‘zerreiβen’.Šaltinis:Jakulis 2004, 225

https://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=964596&r=10631062&lid=964596&g=2&q=der%C4%97ti&h=2970

derėti
derė́ti a (dẽra, ~jo) = sopia (jhkn), kelvata, käydä laatuun, lyödä vetoa, ottaa (käyttöön, tehdäkseen, työhön), antaa (käyttöön tehtäväksi), pestauta työhön, ehdottaa (sopimusta)
1.
/sa/derēt; /no/līgt, /sa/līgt
karvę derėti – /no/līgt govi = ottaa lehmä
iš šimto litų derėti – saderēt uz simts litiem = lyödä vetoa sadasta litasista
atėjo bernužėlis manęs derėti – atnāca tautietis mani bildināt = sulhanen saapui kosi(skele)maan
2.
sar. /no/kaulēt = kaupata, /no/tirgot = tinkiä
3.
saderēt, satikt, sadzīvot = sopia, elää sovussa
su visais derėti – ar visiem satikt = elää sovussa kaikkienkanssa
4.
pienākties, saderēties
senam dera pailsėti – vecam /cilvēkam/ der atpūsties = vanhojen on hyvä levätä
5.
iederēties; piestāvēt
drabužis jam dera – apģērbs viņam piestāv

© Jonas Balkevičius, Laimute Balode, Apolonija Bojāte, Alberts Sarkans, Valters Subatnieks, 1995; © Tilde, 2009

derė́ti b (dẽra, ~jo) būt labai ražai; labi augt = olla satoisa, kasvaa voimakkasti, rehottaa
šiemet gerai dera javai – šogad labi aug labība = tänä vuonna saatiin hyvä jyväsato
derėtis (dẽrasi, ~josi) kaulēties, tirgoties = käydä kauppaa

© Jonas Balkevičius, Laimute Balode, Apolonija Bojāte, Alberts Sarkans, Valters Subatnieks, 1995; © Tilde, 2009

https://www.etymonline.com/search?q=dear

Dear (adj.)

Old English deore (Anglian diore, West Saxon dyre), ”precious, valuable; costly, expensive; glorious, noble; loved, beloved, regarded with affection” from Proto-Germanic *deurja– (source also of Old Saxon diuri ”precious, dear, expensive,” Old Norse dyrr, Old Frisian diore ”expensive, costly,” Middle Dutch diere ”precious, expensive, scarce, important,” Dutch duur, Old High German tiuri, German teuer), a word of unknown etymology. Finnish tiuris, tyyris is from Germanic.

The old sense of ”precious, valuable” has become obsolete, but that of ”characterized by a high price in consideration of scarcity, absolutely or relatively costly” lingers, though it is perhaps archaic. Used interjectorily (oh, dear; dear me, etc.) indicating pity, surprise, or some other emotion since 1690s, but the intended sense is not clear. As an affectionate address (my dear, father dear), mid-13c. As a polite introductory word to letters, it is attested from mid-15c. The military man’s dreaded Dear John letter is attested from 1945. As a noun, from late 14c., perhaps short for dear one, etc.

p { margin-bottom: 0.25cm; line-height: 120%; }a:link { }