Tekijä: arvi.

Tiedän kyllä kirjoittavani nyt sellaisesta aiheesta ja aihepiiristä, joka nostaa varmasti myrskyn vesilasissa.

Olen tätä ihmisten alinomaista voivottelua saanut kuunnella, kuinka he ovat joutuneet yhteiskunnan kaltoin kohdelluksi ja kuinka ovat nyt velka,-ja köyhyysloukussa, mutta kun vähän pintaa raapaisee, niin varsin monen, ei kaikkien, tilanteeseensa syyllinen löytyy omaan kurjuuteensa vain omaan peiliinsä vilkaistessaan.

Rajaan nyt pois ne, jotka sairauden ja terveytensä menettäneinä ovat joutuneet ahdinkoon.

Mutta sitten siihen suureen joukkoon niitä, jotka kitisevät kohtaloaan ja kurjuuttaan, kun leivän päälle ei olekkaan enään laittaa muuta lihaa kuin ylähuulensa.

Se on uskomatonta, kuinka oman elämän hallinta ja talouden realiteetit ovat niin hukassa joidenkin ihmisten arjessa, että ei osata mitoittaa kulutustaan tulojen ja menojen mukaiseen tasapainoon ja sitten ihmetellään kun vouti ja ulosottomies on ovella, että kuinkas tässä nyt näin pääsi käymään.

Kun valtaosan tuloista haukkaa sirkushuvit ja materian kaikkivoipaisuuteen uskova kulutushysteria, niin lopputulosta ei kannata ihmetellä ja vielä senkin jälkeen kun totuus paljastuu, niin yritetään jatkaa siitä huolimatta kuten ennenkin, ajatellen että kyllä se yhteiskunta pelastaa ja pidetään kulisseja pystyssä loppuun asti, kulutuspirun istuessa olkapäällä houkutuksineen kuiskien, että hyvä sika elää juomallakin.

Se on varmaa, että suuretkaan tulot eivät ole tae leivän riittämiseksi pöydässä, jos hurvittelu ja kaiken sortin elämysteollisuus on elämän tarkoitus.

Tietenkin ihminen tarvitsee hyvinvointiinsa myös juhlaa ja niitä kuuluisia sirkushuveja, mutta joku tolkku juhlinnassakin ja kyllä niillä pienemmilläkin ansioilla ja palkkatuloilla hyvin pärjää, eikä tarvitse seuraavan päivän leivän riittävyyttä epäillä, kun on budjetti tasapainossa ja pahanpäivän vara ”sukanvarressa”,

Uskon että me suuret ikäluokat olemme osanneet ja osaamme mitoittaa taloutemme kestävälle pohjalle, mutta nuoret ja nuoret aikuiset tuntuvat elävän kuin viimeistä päivää, vailla huolta huomisesta ja vaikka velaksi, kun normaali arki ei enää tunnu miltään.

Ehkäpä nuoret odottavat vain meidän raivaavasukupolvien arkkuun laittamista, että perinnöillään saavat velkansa ja vippinsä kuitatuksi ja sirkus ”sariola” saa jatkumon.   Mutta näyttää ainakin maaseudulla ja yleensä kasvukeskusten ulkopuolella kiinteistöistä tulleen lähinnä rasite ja taloudellinen taakka saajilleen ja monille vanhuksille elämän turvaksi hankittua kotia ei kukaan enään ota eikä osta ristikseen.

Kun joku on joskus sanonut, että et usko poikani, kuinka vähällä järjellä maailmaa johdetaan, niin siihen en osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta sen verran vedän nyt kotiin päin, että maailman tilalle laittaisin kyllä suomen, kun sen päätöksellisyyteen olen vähän paremmin vihkiytynyt.

Ajatellaan nyt esimerkiksi sitä, että päättäjämme ovat peloissaan, tai sanotaanko uhossaan antaneet käskyn ja luvan pystyttää aita venäjän vastaiselle rajallemme.  Ajattelin silloin kun Mykkänen tätä ensikerran ehdotti eduskunnassa, että on siinä näyttämötaide menettänyt loistavan edustajan politiikkaan, kun kykenee tämän repliikkinsä suoltamaan suustaan nauramatta.

Sitä minä eniten ihmettelen, että kansan suuri enemmistö on mennyt retkuun, kun ovat näiden älyn kuninkaiden aivopierut nielleet koukkuineen, jotka sanoivat venäjän olevan hyökkäämässä suomeen, että nyt kiireen vilkkaan sotilasliittoon, muuten olemme seuraava Ukraina.

Jos joku pystyy näyttämään konkreettisen tosiasian venäjäuhasta maatamme kohtaan, niin perun puheeni, mutta kyllä ne ovat perustuneet vain mielikuviin ja vanhaan suolaan jota nyt Ukrainan kautta haavoihimme sivellään.

Nyt pitäisi laittaa taas Mykkänen asialle, hän voisi ehdottaa, että julistetaan Ukraina suomen reservaatiksi, eli hallintoomme kuuluvaksi, silloin voisimme surutta lähteä ihan luvan kanssa höökimään ry…ää vastaan ja ottaa revanssi talvisodan hengessä ja ennemmin ei miekkaa tuppeen laiteta, ennen kuin tataarit saavat Kriminsä.

80 vuotta kesti rauhan aika suomessa ja ei kestänyt kuin pari kuukautta, niin kusi läikkyi päässämme ja paska teki patoja.

Yleensä järkensä menettäneet ohjataan jonkinmoiseen hoitoon ympäristölleen vaarallisena, mutta mikäs nyt eteen, kun lähes koko yhteiskunta on sotapsykoosissa.

Päättäjämme ovat nyt kansaa villitsemässä sloganillaan, että mitä enemmän me aseita ja apua Ukrainalle annetaan, niin se vähentää kuolleidemme määrää itärajalla ja kansa hurraa ja huutaa Glooriaa.

Tiedän kyllä että minun käsketään muuttaa venäjälle tästä(kin) vuodatuksesta, mutta nyt näyttääkin siltä, että muuthan sinne venäjälle tahtovat suomessa ihan aseiden kanssa, minä pysyn suomessa., jos eivät nämä kahjot vie saunan taa.

 

Mitä lähemmäksi ensikevään eduskuntavaalit tulevat, niin samaan kiihtyvään tahtiin lisääntyy myös mitä moninaisempien Galluppien kirjo, ennustaessaan politiikan tähtitaivaan tulevia kuvioita ja kaikilla on jonkin sortin oma lehmä ojassa, jossa vanhan sanonnan mukaan korppi ei korpin silmää noki ja sen lauluja laulat jonka leipää syöt.

Minulle henkilökohtaisesti on yks`hailee kuka suomessa on ”pomo”, sillä hän on kaikissa päätöksissään alisteinen EU.lle ja kuten olen sanonutkin, niin rahaa siirretään vain taskusta toiseen, ei se sillä kuitenkaan lisäänny, vain vitutus lisääntyy sen taskun haltialla, jossa eurot vähenevät.  Olen/olemme oman elinpiirimme rakentaneet stabiiliksi ja kestäväksi johon ei vaikuta sitä eikä tätä kuka maata johtaa, se on kestänyt niin vasemman kuin oikeankin aatemaailman hyökkäykset ja tulee kestämään tulevankin ja soon sitten korkeemmas käres, jos se toisin päättää.

Mutta tuon nyt oman näkemykseni vaalien lopputuloksesta ja se ei ole ennustus ja pitäjämme pappikin haluaisi jo laatimani kuuluttaa totuutena seurakuntalaisille, mutta sanoin hänelle, että malta nyt vielä kuitenkin mielesi, sillä jotkut voisivat sen tulkita saarnaksi jotain vastaan tai toisen puolesta.

Olen tullut siihen päätelmään kun olen prosyyriani tehnyt, että Marin jatkaa ensikevään vaalien jälkeenkin pääministerinä, koska niin luvataan sanassakin, että suurin ja ” kaunein” johtaa.

Tämä johtuu vain ja yksinkertaisesti siitä, kun niin vihreät kuin vasemmistoliittokin ovat puolueita, jotka pääsevät vain Marinin hallituksessa mukaan kakunsyöntiin, minkään muun puolueen kautta heille ei kuormasta syöminen olisi luvallista tai jopa suotavaa.

Ja kun tiedossa on, niin näiden kolmen vasemmistopuolueen äänestäjät vaihtavat puoluetta vain puolueidensa välillä ja kuten jo yllä totesin, niin yksi ynnä yksi on kolme ja he keskittävät äänensä Marinille, vain siten heidän taivaspaikkansa on taattu, muuten tulee noutaja.

Kokoomuksella taas on suunta alaspäin, kun kepu laittaa taas koneistonsa syöntiin, kun  pitkospuiden varrelle vedetään asfalttipintaa ja luvataan haja-asutusalueiden eläjille sossuluukun pelastusta suurimpaan hätään.  Joten, kyllä se routa kepuporsaan kotiin ajaa, jossa tuhlaajapojalle ja tytölle on lammas teurastettuna.

Persut tulevat joutumaan myös ensikeväänkin vaaleissa kepukoneiston rattaisiin ja olen antanut itselleni kertoa, että nyt aukeaa ovi useammin puolueesta ulospäin, sillä eronneiden ja erotettujen joukko on suuri ja kun siihen päälle lisätään vielä uusien puolueiden kirjo vaaleissa, jotka kaikki ovat lähes niitä, jotka ovat persuihin pettyneet, johtuen puolueen muuttumisessa muiden kaltaiseksi hallituskiimassaan ja sodan lietsonnassa.

( LEIKKAA TALTEEN )

 

 

Sanotaan että nauru pidentää ikää, no, en siitä tiedä, mutta kyllä on naurua piisannut itselläni, kun olen seurannut tämän hallituksemme kiemurtelua kuin mato koukussa vaalien lähestyessä.

Erityisesti kepu Saarikon johdolla on ollut oikea komedienne, joka vakavalla naamalla loihi lausumaan, että maa tarvitsee näinä vakavina aikoina kykenevän hallituksen.

Voi herra isä, tarkoittiko hän tätä nykyistä impotentti hallitusta, jossa vain järki seisoo, vai puhuiko hän jo tulevasta koalitiosta, johon luultavasti tahtoo kepunkin pääsevän taas pönkäksi, ei se vaadi muuta kuin vaihtaa punaiseksi värjäytynyt paita puhtaan valkoiseen ihokkaaseen, sillä se usko palautetaan paatuneinpiinkin jyvänpiilottajiin ja Lestariuksen perillisiin.

Lisäksi kepun lanseeraama lausahdus on ollut koko tämän hallituksen ajan sen muotoinen, joka on nauruhermojani kutitellut tavan takaa.  Kepulaiset sanovat, että jos he eivät olisi nyt hallituksessa, niin maamme asiat olisivat vielä huonomalla tolalla kuin nyt ovat.

Toivottavasti pian loppuu tämä kepulaisten komedia, jolle jo nauraa naurismaan aidatkin ja vaarana on että tappavat kansalaiset  nälk…eiku nauruun.

Useat ihmettelevät syytä kepun näin hurjaan persmäkeen kannatuksessa ja suurin syy ei siltikään ole vasemmiston aisankannattajana olemin, vaan  kannatuksen romahtamiseen Saarikko löytää syyllisen katsoessaan omaan peiliinsä.

Hän on vain niin luotaantyöntävä poliitikko ilman sen kummempaa ideologista tarkastelua ja toki yksi tekijä on myös hänen ääretön vallanhimonsa, joka tuli ilmi kun puukotti edeltäjäänsä ja nyt kepun kenttäväki myöntääkin, että puppugeneraattori ei ollutkaan se, joka saa mahonkin maan työntämään uutta orasta ja täyttämään tyhjenevän jyvälaarin ja nyt jo Kainuun puista vuollaankin leipään puolet petäjäistä.

 

Tuossa kylällä olin keskustelussa kahden passin omaavan kansalaisen kanssa ja kysyin heiltä venäjän tilanteesta siltä osin, että näkyykö ja kuinka tämä sota ja pakotteet Moskovassa ja Pietarissa.

He sanoivat, että kaupoissa se ei näy, että tavaraa ja tarjontaa on jopa entistäkin laajemmin, vain länsimaiden tuotteet ovat vaihtuneet oman maan ja kolmansien maiden tuotteisiin.

Kysäisin vielä mielialoista, että onko sodan ja Putinin vastustajien joukot lisääntyneet, mutta he sanoivat Putinin kannatuksen jopa olevan korkeampi kuin ennen Ukrainan ”erikoisoperaatiota”.

Kovin erilaisen kuvan sain venäjän sisäisestä hajaannuksesta heidän kanssaan jutellessani kuin mitä täällä meidän lehdistö suoltaa ja enpä ole tähänkään asti hirveästi korviani avannut näiden kotimaisten sotatieteilijöidemme jorinoille, jotka mutu tuntumalla laulavat samaa nuottiaan venäjän romahtamisesta Putin kuolemineen.

Tuleva talvi sen sitten paremmin tulee näyttämään, ketä se pakkanen pahimmin panee, vain ollaanko sitä molemmin puolin rintamaa selibaatissa.

Luin tuossa juuri lehdestä, että Trump lähtee ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleihin, joten siltä osin sanoisin jo ennakkoon, että maailmanloppu on peruutettu te uskonlahkojen profetiat ja kulttinne kauppiaat.

 

 

Sijaiskärsijöiksi ovat, saamelaiset joutuneet, kepulaisten Gallupluvut, tarttee geenit avukseen.

Varjohallituksen Sanna, avuksensa pystytti, kun ei muuten aika riitä, jauho jengin avuksi..

Oppositio hallituksen, koittaa kaataa virheistään, mutta ensin pitää varjo, hallituksen nitistää.

Kiuru sekä Kurvinen kun,  työtä johtaa ”varjossa”, niin sen tietää kaikki kyllä, sekundaa on tarjolla.

Porilaiset eivät Kristaa, ristiksensä valinneet, vaikka kuinka jotkut väittää, kärsimys se valaisee.

Saarikon on Gallup luvut, saanut aivan sekaisin, Paavokin se vitutukseen, Keminmaalla ”kuolevi”.

Ilo suurin vahingosta, sanotaan on peräisin, Kulmunilla kun on Hangon, keksi korviin levinnyt..

Orpokin jo sakettinsa, prässit viikkaa kohdilleen, toivoo vaan et desimaalit, eivät hyökkää silmilleen.

Nyt se sitten mitataan se, tovereiden tarina, päätön ”kana lauma” usein, tuottaa nahka munia.

Pareet olisi Tammikuussa, uudet vaalit järjestää, ei kai enään puolta vuotta, joudu heitä häpeemään.

 

 

Ihmisillä taitaa olla suurimpien pelkojensa joukossa pelko menettää kasvonsa, eli joutua naurun alaiseksi muiden silmissä ja siitä koituva ”ikuinen” häpeä.

Paljon pelastaisi jo se, jos kykenisi, jota hyvin harva taitaa, eli osaisi nauraa itselleen ja virheilleen.

Aasin siltaa pitkin hyppäänkin venäjään ja Putiniin, joka nyt on joutunut naurun alaiseksi, vaikka eihän hänen ja heidän teurastusreissunsa toki ole naurun asia, mutta heidän voittamaton puna-armeijansa onkin osoittautunut pelkäksi osaamattomaksi rosvojoukoksi, joka pakenee häntä koipien välissä takaisin häpeämään, ei toki tekojaan vaan heikkouttaan ja sitä kautta naurun kohteeksi.

Hyvin vaikeata on arvailla tämän kasvonsa menettämisen seurauksia Putinin ja venäjän kohdalla, mitä vain voidaan odottaa, sillä heidän tapansa ”hävetä” poikkeaa merkittävästi länsimaiden tavasta kohdata häpeänsä.

Loppuun asti pyritään kulissit pitämään pystyssä ja sitä suurempi on häpeän määrä, mitä pidempään niitä pystyssä koitetaan pitää.

Kvintetissä neitokaisten, jouset huutaa armoa, viulunkielen vinguttajain, nuotisto on hukassa.

Aikaisemmin kansalaiset, haltioissaan kuunteli, kvintetti kun soittimiaan, hellin sormin viritti.

Nyt on uhka kvintetillä, telakalle joutua, ensiviulun soittajaksi, pyrkii joka ainoa.

Sanna soittaa Uusivirtaa, Olaviaan hyväilee, jauhojengi kontturissa, viivaa nenään vetelee.

Saarikko se pitkospuita, turvesuolla astelee, Peltoniemen Hentriikkaa kun, peloissansa hyräilee.

Ohisalon musisointi, pahasti on hukassa, ruostuneena kahleet roikkuu, suomineidon kaulassa.

Kansankynttilät on kohta, Pitkänniemen tavaraa, Andersson kun meinaa kaikki, hautaan asti kouluttaa.

Henriksson se maasta koittaa, suomen kielen kitkeä, ainoastaan Karjakunnas, kieli katkee veitsellä.

Kansa katoo katsomoista, korviansa säästääkseen, kvintetti kun soittimiaan, kovin kourin kohtelee.

 

 

Olen pitänyt ja pidän yhä suomen sodanjälkeisen historian parhaimpana presidenttinä Kekkosta ja oikeastaan samalle viivalle nostan Paasikiven, heidän jälkeensä valitut ovat olleet lähinnä pilli piipareita.  Kun Kekkoselle on patsas pystytetty, niin patsas kuuluisi myös pystyttää sille, joka vuoden 1956 vaalissa oli sen äänen antaja, joka ratkaisi presidenttiyden Kekkoselle, muuten äänet olisivat menneet tasan sosialidemokraatti Fagerholmin kanssa ja sen jälkeen arpa olisi ratkaissut voittajan.

Ratkaisevan äänen antajasta ei ole varmuutta ja patsaan voisi nimetä tuntemattomalle sankarille.

Nykyisten valtaoikeuksin presidentinvaalit ovat lähinnä viihdettä ja tärkeimmät vaalit ovatkin eduskuntavaalit, jossa ylintä valtaa suomessa käyttää suurimman puolueen puheenjohtaja pääministerinä.

Sitä on vaikeata arvioida, mihin suomen ulkopolitiikka olisi asemoitunut  Fagerholmin johdolla, jos äänet olisivat menneet tasan ja arpa olisi häneen osunut, en uskalla edes ajatella.  Toki presidentti johti oikeastaan myös sisäpolitiikkaa silloisilla valtaoikeuksillaan ja Kekkonen kyllä piti huolen, että isänmaan edun aisanylipotkijat joutuivat nopeasti laulukuoroon, kuten hän oikein teki kokoomuksen kohdalla koko presidenttiytensä ajan, kiitos siitä.

Sehän tässä on vähän harmillista  kuten nyt on käynyt, että pääministeriksi on noussut kokematon, kykenemätön ja päättämätön tuuliviiri, jonka johtamiskyvyt ovat lähinnä itsensä korostamista ja muiden syyttelemistä omista virheistään.  Kun pääministerin tulisi johtaa joukkoja edestä, niin hän on milloin piilossa minkäkin selän takana, mutta kun sattuu jokin asia menevän niin sanoakseni jengoilleen, niin silloin kyllä ollaan rinta rottingilla kuuluttamassa omaa rooliaan milloin iloiten ja milloin itkien häneen kohdistuvaa arvostelua.

Toisaalta olipa suomessa pääministerinä kuka hyvänsä ja olipa hän osaava tai osaamaton, niin hänen valtaoikeutensa määritellään lähinnä Brysselissä, jossa joko hylätään tai hyväksytään hallituksemme päätökset, joten suomessa eduskunta on lähinnä pienten lillukanvarsien ”vanginvartijana”.

Olen sanonut ja sanon yhä, että sen jälkeen kun Kekkosen aika päättyi presidenttinä, niin sen jälkeen materian ja rahan tullessa ovesta tupaan, niin samaan aikaan moraali lensi ulos ikkunasta ja suomesta on tullut henkisen pahoinvoinnin villi länsi kuudesti laukeavat suomi neidon ohimolla.

 

 

Varmasti on nainen hyvä, kipparina laivassa, mut´ ei viisi ”likkaa” koskaan, yhtä aikaa airoissa.

Huovataan ja soudetaan on, tahti aivan sekaisin, lisäksi myös veneen tapin, kukin tahtoo omankin.

Miehet kyllä mielellänsä, tahtoo naista palvella, mutta voimat loppuu silloin, jos on heitä useita.

Tasa-arvo suomessa on, korkeata sorttia, yksi nainen vastaa hyvin, kymmentäkin urhoa.

Reilun kolme vuotta naiset, pystyi elään riidatta, nyt kun vaalit lähestyy niin, ”kiljunta” on kamala.

Luultavasti kevään vaalit, viisikonkin erottaa, sillä monen äänilaari, tyhjyyttänsä kumajaa.

Marini ei varmaan ala, Orpon seinä ruusuksi, menolippu Brysseliin ja jauhojengin seuraksi.

Saarikolla olis hinku, jatkaa kepun puikoissa, mutta taisi puheen puppuun, tukehduttaa omansa.

Luultavasti Ohisalo, myöskin joutuu vaihtohon, presidentin veljen poika, populisti paras on.

Kepun johtoon Kaikkonen ja vihreille se Niinistö, Lindtmannista miehen malli, toverit on vailla nyt.

Mutta toki viihdettä on, kissalauman taistelut, keväällä se vasta kollit, kiimoissansa villit on.