Tekijä: arvi.

Olen ihmetellyt tätä yhteen totuuteen nojaava ilmastohysteriaa, kun  ihmiset on aivopesty luulemaan ilmaston lämpenemisen johtuvan heidän elintavoistaan.

On se kumma, vaikka puolet tiedemiehistä sanoo ilmastonmuutoksen johtuvan normaaliin sylkikiertoon johtuvista muutoksista ja nyt on jo todettu, että muutos onkin tapahtunut jo kylmempään suuntaan, niin totuuden puhujat vaiennetaan pois silmistä pois mielestä.

Sehän on selvä että luontoa tuhotaan ihmisen ahneuden seurauksena ja taloudellinen hyvä ajaa edellä ihmisten arvoissa, mutta maapallon lämpenemiseen sillä ei ole hevonvitun merkitystä.

Mutta vastustakaa nyt oikein hiki hatussa sitä, mikä ei ole teistä johtuvaa ja mihin ei ihminen toiminnallaan kykene vaikuttamaan, ne ovat suuremmat voimat jotka maapallon ilmastoa säätelee, välillä kylmempään ja välillä lämpimämpään suuntaan.

 

Vastuu siirtyy lukijalle, arvin runot opastaa, samoin käy myös immeisille, savolaista kuullessaan.

Lähes neljä vuotta suomen, talos ollut emännät, isäntien puuttuessa, meno ollut Hölmölän.

Marinista kansalaiset, tulee muistaa parhaimmin, jossa joku jauhojengi, Kesärannas saunokin.

Koronasta kansalaiset, peloteltiin kuoliaaks, toiset vietiin lasrettiin, toiset suoraan manalaan.

Piikkiä kun eivät jotkut, suostuneet ei ottamaan, terveenä on saaneet olla, maalaisjärki  kunniaan.

Marini se myöskin vannoi, että Nato hylätään, mutta kansan tahto pisti, kauneuteen vipinää.

Vihreällä siirtymällä, kansalaiset ruoskitaan, säkillä kun rahvas kantaa, valoo pirttiin mustimpaan.

Paska istuu hallituksen, seinäs tosi tiukasti, malli saatu Junttilasta, Saarikolta  kotoisin.

Pianhan se sitten nähdään, mitä kansa haluaa, jatketaanko samaan malliin, taantumasta taantumaan.

Korona se kruunun nost,i Marininkin kutreille,  sen kun loiste himmeni niin, Putin tuli,………. puunas sen.

Orpolle on vaikee paikka, jos hän vaalit voittanee, Purran järki, vastaan peili, jota Marin ihailee.

Mutta hätä ei se ole, tätä tasoo ollenkaan, Purra ottaa nuijan käteen, kansa kiittää suomen maan.

Vihreästä siirtymästä, suunta muuttuu kokonaan, siniristi nousee salkoon, puna väri haudataan.

Purran suomes ihmisten on,  turvallista asustaa, maailmanloppu peruttu on, suomi tuottaa hunajaa.

Vapaa kieli, vapaa mieli, kahleet kaikki katkotaan, vihermyrkyn keitoksia, punanutut maiskuttaa.

Johan tässä aamukahvi,  taisi melkein jäähtyä, kun ma annoin runosuonen, pöydässäni viihtyä.

 

 

 

 

Useassa suomalaiskodissa roikkuu seinällä suomalaisen taiteen eräitä merkkiteoksia, kuten vaikkapa  poika ja varis, tai taistelevat metsot ja silloin voidaan sanoa, että taide yhdistää, olipa sosiaali ekonominen asema ja ymmärrys mikä hyvänsä, niin siitä ei jää epäselvyyttä mitä ne esittävät ja jäljennöksinäkin ne saavat paikkansa lasivitriinihyllyn vierestä kunniapaikalta. Meillä poika ja varis on ripustettuna mökin rinkelipuodissa, missä kenenkään häiritsemättä voi Akselin pensselinjälkeä katsella asiaankuuluvalla hartaudella teoksen merkittävyyttä vähääkään aliarvioimatta paikastaan riippumatta.

Mutta harvalla suomalaisella olisikaan varaa aito Akseli seinälleen saada, mutta sen voin sanoa sillä ymmärrykselläni mikä minulle on suotu ja mikä on elämänkoulun antamaa, että Picassoa en minä eikä lähes kukaan suomalainen seinällensä laittaisi , ei edes rinkelipuotiin, joku tolkku sentään.

Mutta johan löytyy seinälle ripustajia, kun saavat tietää, että maalaus on Pablon ja teos on miljoonien arvoinen, siinä silmän räpäyksessä syntyy taideymmärrys ja valo syttyy yläkertaan ja ihastuksen huokaus pääsee hampaiden välistä, vaikka hiljaa sisimmässään  kiroaa ne taidetta rienaaviksi luomuksiksi.

Rahalla on jumalainen voima, siinä asiantuntemus lisääntyy samaa tahtia  teoksen hintalapun kanssa.

Voin kyllä omasta puolestani senkin sanoa, että minun taideymmärrykseni ei ulotu niin pitkälle, että esim. Kekkosen tai Matti Nykäsen kunniaksi tehtyjä luomuksia en pihaani antaisi pystyttää, taikka ehkä Kekkosta voisin kalalammikkona pitää.

 

 

Onhan se vähän väärin, kun heti vuoden ensimmäisenä päivänä pistän teidät  ”ruotuun,”  ajattelemaan vähän omaa käyttäytymistänne ja asettumaan niiden nahkoihin, joita nyt olet ensimmäisenä kivittämässä ja viemässä ”saunan taa” tavattaessa.

Olen  VARMA,  että kaikki te olette niin isänmaallisia, että olipa hallintomallimme vaikka saatanasta ja järjestelmämme johtajineen itse perkeleestä ja olipa heidän tekosensa helvetistä, niin uskollisia olisitte maallenne, ettekä asettuisi isänmaanne petturiksi, vaikka ulkoinen paine siihen neuvoisikin, sillä olette suomalaisia ja puolustatte maatanne viimeiseen hengenvetoon asti, vaikka hiljaa mielessänne epäilisittekin sen oikeellisuutta.

Ja näin tekevät nyt venäjän kansalaiset ja niin tekisitte tekin samanlaisessa tilanteessa suomessa suomalaisina ja jos joku muuta väittää niin hän valehtelee.

Jos joku nyt kuvittelee tämän olevan ymmärryspuhe naapurimaan toiminnalle Ukrainassa niin sitä se ei ole, tämä on vain toteamus ja neuvo hypätä ihmisten saappaisiin rajan takana, jossa ei ole vaihtoehtoa.

 

 

 

 

 

Laitoin tämän otsakkeen siltä varalta, että jotkut saattaisivat muuten hairahtua syyttämään  minua siitä, että oksentavat omille kengilleen.

No, politiikastahan minä meinasin jonkin sanasen laittaa, kun se näkyy noissa valhemedioissakin  nousseen jo jokapäiväiseksi uutisoinniksi  ja puheenaiheeksi varsinkin kevään vaalien osalta.

Se voi olla melkoista taistelua päivällä leivästä ja yöllä lihasta, kun moraa lyödään vastustajien lapaluiden väliin kahvaa myöden vaalien aluskuukausina, siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun poliitikot ….

Varmaa on, että ei kuningatar taistelutta kruunustaan tule luopumaan ja jokainen kivi kyllä käännetään sen eteen, että nykyinen monarkia saisi jatkumonsa.

Ja kun hätä on suuri niin apu on lähellä,  joten otetaan taas se tuttu persupelko käyttöön kokoomuksen odotettavissa olevan vaalivoiton  patoamiseksi.  Eli,  nyt on vihervasemmisto lanseerannut sylttytehtaillaan, kun kokoomuksen enemmistö piiripäättäjistä liputtaa persuja parhaaksi hallituskumppaniksi itselleen, niin nyt vihervasemmiston soidin laulu kuuluu  äänestäjille, että ääni kokoomukselle on ääni perussuomalaisille, johtuen juuri heidän lähentymisestään.

Minkä verran tämä ohje sitten saa virran kääntymään vihervasemmiston suuntaan jää nähtäväksi, mutta jos se lisää ääniä vihervasemmistolaisten laariin, niin sen se tekee varmuudella myöskin perusuomalaisten prosentteihin myönteisesti, sillä jos muutosta kerran halutaan tähän nykyiseen monarkiaan, niin hyvin kosmeettisiksi ne tulisivat jäämään kokoomuksen arvopohjin ilman perussuomalaisia, joten ääni perussuomalaisille ei välikäsiä tarvitse, monarkia nurin ja kansanvalta kunniaan.

Minä muistan lapsuudestani kaksikin tuotetta, jotka auttoivat vaivaan kuin vaivaa ja toinen niistä oli Hota, eli ota Hota ei pakota.  Toinen oli sellaisessa pyöreässä rasiassa oleva tuote kuin Täystuho ja ajattelin tästä kuluneesta neljästä vuodesta nimetä tämän Marinin johtaman konklaavin täystuho hallitukseksi, se säästää kaikki muut, mutta kaksilahkeiset se eliminoi tehokkaasti hellan ja nyrkin väliin.

Ja jos nyt mennään jo vaalien jälkeiseen puntarointiin, niin sellaiset jotka sanovat hallitusneuvotteluiden muotoutuvan lauseeseen verta, hiekkaa ja peräsuolenpätkiä, niin näin ei tule tapahtumaan Orpon voittaessa, siinä ei tulla suurempia synnytystuskia kokemaan, se putkahtaa kuin pulla uunista nopeasti sinisen punaisena ja se ristitään Täystuho  II.seksi.

Mutta annas olla, silloin vasta eduskuntatalon saumat ratkeilevat liitoksistaan ja rappaukset sen pylväiköstä tippuvat kun persut onkin ykkönen, silloin  katsotaan meidän demokratiamme todellinen luonne, että lähdetäänkö toteuttamaan kansan tahtoa, vai jatketaanko tätä harvainvallan konsensusta.

Olen vähän ihmetellyt noita kokoomuksen kannatusprosentteja Gallupeissa, että mistä se noin korkea kannatuksen nousu on peräisin, kun sekä demarit että persutkin ovat korkeimmissa lukemissa kuin olivat vaaleissa neljä vuotta sitten, että onko ne kaikki prosentit sitten vain kepu laarin peruja.  Mutta se on jokseenkin varmaa, että jos ne ovat tällä hetkellä kepun tuotoksia, niin kyllä se kepu änkyrä taas uurnille lähtee vanhasta tottumuksesta äänestämään Alkion haamua ja sitä mukaa kun kepun kannatus nousee vaaleihin mentäessä parempiin lukemiin, niin samaa tahtia tällä logiikalla sitten muuttuu kokoomuksenkin prosentit, mutta alas päin.

Joten kokoomuksella ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja tässä kahden rattaiden vaalivankkureidensa  parkeeraamisessaan.

Varmasti kokoomus saisi paremman vaalituloksen aikaan sillä, kun ilmoittaisi äänestäjille ennen vaaleja, että kenen kanssa lähtee immenkalvoa puhkaisemaan, jos pääsee ”nuijaa”  heiluttamaan.

 

 

 

Olen tässä joskus tuumaillut isänmaallisuutta ja sitä, mikä saa kansalaiset tuntemaan ylpeyttä suomalaisuudestaan ja että mihin lokeroon itseni tässä sijoitan.

Jos nyt esimerkiksi suomalaiset voittavat jääkiekon MM tai Olympiakultaa, niin jo ollaan tukka sekaisin onnesta ja ihastellaan sankareitamme, kun ilmaveivillä saivat vietyä mustan lätkän ”ylä mummoon”.  Mutta itselleni se ei tuo väristyksiä suuntaan eikä toiseen, koska en seuraa  koko lajia, niin en silloin poraa suomenlippua märäksi isänmaallisista onnen kyyneleistäkään.  Ja onhan näitä lajeja muitakin, joissa en yhdy kollektiiviseen riemuun muiden tavoin kuten esimerkiksi Formulat ja potkupallot, sählyt ja koripallot mm.  Hiihtoa ja ampumahiihtoa olen seurannut, mutta sekin taitaa nyt jäädä vähemmälle, kun politiikka on noussut voittajaksi.  Joten jos urheilu tekee isänmaallisen, niin sitten en sitä ole.

En tiedä voiko sitä sanoa isänmaallisuudeksi, kun ennen sain tuntea Snelmanin ja Paasikiven sormieni välissä, niin se toi hyvän mielen, nyt kun euroja ja senttejä hypistelen, niin kiroan koko valuutan ja ne henkilöt, jotka  isänmaallisen Graniitin  vaihtoivat kissankultaan.

En varmasti vuoden 1995 jälkeen ole liiemmin itsenäisyyttämme juhlistanut ja syy kyllä tiedetään, kun jouduimme komentotalouden vangiksi, jossa ylin juomanlaskija ja ylipappi asuu rajojemme ulkopuolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Sanotaan, että kun veikkaat, niin suomalainen voittaa aina, mutta tämäkin harrastus itseltäni puuttuu ja lopetin uhkapelin jo silloin, kun 20 pennin pajatso vaihtui  50 penniseen.

Alkon pitkäripaista en ole yli kymmeneen vuoteen kätellyt, enkä  näin ollen hoilaa juovuspäissäni olen suomalainen renkutusta.

Mutta turvallisuuden tunne ja tunne että saamme elää ilman sodan pelkoa ja uhkaa toivat kiitollisuuden ja isänmaallisen ylpeyden pintaan ja nöyrän kiitoksen menneille sukupolville.  Nyt sekin on tiessään, kun sotilasliiton jäsenyys ja rautaesirippu rajallamme ei tuo turvallisuuden tunnetta, vaan päin vastoin kadottaa sen.

Sitä minä vähän ihmettelen, että isänmaallisuutta tuolla juhlitaan suomen lippuja suudellen ja siihen kietoutuen, mutta kuitenkin samat henkilöt ovat koko ajan niitä suomalaisuuden tunnustuksellisia ja perinteellisiä isänmaalle ominaisia kivijalkoja murentamassa suuria savijalkoja kumartaen.

Koti, uskonto ja isänmaa äidinkielineen, tämä koossapitävä lauseke on se joka pitää kaiken sen sisällään joka on isänmaallisuutta itselleni ja taitaapa olla nykyään, että se luokitellaan vihapuheiden ja taantumuksen joukkoon kuuluvaksi.

Ruotsalaisia emme ole, Venäläisiksi emme halua tulla, kunpa vielä joskus saisimme olla Suomalaisia, isäntinä omassa maassamme ilman ulkoparlamentaarista ohjausta ja pakkoa.

Tänä päivän rauha on kirosana ja verta pakkiin on suurta isänmaallisuutta ja mitä enemmän aseita ja tuhovoimaa, niin sitä turvattomammaksi ainakin minä tunnen itseni, vaikka ei minua sota pelota, sitä niittää mitä kylvää sanotaan ja viha tunnetusti kasvattaa vihaa ja itse en vihaa tunne ketään enkä mitään kohtaan, vain pettymystä tietyistä asioista tiettyyn suuntaan.

Olen itsepäinen isänmaallinen ilman isänmaata ja isänmaalla tarkoitan omaa tupaa ja omaa lupaa, joita eivät ulkomaanelävät määrittele mikä on oikein ja mikä väärin heidän kakkunsa kasvattajana ja kaleerilaivansa soutajana.

 

 

 

 

Nyt on puolueilla kova kilpalaulanta  siitä johtuen, kun kestävyysvajeemme näyttää kestämättömältä,  että mistä ja miten paljon ja että keneltä leikataan ja että  kenelle annetaan, mutta itse olen sitä mieltä, että ensiksi tulisi karsia menoja kohteista, jotka ovat jonkin toisen hallinnonalan ja instituution kanssa päällikkäisessä suhteessa.

En tarkoita nyt miehen ja naisen välistä avioliittoa ja suhdetta, siellä on monia muitakin ”asentoja” kuin päällekkäisiä.

No, pienistä puroistahan se valtamerikin syntyy ja jospa lähdettäisiin rohkeasti karsimaan sieltä, jota vallan huipuksi kutsutaan ja lopetetaan presidentti-instituutti, sillä se on rinnakkaisessa suhteessa eduskuntaan ja eduskunta kyllä kykenee valtion komentokeskuksena toimimaan niin sodan kuin rauhankin aikana ilman ylimääräistä lautastakin.

Eduskunnalla on pääministeri ja ulkoministeri sekä liuta muita ministereitä ja virkamiehiä, jotka niin lähialue kuin kaukosuhteemmekin hoitavat niiden ohjeiden ja prosyyrien mukaan, jotka eduskunta on heille evääksi antanut, ei siihen enää pidä muita sotkea, sillä mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa pitää tässäkin kutinsa.

Sanotaan että presidentti on mielipide vaikuttaja,  mutta ei hallitukseemme ainakaan ole hänen ”neuvonsa” uponneet sellaiseen maaperään, että sieltä oraita olisi noussut, sillä hallituksemme ei hänen kuiskuttelujaan ole ottanut kuuleviin korviinsa, vaan on toiminut omien tavoitteidensa mukaisesti ja useimmiten kun  päätöksien pöytäkirjoja lukee, niin päin vastoin kuin on Mäntyniemen herra  sanonut.

Presidentin lähes 100% kansansuosion kyllä ymmärtää, kun hän puhuu siitä mistä kansa tykkää ja haluaa, mutta kyllä maailmaan ääntä mahtuu, mutta jos keisarilla ei ole vaatteita, kun hänet on vallasta riisuttu, niin se on kuin metsään huutelisi, josta vain kaiku vastaa huutoihin.

Jos joku pystyy minulle sanomaan mikä ja mitkä asiat olisivat jääneet hoitamatta suomessa  ilman presidenttiä, niin voin tarkistaa sanomaani, mutta kun ei sellaisia ole, vaikka ehkä kansalaisille sellainen käsitys on tullutkin reissu-Saulin sauhutessa maailmalla, mutta ohjeensa hän on kyllä reissuilleen saanut UTVASTA, jossa presidentille on vielä lautanen katettuna ihmeellisen perustuslaki mokan seurauksena valtasuhteita muokatessa.

Kansalaiset haluavat vahvan presidentin, mutta minkäs teet, kun edustuslaitoksemme, jonka kansa valitsee, on häneltä vallan avaimet pois ottanut ja pudottanut hänet kansakunnan kaapin päältä tavallisten kuolevaisten joukkoon.

Ei sota yhtä miestä kaipaa, eikä kaipaa suomikaan presidenttiä, sillä maassa on eduskunta ja hallitus kaikkine koneistoineen  ja  virkakuntineen ja ”perässä  hiihtäjineen”, että hyvin on mennyt mutta menköön.

Se olisi nyt hyvä lopettaa Sauliin tämä päällekkäisyys vuonna 24, vaikka ei siitä säästyvillä rahoilla vielä maata pelasteta, mutta mikäs sen parempi esimerkki olisi rahvaalle, kuin karsimisen aloittamin oksalta ylimmältä,  mist`´nään Harjulan seljänteen.

 

Kuvittelisi nyt suomenkin pidättäytyvän rakettien ampumisista ja pommien paukutteluista Uutena vuotena, kun Ukrainassa ihmiset joutuvat oikeasti niitä pelkäämään henkensä edestä.

Neuvoni olisi, että menkää Ukrainaan ammuskelemaan, siellä saisitte kovat käyttöön ilman räkäpäitä.

Lahjoitetaan nekin varat Ukrainalaisille mitkä nyt meillä taivaalle ammutaan, siellä niillä saisi enemmän aikaan kun meidän hetkellinen huumamme niitä katsellessa.

 

Kaivoin tuolta komeroni pohjalta siellä vuoden päivät pölyttymässä olleen  kristallipalloni esiin ja siitä tiirasin sitä osastoa pallostani, jossa lukee että  VIIHDE.

Ja keidenkäs pärstäkertoimet sieltä esiin työntyivät esiin muiden kuin Arkadianmäen sirkustaiteilijain kansan-naurattajat totisine naamoineen ja näkyi siellä kuningas Saulinkin kruunupää loistavan niin, että meinasi minut ihan sokaistaa kirkkaudellaan. Saulin kohdalla lukee, että odota vielä vuosi, sitten vasta kristallipallo kykenee vastauksen antamaan hänen saappaisiinsa hyppääjästä, joten siirryin sitten osastoon, jossa lukee että  hovinarrit.

No nyt alkoi Lyyti kirjoittamaan ja kysyessäni pallolta, että kukahan se mahtaa tätä valehtelijoiden klubia johtaa pääministerinä seuraavan neljä vuotta, niin jostakin kumman syystä pallo alkoi soittaa kappaletta Petteri punakuonosta ja ajattelin että nyt on pallo vielä joulun tunnelmissa ja kysyin uudelleen, että kuka pääsee sirkustirehtööriksi sirkukseen, niin se karjaisi minulle, että ookkona sää pöljä kun et kerrasta usko.

No, jätin asian sikseen ja kysyin tulevaa hallituspohjaa ja sini-punaa tyrkkäsi ja ajattelin, että Sanna siellä laskeutuu joustavasti valtaistuimeltaan Petterin hovineidoksi, istumaan rahakirstun päälle mutta mitä vielä, taas alkoi kristallipalloni soitannan kautta vastausta antamaan ja alkoi kuulumaan laulu Isontalon Antista ja arvailuksihan se minulta meni ja päädyin Lindtmaniin, koska Rinteellä on jo parasta ennen päivämäärä mennyt umpeen..  No siitä sitten kysäisin pallolta, että mihis se Sanna sitten itsensä parkkeeraa, niin taas alkoi soitanta ja kuului kappale että, menoo lippu, menoo lippu, mulla kauas meno lippu on ….

Ja kristallipallo näytti kun kysyin muita hallituskumppaneita demareiden lisäksi Petterille, niin Ruotsalaisia ja Vihreitä tyrkkäsi ja nyt ei kuulunut soitantaa, tuli vain vastaus että, siirrytään suoraan vihreästä siirtymästä seuraavaan askelmaan, eli helvettiin.

Ja ei ollut enää edes minun vaikeata arvata mitä pallo näytti opposition orsille, siellä penkkiä kuluttavat lihoneet persut ja entisestään laihtunut anorektikko kepu.

Enempää en tällä kertaa palloltani kysellyt sirkuksesta, eihän sitä nyt makeaa mahan täydeltä.

 

Kyllä minäkin useasti mieleni pahoitan asioista, jotka eivät aina muistuta omaa ”vinolaudoitustani” , mutta ei se silti saa minua lähtemään jokaiseen juoksuhautaan huutamaan ääntäni käheäksi joidenkin puolesta tai jotain toista vastaan ja liehuttamaan jos vaikka minkä värisiä valtioiden tai erimakuisten konklaavien tunnuksia.

Kun minua ei esimerkiksi saa osallistumaan edes sellaisille marsseille, jossa suomen lippu on kaivettu esiin ja siihen pyyhitään silmänurkat joko ilosta tai surusta ja se olisi sitten muka jonkin sortin isänmaallisuuden ilmentymä.  Joten, kun ei suomen lippu saa minua barrikaadeille, niin ei sinne saa minua sitten Ukrainan lippukaan, olipa maailmanpoliittinen tilanne sitten mikä hyvänsä ja en myöskään lähde osallistumaan sellaisten isänmaallisten ryhmien toimintaan, jotka polttavat venäjän lipun vihoissaan, mutta menköön ne joille se tuo helpotusta.

Ja ”menoveteni”ostan edelleen Teboilista niin kauan, kun se on laillista liiketoimintaa suomessa, enkä ajattele sillä hetkellä sotaa, vaan päästäkseni paikasta A paikkaan B  ja se on sitten lainsäätäjän asia, jos sen toiminta kielletään.

Enkä jätä kiinalaista tuotettakaan ostamatta jos se on tarkoitukseeni soveltuva, olipa maan ihmisoikeustilanne millä mallilla hyvänsä ja se on sitten päättäjien asia, jos kiinalaiset tuotteet kauppojen hyllyiltä lopetetaan, ei minun.

Tavaratalo Kärkkäisenkin ovensaranoita kulutan niin kauan kuin hänellä on yrittäjänä samat oikeudet kuin muillakin ja hänet rasistiksi leimaavat saavat painua vittuun wokeineen.

Ja jos mökkini vuokraan, niin vuokraan se niin Ukrainalaiselle kuin Venäläisellekin, kunhan noudattavat asettamiani vuokraehtoja.

Niin pitkään kun meillä on edustuksellinen demokratia, niin minä annan heidän hoitaa lainsäädäntä puolen ja ne asiat jotka suomessa kuuluvat yksilönoikeuden piiriin, niin valinta on minun, enkä anna tunteiden ohjata päättömyyksiin.

Ja jos päättäjät päättävät päästää suomeen kaikki sotaa pakenevat Ukrainalaiset, niin en sitä vastusta ja verojeni kautta heidän ylläpitoonsa osallistun, siinä olkoon minun osuuteni heidän auttamisessaan ja vaikka vastustin suomen liittämistä sodan osapuoleksi niin valtio päätti toisin ja en lähde silti tätäkään päätöstä vastustamaan muuten kuin omassa tuvassa ja omassa luvassa.