Tekijä: arvi.

Kauhea parku ja hammasten kiristely on nyt käynnissä Brysselin renkien suunnalta perussuomalaisten suuntaan, kun heidän pitkäntähtäimen ohjelmajulistuksessaan seisoo ero EU.sta.

Minä olen eri mieltä puolueeni kanssa tästä aikataulusta ja sanon, että mitä nopeammin suomalaiset tämän orjakaleerin jättävät, sitä pienemmät ovat vauriot maallemme.

Nyt ei pidä piilottaa kynttilää vakan alle, vaan sanoa rohkeasti eron olevan ainoa vaihtoehto suomi nimisen kansallisvaltion olemassaolon säilyttämiseksi ja jos tämän vuoksi menetämme salonkikelpoisuutemme, niin olemme sen jo menettäneet ilman viittaustakaan EU-eroon

Eihän siitä mitään tule, jos hallituskipeys murtaa keskeisimmän tavoitteemme ja jos oppositio koittaa, niin voimme ainakin rehellisesti katsoa äänestäjiämme silmiin, kun emme myyneet tavoitettamme hetkellisen pikavoiton huumassa.

Kun lukee näitä kommentteja ja herjaa mitä täällä suolletaan toisillemme, niin siinä on kyllä hyvän käytöksen kirjan opit unohtuneet.

Kovaa kilpaa käydään siitä, että kuka sen viimeisen, omasta mielestään viisaan kommentin pääsee heittämään, jolla ”vastustaja” saadaan kanveesiin.

Kun sanotaan, että eivät ihmiset riitele vaan asiat, niin taitaapa se olla nyt niin että asiat eivät riitele, vaan ihmiset.

 

Useat, ellei lähes kaikki täällä lukevat hallituksemme epäonnistumisen syyksi sen naisvaltaisuuden, vaikka väitän, en tiedä, niin heidän omat huushollinsa olisi ilman naisen läsnäoloa ja kosketusta ajautunut, ellei pankrottiin, niin jonkinsortin ongelmiin muuten.

Itse ainakin puhun kokemuksen syvällä rintaääneellä kun sanon, että lähes kaikissa minun tekemissäni päätöksissä olisi pitänyt uskoa vaimon esittämää vaihtoehtoa, niin monelta vastoinkäymiseltä olisi vältytty.

Minä en syytä viisikkoa sukupuolensa perusteella ja hyvin todennäköisesti tilanteemme saattaisi olla huonomassa jamassa miesoletettujen johtamina.

Vaikka ei yhteiskuntamme valtinhoito aina olekkaan verrannoillinen kotitalouksiin, niin sen voin kyllä varmuudella sanoa, että miehille tulisi olla kunnia-asia, kun voi mennä vaikka heikoille jäille ensimmäisenä.

 

Minulla ei nyt ole tähän blogiin esittää mitään ”kättäpidempää” ja joudutte nyt tyytymään siihen ja tekemään oman arvionne siitä, että laskettelenko pelkkää lööperia vai pidättekö minua sananimittaisena miehenä.

No, olin tässä Joensuussa asioimassa ja täydentämässä rauhanajan varmuusvarastojani, kun olen niitä kuluttanut kellaristani, kun sota vain yhä antaa odottaa itseään.

Ja siinä sitten uteliaisuudestani poikkesin myöskin aistimassa vaalimökkien tunnelmia ja vaikka taidan ollakkin vähän jäävi arvioimaan, niin kyllä se väki näytti enempi parveilevan persujen kopin ympärillä, liekkö syynä paremmat tarjoilut vai hengen ravinto.

Mutta törmäsin myöskin kolmeen aikaisemmin kokoomusta äänestäneeseen mieheen ja kertoivat nyt äänestävänsä persuja, koska silloin saa mitä tilaa ja kokoomuksessa se ei enään näin ole.

He kertoivat olevansa pääkaupungista ja nyt mökkilomalla Pohjois- Karjalassa ja sanoivat olevansa kaikki perussuomalaisen haittamaahanmuuton allekirjoittavia ja vaikka pääkaupungissakin on Atte Kaleva joka edustaa kokoomuksessa muutaman muun tavoin ”persulinjaa” maahanmuutosta, niin siinä menee kyllä ääni ikäänkuin hukkaan, koska kokoomuksen puoluejohdon linja maahanmuuton osalta on 1/1.teen vihervasemmistolaisen ”ihmiskäsityksen” kanssa.

Miten paljon näitä ”loikkareita” nyt sitten on, niin sitähän ei kukaan tiedä ja onko niillä vaalitulokseen kuitenkaan ratkaisevaa merkitystä ja kun sanoin heille että Ville Rydmankin sitten siirtyi meille, joka tunnetusti on maahanmuuttokysymyksissä ollut perussuomalaisten linjoilla, niin veikkasivat että Ville tulee viemään muuassaan äänestäjiä kokoomuksesta persuihin.

t.karjalasta kajahtaa.

Nyt patistellaan kaikkien puolueiden taholta kansalaisia menemään vaaliuurnille  pudottamaan äänestyslippunsa hokemalla, että sinun äänesi voi olla se ratkaiseva.  Tätä kun eräs tossunkuluttaja tohti epäillä, niin joku siihen tokaisi, että valittiinhan se Kekkonenkin yhden äänen turvin tasavallan presidentiksi.

Taistellaan päivällä leivän ja yöllä lihan puolesta kun äänestysaikaa on enään viikko jäljellä ja nyt kansalaiset punnitsevat kolmen suurimman välillä, että kenen lupaukset saa heissä viisarin värähtämään.

Yksi heistä näyttää nykymenolle vihreää valoa ja vakuuttaa syömävelankin olevan satsaus tulevaisuuteen ja kunhan laitetaan puoli miljoonaa kansalaista puhe,-ja osallistumiskaranteeniin, niin sen jälkeen voimme olla kaikki kuin yhtä suurta perhettä.

Toisen puoluetoimistossa laulaa Matti Heinivaho että, ”nahka ruoska soi” ja vakuutellaan äänestäjille, että aina paremmalta se porkkanakin sitten maistuu, mitä suurempi on ollut kärsimys.

Kolmas ”suuri” lupaa olla lupaamatta mitään.

 

 

Kun yleensä maassamme kaikki yritykset ja yhteisöt suorittavat hyvinkin tarkan seulannan, palkatessaan työntekijän firmaansa ja hakija joutuu monen sortin haastatteluihin ja soveltuvuustesteihin, jossa hänet läpivalaistaan, täten vältytään saamasta niinsanoakseni sika säkissä.

Mutta ajatelkaahan nyt arvon Pirkan blogistit, että suomen vaikutusvaltaisimpaan virkaan voidaan valita henkilö, jolla ei ole edellytyksiä johtaa edes ”martta kerhojen” tubbervaara kutsuja ja joka kaiken nyt nähdyn perusteella on narsisti.  Tämän nykyisen toimessaan olevan sopivuuden on todennut vain pieni ideologinen toveriklubi, ei pätevyyden vaan sopivuuden perusteella.

Useinkin sitä tullaan varmasti virhevalintoja tekemään, mutta nyt kun suomen vaikutusvaltaisemman viran haltiaksi on osoittautunut täysin tyhjä kuori, joka on yhteiskuntamme sisäisen turvallisuuden saanut kaikilla hallinnonalojen sektoreilla turvattomuuden tilaan.  Ja on se ollut jumalan lykky, että meillä on ollut presidentti Niinistö valvomassa, ettei tämä bileprinsessa sotke ulkosuhteitammekin juntturaan.

Tässä on nyt neljä vuotta jouduttu seuraamaan pelko perseen ympärillä tämän viranhaltian ihmeellisiä siekailuja, jossa hän lakeijoitaan ja eunikkiarmeijaansa käyttää viestinviejinä mitä hulluimmille idiotismeilleen.

On se siunaus, että tolkun suomen kansa on tässä koronan ja sodan vallitessa säilyttänyt ryhtinsä ja ohjannut kansalaismielipiteellään asiat oikeille jengoille, vaikka tämä sattumajohtaja on hämmentänyt soppaa lakeijoineen.

Ajattelin, että tulisikohan pääministerikin suomessa valita suoralla kansanvaalilla kuten presidenttikin, jos siten voisimme välttää nykyisenkaltaisen katastrofin syntymisen.

Nyt kun näin ei kuitenkaan ole, niin nykyisistä kolmesta kandidaateista Orpolle ja Purralle kyllä uskaltaisin luovuttaa taloni avaimet ja minun ei tarvitsisi pelätä, että sen takaisin saisin huonomassa kunnossa kuin luovutettaessa.  Mutta Marinille en kuuna päivänä taloni avaimia antaisi, sillä kun hän on tämän suomilaivankin ajanut moraaliseen ja taloudelliseen karikkoon ja olipa sitten puikoissa Purra tai Orpo, niin helvetillinen työsarka heitä odottaa, että suomineito pelastetaan takaisin tolkun tilaan, niin henkisine kuin ruumiillisinekin ominaisuuksineen.

Pian se sitten nähdään, että onko suomen kansan silmät auenneet tämän prinsessan kruunun ne sokeistaessa, vain lauletaanko vain että,  ”antaa mennä kun on alamäki vaan”…..

 

Nyt se sitten pian nähdään, kenen kiri irtoaa, kolmikko kun rinta rinnan, maaliviivaan kurottaa.

Orpohan se koko ajan, kisaa onkin johtanut, mutta liekkö maitohappo, varman voiton tuhonnut.

Marinilla juoksukunto, douppingilla hankittu, baari-iltain hämärissä, tanssin rytkees reenattu.

Purra viisaan roolin otti, antoi muiden halkoa, tuulensuojas omat voimat, loppukirin apuna.

Voittajasta tuskin enään, eri mieltä kukaan on, kotimaisin voimin Purra, siniristi salkohon.

Marinille tappio on, karvahinta kalkkia, pronssilätkän heittää veteen, Tammerkosken huomahan.

Orpolle on hopee häpee, kokoomus on kauhuissaan, kuinka varma voitto saatiin, Riikkan laariin satamaan.

Neljän vuoden painajainen, vihdoin saadaan päätökseen, DDR.n harjoitteille, kuoppa maahan kaivettiin.

Eipä enään meidän tarvi, olla mistään huolissaan, Purra ohjaa suomilaivaa, kohti koti satamaa.

 

Kyllä se pätee politiikkaan ja urheiluun samat lainalaisuudet siltä osin, että kun joukkueella menee huonosti, niin silloin kun ei voi koko joukkuetta erottaa, niin se onkin sitten valmentaja joka lähtee tai lähetetään ”kilometritehtaalle”.

Nytkin kun olen ennakoinut tulevien vaalien lopputulosta, niin nyt voinkin sitten nimetä melko varmasti ne johtajat, joiden palkanmaksu puolueen peräsimessä loppuu vaalitulokseen peilaten.

1 ) Maria Ohisalo ainakin joutuu luopumaan nuijastaan, kun on vienyt puolueensa vasempaan äärilaitaan, jossa jo on muutenkin ahdasta että happihan siinä on loppunut.

Saarikko taas on neljä vuotta ollut vasemmistohallituksen pönkäpuolueena ja nyt sitten myöhäisheränneenä ryhtyy haukkumaan hallitusta toteutuneesta talouspolitiikasta, vaikka on itse ollut rahakirstun vartiana ja kylvänyt rahaa mahoon maahan.  Ei ole Saarikko saanut puppugeneraattorina ja paskanjauhamisena kepupeltoa tuottamaan, joten vaihtoon ja taitaa jo ”kanki Kaikkonen” rautakankeaan taivutella iskuasentoon.

Ja en taida olla paljoa ainakaan väärässä ennustaessani, että lähtö on lähellä myös Marinilla ja Orpolla, Orpolla siksi, että pääministeriys jäi saavuttamatta, joten sinne vaan sitten Brysselin koneeseen, kokoomuspuheenjohtajien hautuumaalle, joten vaalien kakkos tai kolmostila ei häntä pelasta jatkamaan nuijan varressa.  Luulatavammin kokoomuksen seuraava puheenjohtaja on muiden puolueiden tavoin naisenergialla johdettu ( Valtonen )

Marin taas on poliittiset askelmerkkinsä piirtänyt jo kauan ennen vaaleja siihen asentoon, että impivaaran taantumus vaihtuu kristallikruunujen loisteeseen Euroopassa, jossa voi vapaasti vetää nenäänsä ja harrastaa tankotanssia Uusivirran kanssa, sillä ei se että jättää puheenjohtajuuden, niin lehdet tietävät jo kertoa, niin samalla jää myös Markus lehdelle soittelemaan kotimaahan.

Joten Purran johtamassa hallituksessa lieneekin sitten rahaministerinä Valtonen ja ”kankikaikkonen” saa ulkoministeriön johtaakseen ainakin kyseisten puolueiden puoluekokousten jälkeen.

 

 

Kirjoitin tämän otsakkeen 27pv tammikuuta ja sen löytää perusteluineen ja kommenttiosioineen  blogiarkistosta  ja mielipiteeni on yhä otsakkeen mukainen.

Mutta voittaapa kuka hyvänsä näistä kolmesta, niin omaan henkilökohtaiseen elämääni sillä ei ole merkitystä, mutta yhteiskunnan kokonaisvaltaisen edun ja tulevaisuuden näkökulmasta arvioiden on kauhistus,  jos pääministerinä jatkaa nykyinen ”pyryharakka”, joka omaan harakanpesäänsä kerää kaiken kiiltävän mikä irti on. ( vähän kuten kasakatkin )

Mutta sinipuna, jos sellainen maahamme kyhätään, niin sen tulevaisuuden näkymät suomalaisten arjessa  ovat hyvin yksi yhteen nykyisen hallituksen kanssa ja kun vasen käsi oli aikaisemmin ruoskan varressa, niin nyt sitä ruoskanvartta koristaisi myös oikeiston koura, eli kipu olisi  kaksin kertainen.

Voi suomineito parkaa, jos Marin ja Orpo pääsevät/päästetään ohjaimiin, niin siinä sähköautossa ei ole jarruja, pakista puhumattakaan, siinä matkustajan silmissä vauhti kiihtyy ja puut suurenee.