Katsoin erään ohjelman jossa vieraana oli sanoittajaguru Junnu Vainion poika Ilkka Vainio. Poika oli tehnyt laulun Paperihattu jossa kerrotaan kuinka köyhää sodan jälkeen oli, että hatutkin tehtiin paperista. Sanoi Ilkka vielä juontajalle, ettei meidän pitäisi valittaa, sillä meillä on asiat todella hyvin.
Törmään tuohon samaan ajatukseen jatkuvasti. Köyhä ei saa valittaa koska Afrikassa nähdään nälkää. Suomalaisen asunnottoman on turha valittaa kun tsunami ja tulivuorenpurkaukset ovat pyyhkäisseet eri puolilla maailma kodit tuusannuuskaksi.
Mitä valitat muutaman päivän sähkökatkoista kun metsäpalot Kaliforniassa poltti talot ja irtaimistot tuhansilta ihmisiltä. Kuolonuhreiltakaan ei vältytty. Mitä valitat sinä kaupan kassa pientä palkkaasi, kun Aasian hikipajoissa tehdään yötä päivää töitä orjatöinä.
Äläkä sinä valita särkyjäsi kun on paljon neliraajahalvauksissa eläviä ihmisiä. Mitä ovat fibromyalgian vaivat verrattuna monta syöpäleikkausta käyneen rinnalla? Ennen sentään kärsittiin ilman rutinoita hammassäryistä ja itse kiskottiin kipeä hammas suusta. Nyt valitetaan kun muutaman päivän joutuu odottamaan hammaslääkäriin pääsyä ja on sentään buranat ynnä muut kipulääkkeet.
On ovelaa vallassa olevilta vaientaa epäkohtiin puuttuminen tai ihmisten paha olo sillä, että toisilla on asiat vielä huonommin. Varsinkin kun puhutaan yhteiskunnallisista puutteista ja epäkohdista. On eri asia jos ihmiset itse saavat lohtua vaivoihinsa toteamalla, että sentään ollaan hengissä ja rauhan oloissa. Yhteiskunnallisen valtavirran viesti siitä kuinka me lopulta elämme hyvinvoivassa, tasa-arvoisessa ja demokraattisessa maassa, on piiloviesti pysyä vaiti virheellisestä, epätasa-arvoisesta talouspolitiikasta jota oikeistolainen arvo – ja aatemaailma väistämättä tuottaa.
Jos me olemme syntyneet pohjolaan jossa säästytään maanjäristyksiltä, saamme elää, ainakin toistaiseksi suhtkoht turvallisissa oloissa, ei se tarkoita sitä, että pitäisi jäädä niin sanotusti ”laakereilla lepäämään”. Yhteiskunnan toimintojen arvostelu, kritiikki, epäkohtien esiin nostamiset eivät ole valituksia. Kehitys pysähtyy kuin seinään jos emme ole valppaina, puutu ja arvostele havaitsemiamme puutteita, vääryyksiä tai muita ”päin mäntyä” menemisiä.
Ihmiset ovat myös yksilöitä kipuineen ja vaivoineen, niin henkisiltä kuin fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Jotkut ”purevat hammasta”, toiset taas leimataan iänikuisiksi valittajiksi, rutisijoiksi joille ei mikään kelpaa. Kovin helposti heitämme ”leimakirveen”, jossa jopa yhteisö on lähes yksimielinen miten ”sille nyt ei mikään kelpaa” ja ”ainahan se valittaa kaikesta”.
Olemmeko koskaan ajatelleet, että ehkä tämä yhteisön leimaama henkilö on vailla kuuntelijaa, hänellä on paha olo? Juttelemalla, kuuntelemalla ihmisen vaivoja ja elämän vaikeuksia joita on kokenut, voimme helpottaa hänen pahaa oloaan.
Emme saa päästää itseämme ja yhteiskuntaa helpolla sillä, että menemme sen selän taakse kuinka toisilla ja muilla yhteiskunnilla asiat ovat vielä huonommalla tolalla. Pitää oppia kulkemaan yhdessä myönteisten ja kielteisten asioiden keskellä. Ottaa hyvää sieltä ja korjata huonoa täältä.
Olen itse ”syyllistynyt” ilmastonmuutoskeskustelussa vetoamalla kuinka lentäminen tuottaa saasteita monin verroin enemmän kuin ns. tavallisten ihmisten saunan lämmitys jne. Onko se Kiinan, USA: n Intian selän taakse menemistä kun kerron miten he ovat maapallomme pilaajia. Vai onko se vain keskustelun avaus siitä tarvitseeko meidän täällä pohjolassa tehdä mitään ja jos tehdään, niin onko se hyödytöntä. Koskaan en ole kiistänyt ilmastonmuutosta, mutta se on hyvä esimerkki miten tässäkin asiassa ihmisten täytyy olla valppaina, koska sen varjolla taas saatetaan meitä kansalaisia ”kusettaa”, kaataa meidän kontolle ilman pilaaminen, kurjistamalla, leikkaamalla ja kaikilla muilla keinoilla ja itse eletään kuin siat pellossa piittaamatta pätkääkään ilmastosta – pääasia on talouskasvun kasvattaminen.
- Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja kirjat ovat olleet jättimenestyksiä. Pitäisikö kirjoittaa kirja: Valittajan päiväkirja, niin josko valituksetkin koettaisiin myönteisinä asioinaJ)