Suomen ja Venäjän diplomaattisuhteet ja kyberhyökkäys

On tullut kuluneeksi 100 vuotta kun solmimme Venäjän kanssa diplomaatttisuhteet vaikka noita suhteita itänaapuri ei ole juuri arvostanut.

Kuin sattumalta tänään on tiedotettu syksyllä 2020 tehdystä kyberhyökkäyksestä Suomen Eduskuntaan. Sattumaa, minä kun en usko sattumiin…

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9b5a38ae-acce-4001-856b-b8e9bdcfb993

”– Eduskuntaan kohdistettu kyberisku on vakava hyökkäys demokratiaamme ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan. Emme voi hyväksyä minkäänlaista vihamielistä kybertoimintaa, olipa se valtiollisen tai ei-valtiollisen tahon toteuttamaa, eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen sanoo eduskunnan tiedotteessa.”

”– Teko ei ole sattumanvarainen tai vahinko. Tässä vaiheessa yhtenä vaihtoehtona on, että tuntemattomat tekijät ovat voineet hankkia tietomurrolla tietoa joko vieraan valtion hyödyksi tai Suomea vahingoittaakseen, rikosylikomisario Tero Muurman sanoo KRP:n tiedotteessa.”

(Kuva: The Spectator)

Kepua ja kokoomusta viedään kuin pässiä narussa.

Galluppien mukaan perussuomalaisten kannatus on suurempi kuin ääriliikkeiden, eli vihreiden ja vasemmistoliiton yhteensä.

Siksi en voi olla ihmettelemättä, että niin kepu, demarit kuin kokoomuskin tanssivat näiden kahden ääriliikkeen kanssa utopioihin perustuvaa viherhumppaa ja ovat tekemässä suomesta EU.n koelaboratorion, jossa maailmanlaajuisesti voivat turistit ja kirjanoppineet käydä ihmettelemässä, kuinka niukalla ja vaatimattomasti ihminen pystyy elämään luontoa säästäen.

Perussuomalaisten arvoja pidetään saatanasta seuraavina ja hurskaina lyödään rintoihinsa, että rasistin kanssa ei leikitä.

Katsokaahan mitä tämä vihreiden ja vasemmistoliiton ideologia on jo ensimmäisenä kahtena vallassaolovuotenaan  saanut aikaiseksi suomen nujertamiseksi, jossa kiveäkään ei jätetä kääntämättä, matkalla egolokiseen helvettiin ja demarit ja kepu kehtaavat vielä sanoa olevansa isänmaan asialla.

 

 

Talvisen aamun hetki

 

 

hetken kestää talvisen aamun pimeys

täydellinen hiljaisuus

kuin maailmaa ei olisi

pimeys katoaa hämäryyden tieltä

hämäryys häipyy näkymättömiin

antaen tilaa päivännäölle

hiljaisuus särkyy kahvinkeittimen porinaan

kissan raksujen rouskutukseen

ryystän mukista kahvia

herään arkeen

katson ulos

maailma on yhä

minä siinä yhtenä

olkoon sitten niin

 

Kärsi kärsi, kirkkaamman kruunun saat ( paska puhetta )

Lapin yrittäjiä ja erityisesti matkailusta siellä elantonsa hankkivia koetellaan nyt kovalla kädellä koronasta johtuen, kun ulkomaiset turistit puuttuvat lähes kokonaan.

Mutta mitä lehdistä olen lukenut, niin aika paljon kotimaan matkailijat ja lomalaiset vähän osaltaan pahimpaa iskua kykenevät helpottamaan ja matkailusta ja turismista elantonsa saavat välttyvät laittamasta lopullisesti lappua luukulle.

Mutta varmasti vielä huonomassa asemassa ovat kaakkois ja itäsuomen ja erityisesti Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ja kaupunkikuntien yrittäjät ja kauppiaat, jotka itäturismin ja matkailun täysin pysähtyneisyyden tilan vuoksi joutuvat toimintansa lopettamaan ja sitä eivät ole pelastamassa Lapin tapaan kotimaiset asiakkaat.

Ja kun nämä yrittäjät kiinteistöineen lopettavat, niin sitähän ei sen jälkeen ihan sormia napsauttamalla uudelleen käyntiin polkaistakkaan.

Kysymyksessä on satojen ja taas satojen miljoonien menetykset vuositasolla, minkä alueen kunnat ja yritykset/yrittäjät menettävät itämatkailun puuttumisen myötä.

 

 

Korpisoturin päivitys

Kuva Varkauden Panssarikorjaamolta vuodelta 1941, siinä on aikamoinen kasa korjattavaa ja takaisin linjoille, kylkeen Suomen tunnukset ja nopea koulutus. Nykyään tämän paikan kohdalla on Citymarket. (Kuva valokuvaamo Paavo Jänis)

Minun metsäni

Tässä oli silmät avaava  luontodokumentti Ylen 1 :llä, joka sai metsäväen raivoihinsa. Siinä kuvataan laajasti, miten metsäluontomme on köyhtymässä rutiköyhäksi. Kuinka soiden ojitukset ja turpeenpoltto on ollut karmea virhe ojituksineen, joiden pituus yltäisi kahteen kertaan maasta kuuhun ja takaisin.

Sitten karmeinta on ollut avohakkuut ja alustojen auraus kelvottomiksi ihmiselle puupeltojen pohjiksi.

Minun uushankintani Länsi-Savossa jää metsäksi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/59255ebf-d49a-44a3-9e82-6055abebdb0b

 

Nyt on vähän painava olo

Uskoisin että muutama kilo tuli lisää ylipainoa joulun jäljiltä. No, voihan kerran vuodessa mässäillä, kunhan se ei tule jokapäiväiseksi tavaksi. Tänään pakotin itseni 5 kilometrin kävelylenkille.

Missä on politiikan ”persoonat”?

Tässä tarkoitetaan ihmistä, poliitikkoa, joka jollain tavalla nousee esiin, hyvässä tai pahassa. Persoonallisuus on ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen muodostama kokonaisuus, joka on kullekin ihmiselle luonteenomainen ja melko pysyvä eri tilanteissa ja eri aikoina. Wikipedia”

Tuo ylläoleva on aika hyvin sanottu ja kyllä se kuvaa ihmistä sisältä ja päältä. Politiikassa on paljon ihmisiä, kaikilla  on myös persoona, toisilla enemmän ja vahemmän päälle näkyvä. Toiset ovat melko huomaamattomia, äkkiä sanoen niitä rivipoliitikkoja, eduskunnassa sanotaan ”napinpainajiksi”.

Meillä on menneiltä vuosilta paljon ison persoonan omaavia poliitikkoja, jotka ovat jääneet historian kirjoihin.

-Vennamo-  Virolainen- Paasio- Sukselainen- Holkeri- Sorsa

Siinä vaan ihan esimerkkejä, kaikki poliitikkoja joilta voi odottaa mitä hyvänsä. Melkoisia ajanvieteohjemia kun tuli televisiosta esimerkiksi vaalien alla puoluetenttejä.  Ei niissä jäänyt sanattomaksi kukaan, eikä silti kukaan ollut mikään sirkustaiteiija, kyllä tasavallan asiat tuli hoidettua.

Mutta miten meillä on nyt. Minun mielestäni ei yhtään massasta erottuvaa persoonaa, kyllä kaikki on sitä samaa perin harmaata porukkaa. Meillä on naisvaltainen, kuten  nykyään asiaan kuuluu ”johtotroikka”, mutta kuinka osaakin olla persoonatonta sakkia.

Varmasti nyt joku ajattelee, että Perussuomalaisten Halla- aho kuuluisi nostaa tässä esiin. Ei ole hänelläkään persoonaa siinä mielessä miten tässä takoitetaan. Saattaa ola hyvä poliitikko, mutta kyllä  hänkin on sitä harmaata massaa.

Saanokaa kuka erikoisesti pitäisi nostaa ison persoonan omaavana esiin.

 

Sopii kuin nyrkki silmään.

Kun taas etsitään vuoden parasta urheilijaa suomessa, niin näkökantoja ja kulmia on yhtä monta kuin on arvioitsijaakin.

Itse asetan valintani pohjaksi sen, että lajin tulee olla laajasti, jokaisessa mailmankolkassa harrastettu laji, joten talviurheilu jää heti valintani ulkopuolelle ja tietenkin myös lajit, joissa hevosvoimat ja lajiin ominaiset ”apuvälineet” ovat keskeisessä merkityksessä menestymiseen.

Yleisurheilu ja uinti olisivat lajeja, joita laajasti harrastetaan kaikissa maanosissa ja kun ovat yksilöurheilua, joka on yksi ehdoton edellytys valinnalleni.  Edellämainituissa lajeissa ei suomesta löydy mitat täyttävää ehdokasta, kuten ei tenniksen, voimistelun kuin ei pyöräilynkään osalta.

Sitten löysin pohdintani päätteeksi ehdokkaan, jolle huomionosoituksen ojentaisin ja kun laji on vielä ympäri maailman harrastettu ja arvostettu erittäin korkealle, niin valintani on selvä, vaikka jotkut tahot eivät tätä lajia urheilun kunniakkaaseen perheeseen soisikkaan kuuluvaksi, vaikka se on ollut mukana jo antiikin kreikan ajoilta lähtien.

Valintani on raskaansarjan nyrkkeilijä ROBERT HELENIUS.

On pitkä tie minkä ”Robbe” on käynyt, kun tavoitteena on olla joskus raskaansarjan maailmanmestari ja nyt hän on lähempänä kuin koskaan.