Kaikki blogaukset

Nyt puhutaan arvoista ja paljon. Miksi arvokeskustelu nousee ylitse muiden politiikassa, kun pitäisi puhua asioista, substanssista eli asiasisällöistä. Siksi, että arvot ovat aina vaikeasti määriteltävissä ja siten politiikkojen suosiossa, kun vaikuttaa viisaalta puhua arvoista.

”Keskeisiä hyvän yhteiskunnan arvoja ovat vapaus, demokratia, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu. Voidaan määritellä, että hyvinvointivaltion tavoitteena on tarjota jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle mahdollisimman hyvät fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset olosuhteet ja mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä.” Valtioneuvoston kanslia.

Kun esim. Antti Rinne puhuu arvoista, niin hän ei kerro, mitä hän niillä tarkoittaa. On helpompi vain todeta, että hänen ja Halla-ahon arvot ovat kaukana toisistaan. Siitä saadaan jopa syy olla menemättä samaan hallitukseen.

Mutta tosiasiat ovat jotain aivan muuta. Rinne ei sano, että hän on eri mieltä Halla-ahon kanssa maahanmuutosta. Jälkimmäinen herra pystyy todistamaan, että valtiolta menee miljardeja vuosittain haittamaahanmuuttoon, joka rahasumma tulisi käyttää suomalaisten elinolojen parantamiseen. Rinne ei voi ja olisi tyhmää sanoa, että hän on eri mieltä eli annetaan haittamaahamnuuton jatkua ja tulkoon kantaväestö toimeen omillaan. Se olisi demareiden kannalta katastrofaalista, sillä kyllä kansa tietää. Ei kansaa enää kuseteta, kuten entisinä aikoina, sen näytti vaalitulos. Siksi Rinne vetoaa arvoihin, kun se ei sano mitään kansalaisille.

Ylen poliittiset toimittajat ovat hampaattomia tyhjäntoimittajia. Jos he olisivat oikeita toimittajia he vaatisivat Rinteeltä ja kaikilta muiltakin selkeät vastauksen kysymykseen, mitä he tarkoittavat arvoilla.

Niin kauan kun puhutaan arvoista esim. hallitusneuvotteluissa puhutaan tyyliin ”hyvää päivää kirvesvartta”.

Persut on lyönyt pöytään selvät ohjelmatavoitteet, jotka tuottivat kansalta loistavan vaalituloksen. Siinä on Rinteelle märehdittävää ja Halla-aho on myöntänyt itsestään selvyyden, että kompromissikykyä on , jos pysytään kohtuudessa. Halla-aho on mennyt jo puolitiehen vastaan tai vähän enemmänkin.

Jos persut ei sovi hallitukseen, niin vaihtoehtona on kova ja tiukka oppositiopolitiikka, joka ei tule olemaan helppoa tulevalle pääministerille. Persujen kannattajajoukko on suuri n. 6-700.000 suomalaista. Heitä ei voi noin vaan verukkeilla sivuuttaa pätöksenteosta.

Hyvin organisoitu oppositiopolitiikka vaatii, että jokaiselle ministerille nimetään ”varjoministeri” esikuntineen, joka seuraa tarkoin ministerin toimia. Tämä on brittien käytäntö.

 

 

Sipilän hallituksen jäljiltä jäi savuavia raunioita – työläiset ja heikoimmassa asemassa olevat odottivat vesi kielellä eduskuntavaaleja. Niissä piti näytettämän Sipilän oikeistolaiselle menolle ”närhen munat”. Vaan kuinka kävikään? Vasemmiston jättirykäyksen sijaan saatiin tussahdus.

 

Juha Sipilä ja johtamansa Keskusta saivat toki kuonoon isän kädestä. Laiha lohtu, sillä demareiden ykköspaikka on olematon ja kaksi oikeistolaista puoluetta, Perussuomalaiset ja kokoomus, hengittävät kiivaasti niskaan. Tee siinä sitten vasemmistolaista politiikkaa! Demarit ja Vasemmistoliitto 26 prosentin kannatuksella ei oikeistolaisen yhteiskunnan rakenteita horjuta. Voidaan myös kysyä, onko ylipäätään olemassa vasemmistolaista eduskuntapolitiikkaa, jos tavoitteena on vain kompromissien kautta hillitä rajuinta oikeistolaista talouspolitiikkaa – saada ns. torjuntavoittoja?

 

Mitä tekevät perussuomalaiset jotka tekivät nyt kolmannen jytkyn? Mitä heidän äänestäjänsä haluavat puolueelta? Oliko tarkoitus vain näyttää ”keskisormea” eduskunnan poliittiselle eliitille? Uskoivatko perussuomalaisia äänestäneet, että kovalle uusliberalistiselle talouspolitiikalle lyödään voiton myötä naula arkkuun?

 

Jäävätkö perussuomalaiset lekottelemaan oppositioon, nostamaan kannatusta ykköspuolueeksi vai lähtevätkö mukaan hallitukseen turvaamaan oikeistolaista politiikkaa jossa armoa ei tunneta heikompiosaisia kohtaan. Nimittäin, jos persut ottavat hallitusvastuuta, en millään usko vasemmistoliiton ainakaan olevan mukana siinä hallituskokoonpanossa.

 

Kokonaisuutena, tällä eduskuntakokoonpanolla tulee nyt lyödyille kansanosille kylmät oltavat. Tukalaa tulee olemaan vasemmistolla olo ”jarrumiehenä” oikeistolaisessa vyörytyksessä. Varsinkaan kun sosialidemokraateille on yli pääsemätön kynnys tukeutua politiikassaan kansanjoukkoihin. Myös ammattiyhdistysliikkeen maltillisena pitäminen tulee vääjäämättä karahtamaan vasemmiston omaan nilkkaan – on jo nyt karahtanut.

 

Entä laitavasemmiston, eli kommunistien surullinen taapertaminen? Kansalle on onnistuttu syöttämään kuvaa yhteiskuntaa häiriköivästä, menneessä elävästä, olemattomasta porukasta, jolla ei ole nykyisessä yhteiskunnassa kuin korkeintaan perinteen vaalimisen tehtävä. Ja todella, kommunistit kuihtuvat vaaleista vaaleihin kuin pyyt maailmanlopun edellä.

 

Kommunistit eivät suinkaan elä pelkästään vaaleista. Kuitenkin vaalit ovat jonkinlainen mittari kannatuksesta. Ilman kannatusta on aivan turha heilutella punaisia lippuja, elellä haaveissa jostain suuresta ja mahtavasta.

 

Kommunistien ei tarvitse tehdä korjausliikkeitä ideologiaan, mutta totta totisesti nyt olisi korkea aika katsoa peiliin, minkälaisia toimintatapoja/kulttuuria yhä edelleen harrastamme! Vanhat kaavat ja toimintatavat eivät yksinkertaisesti päde tähän päivään. On vain alettava elämään siellä missä sattuu ja tapahtuu, kuten perussuomalaiset koko ajan tekevät. Persut ovat ottaneet isot paikkansa kuntien ja kaupunkien valtuustoissa, joissa heitä seurataan ja ammentavat kannatuksensa: Sen sijaan meitä kommunisteja on olematon määrä tekemässä siellä ruohonjuuritasolla työtä ihmisten parhaaksi.

 

Mitä on tehtävä vai nostammeko kädet kiltisti pystyyn? Pienpuolueiden yhteinen menestys oli surkean olematon. Ei nousseet piraatit, siniset, tähtiliike kuin muutkaan, vaikka mainosarvoa oli ainakin sinisillä ja Nyt – liikkeellä yllin kyllin.

 

Edes vaaliliitot esim. Helsingissä piraattien, feministien ja liberaalien kesken eivät saaneet kummoista tulosta. Siitäkään huolimatta, että noilla puolueilla ei kummitellut kommunistien haamu olkapäillä.

 

Rakenna tässä nyt sitten laajaa rintamaa eduskuntapuolueiden ulkopuolelle. Vaalit siis löivät koko arsenaalilla meitä muutosta haluaville päin näköä, lähes kanveisiin. On pohdinnan paikka, enää emme voi nyrpistellä nenäämme toisillemme, kulkea kukin omia polkujaan. Ei, on viimeinen hetki koota voimat saman pöydän ääreen, löytää yhteinen sävel. Nämä vaalit sen näyttivät, jotain täytyy tehdä, jostain ottaa ns. härkää sarvista. Periksihän me kommunistit emme todella anna, ennen kuin vanha valta on murrettu, heitetty historiaan.

 

Ennustin, että 80%:n todennäköisyydellä n. 80 % voittaa.

Tulos oli 100 %: varmuudella 82.5 voitti, joka oli persulille sama tulos kuin edellisissä Eduskuntavaaleissa 17,5 %. Ei siis tullut mitään jytkyä, mitä ennustettiin.

Syyt vaalitulokseen ovat muissa kuin persuissa persujen tulokseen:

– Suomi sai herätyksen ilmastonmuutokseen, joka ensi vaalikaudella pitää  saada loppumaan. Lapset valjastettiin mannekiineiksi valtapolitiikalle. Suomalaisten pitäisi lopettaa mökeillään puilla lämmitys.  Olisi edes puhuttu sisäilmasta ja katupölystä.

– Metsiin ei saa koskea. Energiaa tuotetaan vain ilmasta.

– Grillimakkaraan kuolee. Kaloja ei saa tappaa. Eläimet pitää vapauttaa. Suomi syömään nyhtökauraa. Ihmisestä tulee märehtijä, jolla on pötsi, satakerta ja juoksutusmaha eikä paskanna enää kettinkiä.

– Sukupuolta ei ole, olemme homoja, lesboja tai transuja tai siltä väliltä. Ei ole enää päämiestä eikä lautamiestä.

– Kuka tämän kaiken hoopouden keksi, ilmanstoasiantuntija Oras Tynkkynenkö ( vihr), johon kaikki hoopot nopeasti samaistuivat ?

– Vaallipakan todellinen sekoittaja oli siis vihreä utopia, johon kaikki kilvan samaistuivat paitsi persut, jotka eivät tehneet mitään. Mutta kyllä kyrsii myös muitakin kansalaisia moniin poliitikkoihin tarttunut tauti puolueista riippumatta.

Eli koko vaalitulos selittyy pääosin tällä ja Halla-ahon viilipytyllä suhteessa näihin asioihin- ei muuta. Maahanmuuttoa ei enää ole vaalien jälkeen, koska kukaan ei halua tänne tulla.

Jos joku kuvittelee, että tuo edellinen on persujen ideologiaa, on väärässä, se on jalat maassa elävien kaikkien varttuneiden ideologiaa puolueista riippumatta paitsi kaupunkivihreillä.

Eipä ne olisi voinut mennä enää pienemmällä vaalivoitolla no voitto se nyt oli kun tuossa on pelleilty vuosikymmeniä pelkillä torjunta voitoilla .

Mutta millanan hallitus sitten on tuleva eipä sen teko pitäisi olla mitenkään vaikeaa kun osaa katsella tuota eduskunta asetelmaa

Kokoomus voi mennä oppositioon vaikkapa viideksi vuosikymmeneksi ja tuskinpa Halla – Aho suuttuu jos oppositioon meneekin

Kokoomukselle ja Orpolle se voi olla kova paikka .

Mutta jäljellä olevista saa aikaan reilun 120 enemmistö hallituksen pitää vaan osata se katsoa oikein

Sellasta elämä on oikeasti jossa loikkarit sai ansionsa mukaan elämä jatkuu heilläkin . seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Ennustin vaalitulokseksi 17-18 % ja se toteutui. Valitettavastl 2 prosentin kymmenystä jäi vajaaksi suurimman puolueen asemasta.  Mutta ei käy katteeksi demareita, sillä niin pienellä marginaalilla ei ole helppo lähteä muodostamaan hallitusta.

Nyt kun kello 03.45 ja nukuttuani noin 4 tuntia on kirkastunut ajatus hallituskuvioissa. Halla-aho on sanonut, että ei ole lainkaan varmaa, etä suurin puolue muodostaa hallitukseen. Nyt se näyttää jopa todennäköiseltä. Rinne teki tyhmästi, kun niin moneen kertaan on vakuuttanut, että persujen kaa ei mennä samaan hallitukeen. Nyt olisi luontevintaa, että juuri demarit ja persut muodostaisivat hallituksen, mutta Rinne ei voi kääntää takkiaan niin rajusti, sillä sillehän nauraisi naurismaan aidatkin.

Hallitusvaihtoehtoja on useita, mutta hyviä vaihtoehtoja niukasti.

Jos persut jää oppositioon ja Rinne muodostaa monipuoluehallituksen, niin persujen tehtävä on tehdä kovaa oppositiopolitiikkaa ja se on myrkkyä Rinteelle. Sanoin kovaa oppositiopolitiikkaa. Se tarkoittaa, että hallitusta haastetaan kaikessa ja ankarasti. Hallituksen on pakko tulla lähemmäksi persuja mm. maahanmuuttoasiassa.

Presidentti Kekkonen sanoi aikanaan, että ”kyllä oppositiossakin voi palvella isänmaataan”.

Mutta ennen kuin Suomessa on toimintakykyinen  poliittinen hallitus on vielä monta mutkaa ja voi käydä niin, että Rinne joutuu pyörtämään sanansa. Persut ovat nimittäin Rinteelle paljon helpompi hallituksessa, kuin oppositiossa.

 

Hevosmiesten tietotoimiston mukaan persut nousee loppua kohti 17-18 prosenttiin ja ohittaa demarit.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a9b8ee85-8a55-4d2b-9a99-5a88b408aaab

”Seida, 17, näki edessään kolme tietä: onneton elämä, itsemurha tai kotoa karkaaminen – ”Älä uhriudu”, hän neuvoo nyt muita maahanmuuttajia”

”Sohrabin mielestä maahanmuuttajanaiset suorastaan jätetään heitteille.

– Ihmisestä pitää saada ote heti, kun hän tulee Suomeen. Silloin on aika kertoa, miten Suomi toimii ja millaisilla arvoilla. Siis suomalaisen peruskoulun opit tiivistettynä.

Sohrabin mielestä kotoutuminen on velvollisuus, ei vain oikeus. Hänen mielestään esimerkiksi vapaaehtoistyö on hyvä keino tutustua suomalaisiin, ja sitä pitäisi lisätä alkuvaiheen kotoutumiseen.”

Joidenkin mielestä Suomeen pitäisi ottaa jokainen elintasoturisti elätettäväksi.

Sitä vastustavia nämä kutsuvat rasisteiksi ja impivaaralaisiksi.

Tämä nainen on esimerkki terveestä järjestä ja asiallisesta maahanmuuttajasta, joka valittiin perheineen pakolaisleiriltä eikä tullut ihmissalakuljettajien mukana  ”lihapatojen” ääreen, kuten pääosa vuoden 2015 tulijoista.