Täällä me entiset Aamulehden blogin ´”vanhat pierut” kelaamme samoja juttuja päivästä toiseen- uutta ei vaan näy.
Miten tämä saataisiin laajempaan käyttäjäkuntaan?
Joku yhteistyö jonkun median kassa olisi paikallaan.
Presidenttiehdokkaiden jakolinjat
Yrittäessäni katsoa presidenttiehdokkaita vähän eri kanteilta, ryhdyin tenttejä kuunnellessa pohtimaan heidän maailmankuvaansa. Tarkemmin ottaen pohdin, missä ehdokkailla kulkee maailmankuvansa jakolinja, eli ketkä ovat heille ”me” ja ”ne”. Katsotaanko saanko tällä helpotettua ehdokkaan etsintää edes itselleni.
Tuula Haatainen: sukupuolet.
Vaikkakin Haataisen feministisessä politiikassa on monta raudanlujaa faktaa mihin nojata, pidemmälle vietynä se on ihmisten joko suosimista tai sorsimista synnynnäisen ominaisuuden perusteella. Hänelle sukupuoli on jokaisen valinnan ykköskriteeri.
Sauli Niinistö: järjestelmän sisällä vai ulkona?
Presidenttimme jakolinja ei ole jyrkkä vastakkainasettelu, vaan enemmänkin kyse on näkökentän kaventamisesta. Hän ei näe ihmisiä, organisaatioita tai mietteitä jotka eivät mahdu puoluejärjestelmän sisään.
Laura Huhtasaari: liberaali vai konservatiivi?
Vaikkakaan Laurasta ei jää änkyräkonservatiivin kuvaa, on jakolinja helppo nähdä eikä hän sitä koitakaan peitellä: perinteiset konservatiiviset arvot vastaan modernit liberaalit arvot.
Pekka Haavisto: rauha vai sota?
Minun oli vaikea löytää Haaviston maailmankuvasta selkeää jakolinjaa, sen verran sovinnollista diplomatiaa hän harjoittaa. Lopulta arvelen että hän on se viimeinen henkilö maailmassa joka painaisi punaista nappia. Hän sovittelee vielä pitkään sen jälkeen kun muut ovat jo tarttuneet aseisiin. Kaunis ideaali, vaan minkälaiset riskit?
Merja Kyllönen: me vastaan kaikki muut
Perinteinen äärivasemmiston maailmankuva kuuluu Kyllösen puheista. On pieni ryhmä oikeudenmukaisuuden taistelijoita jotka kantavat maailman sydäntä, vastassaan loppumaton armeija pahuutta joka vaanii jokaisen nurkan ja kiven takana.
Paavo Väyrynen: kehitys vai jarrutus?
Paavo Väyrysen ympärillä maailma kulkee liian nopeasti ja hän haluaisi maailman etenevän hitaammin, tietyissä poliittissa linjanvedoissa jopa taaksepäin. Hänen ideaalinsa eivät ole vailla todistepohjaa, vaan kuuluvatko ne enää tähän päivään?
Matti Vanhanen: maaseutu vai maailma?
Kesti ehdokkaista selvästi pisimmän aikaa löytää punaista lankaa miehen puheista. Arvelen että Vanhanen on yrittänyt tuoda presidentinvaaleihin keittiön kautta perinteistä kepulaisuutta. Siinä kukin pieni kyläyhteisö huolehtii asioista ja ihmisistä, eikä tuhatta ihmistä isompia kuntia ole olemassakaan.
Nils Torvalds: kabinetti vai kansankokous?
Torvaldsille hyvä maailma on se jossa etablisoitunut eliitti sopii asioista kabinetissa ja massat luottavat heihin. Hän ei pidä avoimuudesta tai keskustelusta ”tyhmien” kanssa. Onko hän tarpeeksi viisas päättämään muiden puolesta?
Mitä hittoa?
Kirjaudu verkkoon
Tähän verkkoon täytyy kirjautua ennen internetin käyttämistä.
Sivuston www.pirkanblogit.fi tietoturvavarmenne ei ole kelvollinen.
Varmenteeseen ei luoteta, koska sen myöntäjän varmenne on tuntematon.
Palvelin ei mahdollisesti lähetä kaikkia asianmukaisia välivaiheen varmenteita.
Voi olla, että täytyy tuoda uusi juurivarmenne.
Varmenne ei ole kelvollinen palvelimelle www.pirkanblogit.fi.
Virhekoodi: SEC_ERROR_UNKNOWN_ISSUER
Mitä tämä sitten tarkoittaa? Pitkään sain takoa yhteysnappulaa ennen kuin tänne pääsin.
Blogisivuston tietoturvavarmenne ei ole kelvollinen. Tuleeko sieltä matoja, vaiko peräti hevosia?
Ovatko meillä asiat hyvin?
Usein käytetään perusteluna asioiden jotakuinkin tolallaan olemisesta kuinka meillä ei nälkään kuolla ja verrataan jopa kaikkien köyhimpiin maihin tai peräti kauas taaksepäin. Näin ei tietenkään pidä tehdä. Jos niin tehdään, taannutaan ihan varmasti. Aina pitää verrata olemassa olevaan aikaan sekä muihin ihmisiin samassa yhteiskunnassa.
Jos lähdetään sille tielle, että erilaisia heikennyksiä, leikkauksia sekä vähäväkisen kansanosan kurjistumisia perustellaan vaikkapa kaikkein köyhimpään Afrikan maahan tai palkkojen alentamisia verrataan Aasian maiden palkkatasoon, mennään metsään ja rajusti.
Unohdetaan myös se miten köyhinkin suomalainen on saatu pidettyä kohtalaisesti hengissä. Hyvää hyvyyttäänkö porvaristo ja omistava luokka ovat muistaneet työväenluokkaa ja sen kaikkein heikoimmassa asemassa olevia?? Jos porvaristo ja oikeisto ovat muka kaiken kansan asialla, niin miksi meillä joudutaan käymään jokapäiväistä taistelua leivästä, miksi miksi??? Mikä se sellainen järjestelmä on jossa toiset elävät yltäkylläisyydessä ja toiset jätetään heitteille?
Suomalainen työväenliike on ollut se tae ja taistelun kärki, jonka ansiosta olemme edes siinä missä nyt olemme. Halutaan viedä unholaan se, kuinka monien monituisten taistelujen ja kamppailujen kautta nautimme sosiaaliturvasta (jota vallalla oleva vahva oikeisto ajaa alas), on työehdot, työttömyysturva ( joka myös on oikeiston hampaissa) ja erilaiset etuudet joiden kuvitellaan olevan itsestäänselvyyksiä.
Omistava luokka ja heidän edunvalojansa oikeisto eivät ole antaneet mitään ilmaiseksi. Jokainen silmiään auki pitävä näkee ja myös kokee tänä päivänä kuinka meitä rokotetaan armotta kun työväenliike ja vasemmisto ovat vähänkin herpaantuneet siitä tehtävästä jotka sille kuuluvat. Herpaantumisen myötä myös ihmiset ovat tuudittautuneet olemassa olevaan tilanteeseen, toivovat parasta ja ehkä jopa mieltään tyydyttääkseen yrittävät löytää tukaliin tilanteisiin selitystä, että huonomminkin voisi olla. Se on tietysti ymmärrettävää ja eräs selviytymiskeino elämän kovassa puristuksessa.
En lähde tekemään kapitalismin analyysia, mutta hyvät työläiset ja osattomat! Muistakaa aina kysyä, miksi on Hurstin ja eri kaupunkien hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonot vaikka maamme on vauraampi ja rikkaampi kuin koskaan? Miksi meillä yli miljoona elää alle köyhyysrajan kun samaan aikaan jaetaan vuodesta toiseen osinkoina miljardeja ja taas miljardeja?
Kaikkien työläisten ja vähäväkisten ei voida olettaa jaksavan ottaa selvää kapitalismin luokkaluonteesta ja sen mukanaan tuomista riiston välineistä ja monista eri yhteiskunnallisista toimista joilla taataan omistavan luokan asema. Se on työväenliikkeen ja koko vasemmiston tehtävä, kertoa kansanomaisesti ja ymmärrettävästi työväestölle ja köyhyyteen ajetuille mistä tästä kaikesta on kysymys ja mitkä ovat keinot luoda puitteet uudelle uljaalle yhteiskunnalle jossa jokaisella on ihmisarvo sekä turvattu ja tasa-arvoinen elämä.
Puutteellista osaamattomuutta
Hallituksen esitysluonnoksista vain yksi on sisältänyt riittävän kattavan vaikutusarvion.
Isot virkamieskoneistot työskentelevät kammioissaan, mutta ovatko he liiaksi poliittisen ohjauksen vankeja?
Miksi tulee esityksiä jotka ovat kaukana ns heinäntekojärjestä? Haitat jäävät vähemmälle huomiolle.
Yhtenä esimerkkinä työttömyyskorvauksen alentaminen ellei saa palkkatyötä ja toisaalta se vastaavasti on korvattava toimeentulotuella. Työttömyysmenot alenevat ja toimeentulomenot nousevat? Pitäiskö virkamiesten ja politiikan aivoja välillä tuulettaa?
Sisällissodan 1918 Pikku jättiläinen.
Otinpahan työn alle tuon I maailmansodan aikaiset, Suomen historiaa koskevan 500-sivuisen historiantutkimuksen.
”Suomi 1914–1920. TUOMAS HOPPU FT Tuomas Hoppu (s. 1967) toimii tutkijana Tampereen yliopistossa. Hän on perehtynyt erityisesti Suomen historiaan 1914–1918 ja mm. kirjoittanut suuren osan teoksesta Tampere 1918, joka käsittelee sisällissodan erään tärkeimmän sotanäyttämön tapahtumia. SISÄLLISSODAN PIKKUJÄTTILÄINEN, KIRJOITTAJAT Dosentti Outi Fingerroos Professori Pertti Haapala Filosofian tohtori Tuomas Hoppu Dosentti Ilkka Huhta Yliopistonlehtori Seija Jalagin Filosofian tohtori Marianne Junila Dosentti Mervi Kaarninen Professori Vesa Kurkela Professori Matti Lackman Valtiotieteiden lisensiaatti Tiina Lintunen Dosentti Turo Manninen Filosofian maisteri Pentti Mäkelä Filosofian lisensiaatti Seija-Leena Nevala-Nurmi Dosentti Ulla-Maija Peltonen Teologian tohtori Juha Poteri Filosofian maisteri Aapo Roselius Yliopistonlehtori Tauno Saarela Filosofian lisensiaatti Sami Suodenjoki Dosentti Marko Tikka Professori Jouko Vahtola Toimittaja Anu Vallinkoski Dosentti Vesa Vares Professori Yrjö Varpio Rehtori Magnus Westerlund”
Yllä teoksen aineiston tuottajat, joten eivät kait liene mitään Kremlin trolleja.
Nuo I maailmansodan tapahtumat ovat Suomen osalta hyvinkin merkityksellisiä, perustuuhan niihin itsenäisyytemme alkutaival.
Teos on siitä mielenkiintoinen, että siinä on laajalti aineistoa yleishistoriallisesti, kuin myöskin sisällissotamme rintamien molemmin puolin. Myöskin tapahtumien syyt ja seuraukset näyttäisivät olevan hyvinkin laajalti esille tuodut, mm valokuvin, kartoin ja autenttisten liiteaineistojen kautta.
Joku taas saattaa tuhahtaa; kannattaakohan tuommoisia sata vuotta sitten tapahtuneita enää ”kaivella”, sanoisin, että kyllä kannattaa mutta syyttelemättä kumpaakaan osapuolta, tai silloisia poliittisia päättäjiä määräänsä enempää.
Tuula Haatainen on aivan OK, mutta…
Tullut katseltua aika paljon näitä presidentti ehdokkaitten oman itsensä kehumispuheita ja äärimmäisten totuuksien julistusta, haastatteluja ja hiillostamisia. Jankutetaan, tiukataan, kun ei osata tai haluta vastata niin maalaillaan taivaanrantoja vastaamisen sijasta, toistetaan kaikkien tunnistamia maailmamme ongelmia ja sanotaan että juuri minä haluan parannusta, syyllistytään populismiin ja kosiskellaan suosiota tylsillä kokkapuheilla ja vitseillä, toki aivan asiaakin on puheissa. Ja tottahan sekin ihmetyttää että niin paljon puhutaan ongelmista joiden kohdalla presidentillä ei ole mitään todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Näin tasapuolisesti tuli kaikki ehdokkaat ja heitä tenttaavat toimittajat katsottua ja arvosteltua mutta yhteen yksityiskohtaan vielä nyt kiinnitän huomiota. Se on demareitten ehdokkaan kohta, syystä jos toisestakin ei asettanut SDP ehdokkaksi puheenjohtajaansa, ei adjutanttia vaan lempeän Haataisen. Naisen jonka tapa esittää asiaansa on kuin toiselta planeetalta verrattuna SDPn silmäätekeviin tai taannoiseen demaripresidenttiin. Puhuu kiihkotta, paneutuu ihan omaan arvomaailmaansa eikä juuri alennu toisten arvostelemiseen ja mollamiseen, että tällaisiakin demareita löytyy, heitäkin kuitenkin riittää useampaan junaan ja hyvä niin.
No en minä Haataista äänestä vaikka kelpo ehdokkaalta vaikuttaakin, kun en osaa arvostaa valtiomiehenä, epäilys kytee siitäkin että jos vaikka keskittyisi liiaksi omiin mieliaiheisiinsa kaiken muun kustannuksella ja vähän pelottaa mielikuva joka edellisestä demaripressasta jäi.
Mutta onnea ja menestystä Haataisen Tuulalle toivotan.
Kun nukut, aivosi paiskivat töitä
Länsimaissa ihmisen elämästä kuluu keskimäärin 26 vuotta untenmailla. Vaihtoehdot ovat vähissä, sillä ihminen selviää noin kaksi kuukautta ilman ruokaa, mutta vain 12 vuorokautta ilman unta.
Unen aikana aivoissa tapahtuu suursiivous. Kun nukumme, aivoissa virtaava elimistön oma puhdistusaine poistaa sieltä kuona -aineita.
Lisäksi tutkimuksissa on saatu selville, että aivot kutistuvat nukkuessamme. Hereillä ollessamme aivojen sadat biljoonat synapsit tallentavat muistoja ja ikään kuin paisuvat kaikista ärsykkeistä. Nukkumisen aikana aivot puhdistuvat ja ne lajittelevat aistimukset, jotta emme tukehtuisi muistikuviin.
Lähde: Tieteen kuvalehti
Kihti; herrojen tauti.
Minä kun en ole en herra, narri ehkä joidenkin mielestä. Kuitenkin pari vuotta sitten jouduin rajun kihtikohtauksen takia neljäksi päiväksi sairaalaan. Mitäs siinä, hyvähän siellä oli olla, rauhallista, ruoka (pl molva ruokana) oli periaatteessa hyvää. Hoitajatkin hoivailivat minua; neljään päivään peseytymätöntä miestä ilman mitään nenän nyrpistelyitä. Oman kiitoksensa tulee saada myöskin ambulanssin ensihoitajat.
Peseytymään pääsin vasta tuommoisella ”pesurollaattorilla” ja suojelusenkelinä taas sitten hoitaja. Siitä peseytymishommasta selvisin apuvälineiden avulla mielestäni kiitettävästi.
Siinä sitten lääkkeitä otettiin, arvoja mitattiin ja sitten lääkäri kysyi; haluaisitko kotiin? No, sinne vaimon riesaksi sitten halusin.
”Lähtökatsastuksessa” sitten lääkäri saneli raskaat terveysehdot; ei pikkukalaa nahkoineen, ei olutta, ei kanan nahkaa(grillatun), …jne.
Nyökyttelin mutta sitten kun luin lääkkeeni; Apurin Sandotz, määrästä; kihtioireiden hoitoon tarvitessa.
Nyt olen päivittäin ottanut Apurin-tabletin, rakastamaani tummaa vahvaa olutta kohtuudella, broileria en syö, johtuen kotieläimistäni ja tuntemistani broilerinkasvatusmenetelmistä; siis aatteellista. Muikkua, särkeä, kuoretta olen savustellut ja syönyt, kuten kalakukkoakin. Yksi tabletti mahdollistaa toden totta, ”normaalin elämän”.
Toinen kierros toden sanoo?
Nyt sentään mediakin muuttaa kantaansa ennakkosuosikista.
Oikeastaan on ollut vääränlaista toimintaa
toitottaa ennen äänestystä ennakkosuosikkia,
jolla trollataan tietyn ehdokkaan puolesta.
– Valitettavan moni äänestäjä menee ns voittajan
perässä laumana kuten lampaat.