Tekijä: Pentti Tuominen

Tällä hetkellä käydään erittäin kovaa kilpailua taivaan herruudesta. Siis siitä osasta taivasta mihin ihminen pystyy hiukankin vaikuttanaan, kyllä se herruus on ihan muualla ppääosin. Kamppailua käydään suurten valtioiden ja isojen konevalmistajien kesken, pääosin siis USA;n, Venäjän, Kiinan ja Ranskan, Ranskan mukana monta muuta Euroopan maata. Alihankkijavalmistajia on pitkin Eurooppaa ja tietysti muillakin mantereilla.

Konevalmistajat kilpailevat ensinnäkin lentokoneiden suuruudella, jonka kärkipaikkaa pitää edelleenkin Venäjän Antonov. Se on monellakin mitalla mitattuna toistaiseksi suurin, eikä sitäkään konetta ole kuin tasan yksi kappale mmaailmassa. Puolivalmis kone löytyy Ukrainasta, sen valmistumisesta ei ole mitään tietoa, ehkä ei valmistu koskaan. Ainoa Antonov on valmistunut joskus 1980 luvun alkupuolella, muutamalla ”kasvojen kohotuksella” sitä on uusittu.

Tällä hetkellä Antonovin ainoa varteenotettava kipailija on 2017- 2018 lukujen taitteessa käyttöön otettu Airbussin Beluga XL, sekin on vaan paranneltu ja suurennettu painos vastaavasta entisestä.

Taitaa vaan olla niin, että lentokoneteollisuuden sekoitti koronapandemia ihan täydelliesti. Se kärsii ehkä vielä pahemmin, kuin itse lentoliikenne.

PS. Kannattaa katsoa tuon linkin taakse, erittäin hienoja kuvia Pariisin illmailunäyttelystä.

Mistä milloinkin onkysymys,

Onhan se hyvinkin tunnettua, että yleensä yrityksiin, varsinkin isompiin soitettaessa aina joutuu puhelustaan maksamaan. Usein kuitenkin soitetaan jostain virheellisyydestä, tai heikosta palvelusta johtuvaa asiaa, josta ei saisi muodostua valittajalle kustannuksia.

Näin sanoo KKV; ”Reklamaatiokulujen korvaaminen
Kuluttajansuojalain mukaan virheestä valittamisesta ei saa aiheutua kuluttajalle mitään maksuja, koska yrityksen on korjattava virheellinen tavara tai palvelu omalla kustannuksellaan.
Yrityksen on korvattava yritys- tai palvelunumeroon soittamisesta aiheutuneet puhelukulut soittajalle jälkikäteen, jos valitus on aiheellinen. Valituksen tekemisessä voi hyödyntää verkkosivujemme valituslomaketta palvelun virheestä.”

Kuitenkaan en minä ole saanut minkäänlaisia korvauksia, ainakaan operaattoreilta,vaikka joskus on ollut kaapeleitakin poikki. Tänään soitin, tai paremminkin yritin soittaa Postin asiakaspalveluun, kun ei tullut kaikkia päivän lehtiä, jotka on tilattu. Ensimmäiseksi automaatti vastasi, että puhelu nauhotetaan ja se on myös maksullinen. Sitten alkoi se litania paina se numero jne. Sitten kun kaikki litaniat päästiin harvaksentaan läpi niin automaatti ilmoitti kaikkien asiakaspalvelijoiden olevan varattuja, mutta puhelu on maksullinen, odota ja ole onnellinen. Minulta petti hermot ja lopetin.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/23/paluu-koijarvelle

Ylläolevassa linkissä erittäin kiinnostavia asioita YLE;n toimittamana Koijärvellä myöhemmin (2014)

Vihreys alkoi täällä 1979 Koijärvellä ja siellä toteutetulla kansalaistottelemattomuudella. Määrätyt tahot kylläkin väittävät, että Vihreä liike olisi perustettu aikanaan DDR:ssä länsimaisen kulttuurin tuhoamiseksi. Suomessa sen maineikkain soturi olisi ollut Heidi Hautala. Mene ja tiedä ovatko pelkkiä todistamattoja juttuja. Kaikesta huolimatta Koijärvellä tapahtui Suomen mittakaavassa isoja asioita maamme nykyisten ”silmäätekevien” nuoruudenaikaisina tekosina.

Niitä nykyisiä silloin nuorina olleita esimerkiksi Pekka Haavisto, Ville Komsi, Osmo Soininvaara, Heidi Hautala ja Kalle Könkkölä. Moni heistä oli kettingeillä hirtettynä kaivikoneisiin ja poliisien kynsiin. Niihin aikoisin ja paljon jälkeenkin tehtiin monet pahanteot kiivettiin tehtaiden piippuihin, rakennusten katoille ja kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin.

Kaikki silloinen oli vain pelkkää kulissia, tarkoitus oli tehdä yleisön silmissa näkymättömänä myyräntyötä ja hyvin siinä on onnistuttukin. Vihreillä on arvokkaita virkoja sekä menestystä kaikissa vaaleissa ja ministeripaikkoja. Nyt on hallituspaikkoja parillakin ministerillä, jos ei peräti kolmella.

Vähitellen alkaa entinen sinimusta muuttua maassamme vihreäksi, tai punavihreäksi. Monikaan ei huomaa, miten asioita muuttuu Vihreän puolueen toimesta heille suotuisaksi, ihan vaan vaikkapa turpeen polttaminen.

Se suurin salaisuus Vihreiden menestykseen on heidän Keskustapuolueessa oleva ”myyränsä”, uusi puheenjohtaja Saarikko. Mainetekoja Vihreiden saavutuksista löytyy kyllä, enään ei kiivetä tehtaiden piippuihin.

Pääministeri, naurattaako? No, ei naurata, naurahti pääministeri ja ministeri Saarikko nauroi koko ajan.

Kyseiset repliikit tänään eduskunnan kyselytunnilla. Samassa pääministeri yritti moneen kertaan vastata miten syntyvät 30 000 uutta työpaikkaa. Päätökset Kokoomuksen ja Perussuomalaisten mielestä puhuvat jotain muuta ja vain noin 6000 työpaikkaa vastaavasti. Pääministeri totesi, että päätöksiä on tehty nykyajassa, menneessä ajassa ja myös tulevat ajat huomioden. Menneessä ajassa varmaan jo edellisen hallituksen toimesta.

Onhan se vaikea yhtälö luoda työpaikkoja ja toisaalta osallistua yritysten työpaikkojen vähentämiseen omistajana.

(hiukan kieli poskessa luonnehdittua ja Saara nauroi)

Nyt ainakin näyttää olevan menoa ja meininkiä uusin voimin Saarikon tekemänä. Keskustapuoluehan vaihtoi vanhan puheenjohtajan uuteen viikonvaihteessa, olihan siinä koplauksen makua aika paljonkin. Se tapahtuma oli kuulemma maaottelu Lappi vs Varsinais- Suomi, suuremmat joukot olivat asettuneet Saarikon taakse ja näin ollen toisena tuli maaliin Kulmuni, jonka kainaloon oli tuppautunut myöskin Lestadiolaiset. Jonkunlaisia kokkareita kuulemma jäi siitä vaalista, jotka eivät hevin sammu, sanovat lappalaisia pitkävihaisiksi.

Nyt kokeillaan sitä äitiyslomalta tulleen ministeri Saarikon tapaa johtaa puoluetta ja käsitellä tasavallan politiikkaa. Hänellä tuntuu olevan ihan toisenlainen käsitys puoluepolitiikasta verrattuna Kulmuniin, hänellä on mielestään villi vapaus tehdä asioita toisin kuin Kulmunin aikana. Hän on olevinaan huolestunut riidasta, joka tuli puolueäänestyksestä johtuen, sikäli kun tuli hänen mielestänsä. Hän on valmis hyvittämään mitä vaan korvauksena Kulmunille, mutta mitä annettavaa hänellä muka on.

Äskettäin katselin televisiosta eduskunnan kyselytuntia, joka tosin oli melkoisen turhanaikainen esitys, varsinkin eduskunnan varapuhemiehen, entisen pääministerin Rinteen omalaatuisella tavalla vetämänä. Ei loppunut Saarikolta sanat kesken, vaikka hän olikin vastaavana ministerinä kyselytunnilla. Jos kysymystä ei hänelle osoitettu suoraan, niin hän pyysi sitä itse. Puhui välillä täyttä puuta heinää juttua, varmaan ei aina edes itse huomnnut sitä, mutta koko ajan oli iloinen hymy naamalla.

Täysin erilainen tapa verrattuna Kulmuniin, mutta ehkä se vetoaa maalaisväestöön. Kulmuni mielestäni oli vielä hiukan arka ja kokematon, mutta silti hänessä oli jonkinlaista arvokkuutta. Aika näyttää tämänkin.

Tässä on nyt se selitys osakeyhtiöistä, joka suurelle osalle meistä on hyvinkin epäselvää. Aika usein kuulee täälläkin ”meidän viisaiden” joukossa sanottavan, että osakkeenomistajat ovat pelkkiä rosvoja, jotka vielä kehtaavat vaatia ja nostaa yhtiöiden osinkoja.

Suoraan Finlexin sivulta lainattua, koskien osakeyhtiölakia.
5 §
Toiminnan tarkoitus

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
6 §

Tästä on hyvänä esimerkkinä Kaipolan paperitehdas, vaikka sitä ei okein tahdota ymmärtää, ei varsinkaan pääministeri Sanna Marin ymmärrä. Hyvin on asioiden ulkopuolella koko vasemmistolainen komentojärjestelmä.

Kaipolahan kuuluu UPM Kymmene OY konserniin, jonka osakkeita omistetaan yli 30 maassa. Ei varmaankaan ole kovin helppoa ajaa suurta tehdasta tappiolla, kun otetaan huomioon talousnäkymät. Samalla periaatteella toimivat yhtiöt, joilla on yksityisiä osakkeenomistajia (joita Suomessa on yli 800 000) sekä erilaiset muut yritykset ja säätiöt, sekä valtio.

Minä en voi tietää, mutta olen melko varma, että tämänkin tehtaan omistajina on koko joukko oman tehtaan työntekijöistä. Siis niitä kitupiikkejä, kurjia osinkojen vaatijoita.

Urheilu on urheilua ja politiikka on politiikkaa, niiden ei pitäisi sotkeentua mitenkään keskenänsä. Toisin kuitenkin on aika useinkin vielä, monistakin eri syistä. Urheilu saa erilaisia valtion tukia, joita myönnetään poliittisen järjestelmän toimesta. Myös monenlaisia avustuksia tulee yksityisten ja erilaisten järjestöjen toimesta, ne nyt eivät liity tähän juttuun.

Valtion osuuksista päättää tietysti valtioneuvosto tiede- ja kulttuuriministeriön toimesta, ministerin johdolla. Asiat vaan eivät aina mene niin, kuin suunnitellaan.

Tänään piti jääkiekkoseura Jokereiden matkustaa Valko- Venäjälle KHL otteluun. Toisin kuitenkin kävi, joukkue ei ilmestynyt lentokentälle. Syitä on esitetty monenlaisia ja Jokerit on joka tapauksessa tuomittu luovutushäviäjäksi ja pisteiden menettäjäksi.

Ei ole montaa päivää aikaa siitä, kun kulttuuriministeri Saarikko oli televisiossa jonkun ohjelman puitteissa haastateltavana. Siinä hän urheilu- ja kultturiministerinä sanoi toivovansa sydämestään, että suomalaisjoukkue ei matkustaisi Valko-Venäjälle.

Oliko ministerillä sormet samassa sopassa ja pelasiko Saarikko Keskustapuolueen puheenjohtajapeliä. Kukaan ei ainakaan tunnu tietävän parempaakaan syytä.

Onhan niillä tietysti eroa, toinen on piempi ja toinen suurempi, taikka päinvastoin. Eroa on se 399, jos hiukankin osaan laskea,kumpi lukema on muuten arvokkaampi, tai tärkeämpi.

Sen eroavaisuuden tärkeyden on nyt määritellyt pääministerimme Sanna Marin. Hän kiiruhti juosten paperitehtaalle, jossa on ilmoitettu vähintään neljänsadan työntekijän irtisanomisista. Onhan se tietysti tärkeätä, että pääministeri ottaa osaa ja ilmoittaa valtion myötäelämisestä, ”emme unohda teitä”. Mitä se sanonta sitten ikinä sisällään pitääkin.

Meidän kylässä on yksi yritys, joka myös joutui ottamaan ikävän irtisanomisen käyttöön. Ei käyty mitään yt neuvotteluja, vaan sanottiin yksi työntekijä välittömästi irti, koska tilauskanta oli jo niin vähissä.

Nyt on sitten odoteltu pääministerin vierailua, onhan nykyään kaikki ihmiset tasa- arvoisia, niin työssä, kuin vapaallakin. Kyseisen yrityksen pääluottamusmies on ilmoittanut heidän aloittavan korpilakon, jos ei vähitellen ala kuulua ja näkyä toimenpiteitä.

Siinä se huima yhden ja neljänsadan ero.

Kyllä blogien tarkastelu toimii näin sunnuntaiaamunakin.

Nytkin oli yksi avaus, joka ei voinut olla muuta, kuin humalaisen aikaansaannoksia kohdistuen suoraan toisiin tämän palstan kirjoittajiin.

Nyt on Marinilla yksi askel otettuna lisää politiikan taivaaseen, hänen eilinen valintansa SDP puolueen johtoon on merkittävä saavutus sinänsä. En tiedä miten paljon sitä saavutusta arvostetaan, kun vastassa ei ollut yhtään ehdokasta. Nyt on kuitenkin hoidettavana monta vastuullista virkaa niin oman puolueen, kuin valtakunnan politiikassakin.

Jäljet jättää ihan varmasti häneen tämä nyt vallassa oleva Koronaepidemiakin vaikka kaikki päätökset onkin tehty virkamiesportaissa, sekä terveysalan asiantuntijoiden toimesta.

Marin on tietääkseni ollut Tampereen kaupunginvaltuutettu, mutta se ei tee hänestä politiikan asiantuntijaa, ei valtakunnan eikä ulkovaltojen politiikassa. Hän on joutunut, toisin kuin moni edeltäjänsä, jos sanotaan, suoraan myrskyn silmään EU rahoitusneuvotteluissa joita yötä päivää käytiin vuorokausikaupalla.

Kaikesta huolimatta Marin on politiikassa uransa alkutaipaleella, kyllähän hänellä innostusta riittää, joskus hiukan liiankin kanssa. Hänellä on aina vastaus valmiina, kysyttiin mitä tahansa, meni sitten syteen tai saveen. Alkuaikoina nolasi itsensä eduskunnassa, jopa useammankin kerran. Kerran erehtyi sanomaan Kokoomuksen puheenjohtaja Orpolle koko eduskunnan kuullen ”HÄVETKÄÄ KOKOOMUS”

Marinissa on hiukan sitä ”kloppipojan vikaa”, kun nykyään ei tytötellä saa.