Tekijä: arvi.

Vaikka tiedänkin, että niin pitkään kun olemme rajojemme ulkopuolisen ”korporaation” lainsäädäntä, perustuslaki-ja toimeenpanovallan alaisina ( alamaisina ) niin äänestämien on aivan turhaa ja karavaani kulkee ja koirat haukkuu siitä huolimatta, vaikka me kaikki nukkuisimme vaalipäivänä.  Siitä huolimatta ja siitäkin huolimatta lähden äänestämään ja annan ääneni perussuomalaisille, joka ainoana eduskuntapuolueena tämän  Brysselin yhden totuusopin asettaa kyseenalaiseksi ja heittää kapuloita keskuskomitean rattaisiin sillä voimalla, jonka äänestäjät heille antavat.

Tottahan äänestämisellä siltä osin on merkitystä, että onko taskurahamme vasemmassa tai oikeassa taskussa ja onko ruoska oikeassa vai vasemmassa kädessä, kyllä se silti kipeää tekee, jos ei ole ollut ymmärrystä rakentaa omaa elinpiiriään iskun kestäväksi.  Mutta se nyt kuitenkin on loppupeleissä niin, että soon korkeemman käres maamme ja meidän kaikkien kohtalo, ihminen vain luulee Jumalan kieltämällä olevansa kaikkivoipa ja hallitsevansa niin elävät kuin kuolleetkin.

Voi pyhä yksinkertaisuus tätä sossujen järjenjuoksua, kun ehdotetaan nelipäiväistä työviikkoa, vaikka maassamme on noin 300000 työvoiman ulkopuolella olevaa työkykyistä, jotka eivät nykyisen sosialiturvan puitteissa suostu tekemään päivääkään töitä.

Ja uusia tulijoita tulee maahamme ovista ja ikkunoista  juuri tämän runsaskätisen sosiaaliturvan houkuttelemana läpi Euroopan ja sanovat olevansa suojelun tarpeessa ja totisesti, suomen kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta suojelevat tulijoita lähinnä työltä.

Jos nyt tähän samaan blogiin liitän toisenkin aiheen, kun periaatteen miehenä periaatteeni on ollut että,   blogi päivässä.

Vaikka tiedän huutavani tuuleen niin huudan silti.  Kaikki demareita, kokoomusta ja perussuomalaisia äänestävät äänestävät puoluettaan tulevissa vaaleissa ennenkaikkea siksi, että se olisi vaaleissa ykkönen ja sitä kautta tuleva pääministeri puolue ja haluaisimpa nähdä sellaisen kokoomusjohtajan tai taustasatraapin, joka perussuomalaisten voittaessa lähtisi uhmaamaan demokraattisen vaalin tulosta ja hylkäisi hallitukseen osallistumisen jollakin arvohöpinöillä.   Sillä mitä siitä seuraisi en uskalla edes arvailla, jos kansa on perussuomalaiset suurimmaksi äänestänyt heidän politiikkansa tähden ja sen jälkeen kokoomus näillä arvohöpinöillään lähtisikin sosialistien kanssa marjaan, niin …….

Vihervasemmisto ja RKP  sanoutui irti yhteistyöstä jo ennen vaaleja perussuomalaisten kanssa, joten en heihin sen kummemmin ajatuksiani tuhlaa.

Mutta kysyisin nyt kokoomuslaisilta, että onko nykyinen sosialidemokratia ja heidän politiikkansa sitä, että siellä kokoomuksen tavoitteet tulevat paremmin toteutetuksi kuin perussuomalaisten kanssa.

Itse uskon, vaikka taidan jäädäkkin yksin mielipiteineni, että perussuomalaisten kanssa päästäisiin kaikissa muissa asioissa molempia tyydyttäviin kompromissehin, mutta haittamaahanmuutto on asia josta perussuomalaiset eivät tingi ja sen tulee olla nykyistä selvästi kiristävämpää ja se tulee perustua yhteiskunnan kantokykyä hyödyttävään maahanmuuttoon.

Haittamaahanmuutto on negatiivista kaikilla valtiontalouden hallinnonaloilla ja on utopistista haihattelua kuvitella sillä kestävyys,-ja velkataloutemme muuttuvan positiiviseksi.

Ruotsissakin on jouduttu ottamaan nyt viimein lusikka kauniiseen käteen haittamaahanmuuton osalta ja sitä ei olisi kyllä vasemmistoblokki koskaan tehnyt, mutta nyt kun Ruotsidemokraatit ovat hallituksen ulkopuolisena tukijana sitä vaatinut, niin jo alkoi lyyti kirjoittamaan.   Meillä sitä vastoin jos nykyinen pääministeri saa jatkumon, niin hänen johdolla mennään kyllä päätyyn asti ja se jälki tulee kyllä olemaan niin rumaa, että en julkea sitä kotikasvatukseni puitteissa tähän laittaa.

Minä olen henkilökohtaisesti aktiivisena politiikan penkkiurheilijana havainnut, että maahanmuuttajat tyytyisivät kyllä suomessa elmään maassa maan tavalla, mutta nämä heidän suojelijansa ja hyysärinsä ovat niitä, jotka heitä varjelevat kaikelta siltä pahalta, jonka kohteeksi kantaväestö joutuu heidän koskemattomuutta varjeltaessa.

 

Jos nyt vähän tarkastelen vaalien jälkeistä elämää poliittisissa puolueissa.

Demarit )  Tämä puolue on varmasti ensimmäisenä siinä jonossa, joka lähtee hävittyjen vaalien ja pääministeriyden menettämisen jälkeen etsimään itselleen uuden puheenjohtajan ja rakentamaan puolueensa uudelleen nykyisestä henkilöpalvonnasta ja uskontoa muistuttavasta kultista takaisin kansaliikkeeksi, jossa minä muuttuu meiksi.  Koska se on ainakin varmaa, että ikkunaprinsessa ei takuulla jää oppositioon istumaan tavallisena kansanedustajana, kun on valtaa päässyt maistamaan ”sattumapääministerinä”.  Tulevat vuodet oppositiossa tulevat olemaan vaikeat monarkiaan tottuneille demareille, kun pitäisi luoda nahkansa uudelleen takaisin demokraattiseksi tasavaltalaiseksi.

Kokoomus )  En sitten tiedä, että onko hopea niin häpeä kokoomukselle vaalien jälkeen, että se lähtee Orpoa vaihtamaan, vai tekeekö Orpo itse ratkaisunsa ja eroaa, kun varmana pidetty pääministeriys ryssittiin kaksilla vaalivankkureilla istumiseen, kun välillä oltiin perussuomalaisempia kuin persut itsessään ja välillä taas oltiin maailmoja halaavia kansanparantajia vihersosialistien resehtiä tarjoillen.  Mutta niin tai näin, niin nöyränä on kokoomuksenkin vain otettava lusikka kauniiseen käteen ja jättää vihersosialistiset haihattelut vähemmälle Purran ykköshallituksessa.

Kepu ) Tämä puolue vaalien jälkeen on peilikuva kamelijontille, joka väriä vaihtaa vaaran uhatessa ja taas ollaan mukana hallituksessa ovensaranana, joko ilman Saarikkoa tai Saarikon kanssa.

Vihreät ja vassarit )  Nämä siamilaiset kaksoset saavat oppositiossa parantaa maailmaa sielunsa kyllyydestä ja huutaa kitapurjeet punaisena tulevaa maailmanloppua, kun suomea muutetaan takaisin maalaisjärjen ja tolkun tilaan  kaikilla hallinnon aloilla, työtä se vaatii, kun näiden syöpäläisten jäljiltä kansa on veres lihalla.  Todennäköisesti Ohisalonkin joutuu nuijansa luovuttamaan uudelle nuijalle.

Kristillisistä saadaan ainakin yksi pätevä ja sopiva ministeri Purra I.seen ( Essayja)

RKP )  Luulenpa, että helpompaa on kamelin päästä läpi neulansilmästä, kun Ruotsalaisten pääsy  Purran johtamaan hallitukseen.

Mutta ei nyt pidä kenenkään masentua, vaikka näin kuukautta ennen vaalituloksen paljastinkin, sillä onhan se hyvä jo totutella ajatukseen, että suomea johtaa seuraavat neljä vuotta hallitus, jossa vihersosialistiset rasistit eivät rieku tuskaansa kansaa villitsemässä anarkiaan.

 

Monet viettävät tipatonta tammikuuta ja itselläni se tipattomuus on kestänyt jo roheen kymmenen vuotta.

Mutta nyt ajattelin viettää blogitonta helmikuuta täällä pirkan sivuilla ja palata taas maaliskuussa juttuineni ja runoineni teitä ”ilahduttamaan” ja voi olla, että  tauolla on tervehdyttävä vaikutus niin teihin kuin minuun itseenikin.

Joten hyvää helmikuuta koko poppoolle.

Jos ja kun nyt näyttää yhä ilmeisemmältä, että PerusS on ykkönen huhtikuussa kun äänet on räknätty ja Purra pääsee aloittamaan työnsä hallituksensa kokoajana, niin hallitusneuvottelujen jouduttamiseksi ei kannattaisi paukkuja ja kallista aikaa tuhlata vihersosialistien ja Rkp.n kanssa seurusteluun, koska he ovat jo ennen vaaleja ilmaisseet kantansa perussuomalaisiin nähden.

Joten hypätään näiden kirkasotsaisten yli ja keskitytään sorvin ääressä muotoilemaan sellaiset hallitusneuvottelu paperit, jonka kaikki voivat hyväksyä, jostain luopuen ja jostain saaden omiin tavoitteisiin peilaten.

Perussuomalaisten tulisi luopua kaikista muista kiveenhakatuista tavoitteistaan haitallista maahanmuuttoa lukuunottamatta, joka sisältää niin humanitaarisen, työperäisen, pakolais kuin turvapaikkapolitiikankin.

Maahanmuutopolitiikkamme ja kehitysavun leväperäisyys ja kirkasotsainen hurskastelu sen rikkaudesta yhteiskunnallemme nykymuodossaan on saanut jokaisen hallinnonalamme kriisiytymään niin sosiaali/terveys,-kuin koulutus ja sisäisen turvallisuudenkin osalta, joten negatiivinen vaikutus on valtava, kun peilataan yhteiskuntamme kantokykyä sen tuottavuuteen nähden.

Olen vakuuttunut, että tämän hyväksyvät perussuomalaiset kannattajatkin, sillä he tietävät että kaikkea ei voi saada kerralla, mennään askel kerrallaan ja porras portaalta eteenpäin yhteiskuntamme tervehdyttämisessä.  Ja muut hallituspuolueiksi aikovat ovat kyllä tämän perussuomalaisten haittamaahanmuutto ja kehitysapu politiikan linjaukset hyväksymässä, kun niin kokoomus kuin kepukin saavat enempi kuin olisivat koskaan saamassa vihersosialistien pöydistä.

Olisi se mielenkiintoista nähdä, kuinka kokoomus sinipunassa laittaisi jalkansa velkajarrulle, kun sosialistien talouspolitiikka nojaa siihen, että toistemme paitoja pesemällä ja yhteiskunnan kuormasta syömällä kakkuakaan ei tarvitse leipoa, riittää että syöjiä piisaa.

Jos nyt seuraatte parhaillaan kuinka ulkoparlamentaarinen korruptiokeidas (AY ) laittaa persettä penkkiin, kun maahan uhkaa tulla hallitus, joiden yhteiskuntapolitiikka nojaa siihen totuuteen, että työ on parasta sosiaaliturvaa.

Herra varjele maatamme sinipunalta, puhumattakaan nykyisestä täystuho-konklaavista ja sen ”viidestä viisaasta neitsyestä”.

Jotenkin minua häiritsee, kun kokoomusta pidetään jo maamme suurimpana puolueena ja PerusS toisena ja demarit kolmantena, vaikka kysymyksessä on vain parin tuhannen ihmisen otos heidän mielipiteestään.

Fakta on, että demarit on ykkönen ja kokoomus vasta kolmanneksi suurin ainakin niin pitkään, kun vaalien äänet on laskettu, joten toivoisin mediankin puhuvan selkokielellä, eikä maalailla ihmisten mieliin ennusteita totuutena.

No se siitä ja olihan minulla vähän oikeatakin asiaa, kun tunnen vastenmielisyyttä siitä, kuinka suomen poliittinen johto matelee nyt Erdokanin ja Islamin edessä ja yrittää saada Natopaperiin heidän hyväksyvät puumerkkinsä.

Itse jos olisin Niinistön ja Marinin saappaissa, niin en olisi lähtenyt tällaiseen leikkiin ollenkaan mukaan ja todennut vain, että jos emme tällaisena kelpaa lakeinemme ja asetuksinemme, niin se ei ole meidän vika, ottakaa tai jättäkää.

Samoin suhtaudun nyt erittäin halveksivasti niihin politikoihin, jotka nyt ovatkin suomea viemässä Natoon ilman Ruotsia, eli petetään naapuri, kun joku totalitaarisen valtion diktaattori sormea heristelee vaatimuksineen.

Niinistö ja kumppanit olivat heti puhelimen kammessa kiinni soittelemassa Erdokanille, kun hän vaalikiertueellaan vähän viritteli hyväksyvänsä Suomen mutta ei Ruotsia, hävetkää jos osaatte.

Saatanan tunarit ja sananne syöjät, heti kun tulee ensimmäinen kivi polulla vastaan, niin siihen kaadutaan.  Kuvittelisi nyt, että kun  Ruotsi on ollut on nyt ja on myös tulevaisuudessa meille paras ja tärkein kumppani, eikä joku tuhansien kilometrien päässä oleva hirmuhallitsija, joita tulee ja menee.

Jo se nyt on perkele, jos suomen viestinhiihtäjät  niin naisissa kuin miehissä vieläkin jäävät mitalisijojen ulkopuolelle hiihdon MM-kisoissa muutaman viikon kuluttua, kun lisäksi molemmista, niin naisissa,-kuin miehissäkin kisoista puuttu Venäjä hiihtäjät, jotka ovat hallitsevia Olympiavoittajia.

Laskeskelin tuossa, että olisikohan se mahdollista, että Iivo hiihtäisi yksin kaikki neljä osuutta ( 40km ) niin silloin olisi mitalisaumaan parhaimmat edellytykset.

Varmasti se ainakin miesten osalta tulosluettelot ovat Norja painotteisia ja kun Venäjä puuttuu, niin Norjalaisrintamaa tuskin kukaan muu kuin Iivo pytyy murtamaan.

Naisissa on myös Niskanen ja Kerttu on mitalisuosikki kaikilla muilla matkoilla kuin sprinissä, johon ei edes osallistu.  Pärmäkosken mitalimahdollisuuksiin en usko.

Ottamatta nyt sen kummemmin venäläisten poissaolon syihin kantaa, niin kyllähän kisat potevat jonkinsortin ”veren vähyyttä”  kun kisoista puuttuvat,  jos nyt pelkästään urheilun kanalta tässä tilanteessa edes kyetään asiaa tarkastelemaan.

 

Kokoomuksen kammareissa, voittoa jo juhlitaan, Orpo arpoo mielessänsä, kuka humppaan kutsutaan

Demarit ne varmaan sopis, kokoomuksen sapluunaan, mutta Sannan puna väri, räikeältä vaikuttaa.

Nythän sitten demareissa, käydään kannun valantaa, mihin Sanna ”piilotetaan”, että ovi aukeaa.

Puhemiehen paikka taitais, käydä myöskin Sannalle, hiararkian askelmissa, nousis tiensä huipulle.

Purra tuskin viherhumppaan, lähtee Orpon kumppaniks, siinä joutuis Säkkijärven, polkka seinä ruusuksi.

Hallituksen ovet kyllä, pysyy kiinni persuilta, koska Orpon ovet aukee, ”osaajille” Afrikan.

Kepuhan se nytkin lähtee, jos vain kutsu kajahtaa, arvot vaihtuu samaan tahtiin, sukkia kun vaihdetaan.

Persut taitaa olla ainut, jotka Orpon hylkäjää, muiden selkään Orpon ruoska, rakkautta kirveltää.

Onneksi tää oli unta, paita kastui hiestä, Purra vie ja vikinä on, kovaa muiden piirissä.

Myötä häpee mulle tulee, kokoomuksen puolesta, kuinka joustaa selkäranka, Purran oven takana.

Viher-vasemmisto joutuu, katselemaan sivusta, kuinka suomee laittaa kuntoon, rasistinen armeija.

Vaalein jälkeen torit täyttyy, puna liput hulmuaa, katujengit mukaan liittyy, miksi heitä vainotaan.

Kun seuraa itäisemmässä suomessaki sitä suurta määrää kiinteistöjä, jotka vanhemman asujasukupolven jälkeen ovat jääneet tyhjilleen ja omaiset jos niitä on, niin eivät niitä ota ristikseen kuluja kasvattamaan.

Hyvien täysin kunnossa olevien rintamamies talojakin saa muutamalla kymppitonnilla ja rivitaloissa sama juttu.

Ajattelin että pitäisiköhän valtion lunastaa näitä niille lähes sadalletuhannelle Ukrainalaiselle asuttavaksi,  jotka ovat tänne tulleet sotaa pakoon ja jotka sodan pitkittyessä voisivat tämän kautta pysyvämminkin intekroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Luulatavasi se ei satojen miljoonien vajetta valtion kassaan toisi, puhutaan ehkä muutamista kymmenistä ja todennäköisesti se tulisi loppupeleissä olemaan kaikkia osapuolia rikastuttava, niin taloudellisesti kuin henkisestikkin.

Maaseutu tyhjenee kovaa vauhtia ja Ukrainalaiset toisivat ahkerina ja maassa maan tavalla elävinä henkilöinä piristysruiskeen kepun tyhjennettyä kaupunki-ideologiallaan maaseudun palvelut kasvukeskuksiin.

 

Hyvin monessa maassa Euroopassakin presidentin virka jos sellainen vielä on, niin on lähinnä seremoniallinen, eli on ulkopuolella yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja päivän politiikasta ja niissä päätökset tekee parlamentit ja pääministerit hallituksineen niin sisä,- kuin ulkopolitiikassakin.

Ja itse olen ollut sitä mieltä, että tähän tulisi myös meillä mennä, sillä monen lautasen ulko,-ja turvallisuuspolitiikka sotkee vain valtasuhteita ja tulee kiistaa kuka sen viimeisen sanan sanoo.

Tämä Sanna Marinin aloite, että perustetaan valtioneuvostoon ulko,-ja turvallisuuspolitiikan asiantuntia elin on oikean suuntainen ja askel presidentin ulkopoliittisen painoarvon vähenemiseen ja sen keskittämisen yksinomaan pääministerin ja valtioneuvoston johdettavaksi.

Tämä ei ole epäluottamuslause nykyiselle presidentille ja se on selvää, että se vaatisi perustuslakimme muuttamisen presidentin valtaoikeuksia koskien.

Kyllä pienessä maassa pitäisi ulkopolitiikkaa johtamaan riittää pää,-ja ulkoministeri ja kun vielä puolustuspolitiikkamme tulevaisuudessa nojaa valta osiltaan Nato yhteensopivuuteen artikloineen, niin puolustusministeri ja ministeriö hoitaa sen rooterin.

Nytkin jo tuntuu käyvän kova puhuri asian ympärillä ja presidentti jo kiivaaseen sävyyn tyrmäsi hankkeen, mutta se on turhaa reviirin puolustamista ja olla jarruna parlamentarismissa.