Tekijä: arvi.

Itselläni ei ole kokemusta vuokra-asumisesta, eikä näin ollen myöskään siihen liittyvistä yhteiskunnan tukimuodoista.

Mutta olenkohan ajatellut liian suuria pienessä päässäni kun olen fundeerannut että, mitä seuraisi ja mitä se tarkoittaisi yksilön ja yhteiskunnan kokonaiskuvan kannalta, jos lopetettaisiin tuettu vuokra-asumismuoto ja gryndereiden ja vuokra-asuntokeinottelijoiden rahoittaminen ja päästettäisiin vuokrat vapaaseen kelluntaan, jossa kysyntä ja tarjonta muodostaisi sen käyvän hinnan ”luukuille”. kun kerran markkinataloudessa kuulemma elellään.

Itse ostimme vaimon kanssa heti omistusasunto kun hynttyyt yhteen lyötiin, joten voi olla että sohaisen vain turhalla jorinalla ampiaispesää, vaikka en ole puolesta enkä vastaan kyseisen asian tiimoilta.

Tokihan varmasti on paljon niitä jotka pärjätäkseen tarvitsevat yhteiskunnan auttavaa kättä, mutta voisiko sen käden ojentaa toista kautta kuin jobbareita rahoittamalla.

Tämä on vaikea yhtälö ja taidankin nyt lähestyä asiaa vaikeimman yhtälön kautta ja jos yhteiskunnan ”holhoudesta” näiltä osin luovuttaisiin, niin olisiko seurauksena varsinainen villi länsi vai asettuisiko vuokrat sille tasolle jonka kysynnän ja tarjonnan laki sanelee.

Itse uskoisin vuokratason alenevan reilusti, mutta yhteiskunnan kokonaishyöty saattaisi kuitenkin muuttua miinusmerkkiseksi, muiden ongelmien vyöryessä täyttämään sille vapautuvaa tilaa.

Niin tai näin, jotain pitäisi kuitenkin tehdä tässä tukiviidakkojen luvatussa maassa.

 

 

Mikä on Sanna Marinin kauhuleffa..

”Kauas pilvet karkaavat”.

Turvallisempaa on vain vetää herneet nenäänsä kuin……

Eduskunta on ”työpaikka”, jossa  AINA  omat tekemät virheet ovat muiden syytä ja muiden aiheuttamia ja koskaan,  en siis koskaan ole kuullut kenenkään sillä sanovan, että  anteeksi, olin väärässä.

Aina kuulee politikkojen sanovan, että he yrittävät tehdä päätöksillään suomesta paremman paikan tuleville sukupolville elää  kuin mitä se on tällä hetkellä.

Oma käsitykseni on ollut ja on, että vuodesta 1995 asti on yhteiskuntamme kaikilla elämän aloilla mennyt huonompaan suuntaan.

Ja tähän suomineidon henkis/moraalis/taloudellis/kulttuuris/uskonnilliseen alennustilaan ja taantumaan on ollut syynä jäsenyytemme Brysseliläisen orjakaleerin soutajina, jossa ruoskaniskut on otettu hurraahuudoin vastaan ja pyydetty vielä kuuliaisina solidaarisuuden nimissä lisää sitä herkkua, jotta sivistys saataisiin tänne periferiaan istutettua.

Kaikki päätökset mitä EU tekee yhtenäisyytensä nimissä ja sen säilyttääkseen, on kaventanut ja kaventaa meidän omia toimintamahdollisuuksiamme ja edellytyksiämme  suomalaisten etujen puolustajina.

Anteeksi nyt vaan,- mutta tämä unioni päivä päivältä yhä enemmän muistuttaa ja toimii kuten Neuvostoliiton keskuskomitea, joka toteuttaa yhden totuuden totalitarismia puhtaimmillaan ja se on hienosti puettu ja piilotettu solidaarisuuden kaapuun,  jolle ei ole vaihtoehtoa.

Niin kauan kun suomi tässä kaleerissa soutaa, niin eduskuntamme tehtävänä on olla ruoskijana omia kansalaisiamme kohtaan Brysselin käskyjen mukaisesti.

Joten, poliittiset päättäjämme jos totta puhuisivat niin sanoisivat, että he yrittävät tehdä suomesta paremman paikan tuleville sukupolvillemme elää siten,  kun Brysseli määrää.

Itsenäisyytemme muistoa kunnioittaen.

 

 

Kova parranpärinä ja korkojen kopse kuuluu jo lähes jokaisessa niemessä, notkossa ja saarelmassa, kuka on seuraava pääministeri Marinin jälkeen.

Itse toivon nykyisen hallituksen jatkavan Marinin johdolla, en siksi että se on hyvä, vaan siksi että se on moraalittomin hallitus sodanjälkeisessä historiassamme.

Ja koska tämä hallitus tulee jatkamaan myös tulevalla kaudellaan tätä samaa tuhotun maan politiikkaansa mitä nytkin, niin jospa neljän vuoden kuluttua, kun maa on selvitystilassa ja joka on saatettu moraalis/eettis/taloudelliseen pankrottiin, niin jospa silloin viimein sitten kissanpennuilla silmät avautuisivat näkemään sen tuhon jota he eivät edellisenä neljänä vuotena havainneet, kun oli kiire kumartaan kuningatarta.

Joten Marini jatkakoon, jos silloin kansa heräisi kosteilta päiväuniltaan näkemään valveilla painajaisen johon sos/kepu hallitus on maan saattanut.

Mennään nyt pohjamutia myöden, muuten ei tolkku palaudu tolkkunsa menettäneille.

Suomessa, myös täällä Pirkan blogissa saa nopeasti mielipiteestään ”arvonimen”, joka kertoo enempi sen nimen antajasta kuin sen saajasta.

mm.  Jos toivot Trumpin nousevan takaisin Valkoiseen taloon, olet tyhmä idiootti ja demokratia vastainen.

tai, jos et vihaa venäjää ja venäläisiä, olet Putinisti, trolli.

tai, jos sanot, että ilmasto muuttuu ja lämpenee ihmisen toimista huolimatta, olet aivopesty valemedian uhri.

tai jos vastustat Natoa, olet ryssän kätyri.

tai jos arvostelet ja kritisoit Niinistöä, olet mitään ymmärtämätön saapas.

tai jos sanot koronaan kuolleiden kuolleen saamastaan rokotteesta, olet rokotevastainen kansan vihollinen.

tai jos …..lista olisi pitkä kuin nälkä vuosi, joten jätän tähän.

Oma kotikasvatukseni kieltää kyseisten termien käytön eri mieltä olevista, mutta itse en alistu itsesensuuriin täällä( kään ) ellei sanavapauden vastustajat minua poista.

Poliitikoita olen arvostellut kovinkin sanoin ja niin tulen tekemään jatkossakin.

 

Hallitus on kokoontunut taas yhteen uuteen budjettiriiheensä, jossa velkarahaa kylvetään täysin mahoon maahan, jotta omat sopulit pysyisivät siivosti koloissaan, eivätkä lähtisi vaeltamaan vihreämmän ruohon perässä väärälle puolelle aitaa.

Nyt varstat heiluu riihessä kuin Urjalan taikayönä konsanaan , kun vihreä siirtymä on pakottanut kansalaiset köyhäinluukkujen asiakkaiksi.

Näyttää, että laastaria vaan käytetään yhä, vaikka yhteiskunta  vuotaa kuiviin, sos/kepu hallituspuoskareiden toimiessa pyövelinä/lääkärinä.

Joten vaaliriihi mikä vaaliriihi, joita ovat kaikki riihet olleet tämän 3,5 vuoden vihersosialistisen hallituksen aikana ja vauhti ja lupaukset vain kiihtyvät vaalien lähestyessä, jossa köyhilläkin on taas ystäviä, ja surullisen tästä tekee se, että vaaleista toiseen heikompiosaiset ja päähänpotkitut uskovat satuihin.

Jotta pysyisin blogin suosituksessa, että yksi blogi päivässä per kapita, niin teen tähän samaan toisenkin hieman eri aihepolitiikasta.

……………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Olen joskus laittanut suhtautumisestani presidentinvaaleihin  neljän kirjaimen toteamuksen  EVVK.

Nyt olen kuitenkin sen verran suitsia ja kuolaimia suussani löysännyt, että jos Päivi Räsänen olisi ehdokkaana, niin siinä tapauksessa lähtisin kansalaisvelvollisuuttani täyttämään.

Ja koska presidentin tulisi olla ennen kaikkea arvojohtaja näillä nykyisillä valtaoikeuksilla, niin Päivi olisi sellainen, joka taistelisi meidän kristillisiä arvoja ja perinteitä puolustaen tätä nykyistä moraalittomuuden ja sallimus/ismiuskontojen jihadistivyörytystä vastaan.

Ja jos ei tähän maamme alennustilaan saada moraalis/eettis/uskonnollista muutosta aikaan, niin sen jälkeen voidaan nostaa kädet pystyyn ja huuta kuorossa Allah Akbaria jos aiomme kulkea vielä pää hartioidemme välissä, eikä pyövelin säkissä.

Onhan tämä nyt saatanallista, kun ehdoin tahdoin tuhotaan kaikki se yhteiskunnastamme vieraiden voimien alttarille, joille suomineito on rakentunut ja rakennettu, eli  KOTI,  USKONTO  ja  ISÄNMAA.

Päivi Räsänen olisi se muutosvoima, joka presidenttinä herättäisi kansalaiset laajasti huomaan, että jos kuten nyt on käynyt/käymässä, että moraalinen selkäranka on katkeamassa tämän haureuden ja hapatuksen ylistyslaulannassa ja kukaan muu ei ”uskalla” sitä vastustaa tällä hetkellä maassamme kuin Päivi, joka näiden saatanallisten pyöveleiden toimesta aiotaan kivittää hengiltä.

Suomalaiset eivät uskossaan kiihkoile, mutta nyt olisi kyllä korkea aika ottaa kynttilä pois vakan alta ja löytää hukattu selkäranka takaisin, jonne se on hukkunut tässä perkeleen voimien vyörytyksessä.

Kirkkommekin on alistunut jo saatananpalvonnalle ja niiden opetukset ovat nykyään jo piritismillä kuorrutettuja loitsuja, joilla ei ole mitään tekemistä Raamatun opetusten kanssa.

Aamen.

 

 

Jussi Halla- aho haluaa tuoda venäläiset tankit  Helsingin kaduille.

No, tämä oli nyt vain tällainen provokatiivinen heitto, todellisuudessa hän esitti tekevänsä valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle, että ostetaan ukrainalaisilta yksi venäläinen ”panssarinraato” ja sijoitetaan se venäjän lähetystön portille.

Itse olen sitä mieltä, että Helsinkiin eikä mihinkään päin suomea tule sijoittaa venäläisiä panssarivaunuja, ei uusi eikä vanhoja, sillä mitä me sillä tavoitellaan, eikö se nyt muutoinkin ole tullut selväksi kaikille suomalaisille kuten myös venäläisillekkin, kummallaka puolella rintamaa me seisomme.

Halla- aho sekoittaa nyt omat henkilökohtaiset tunteensa peliin, niin  siksi hän  esittää tällaistakin muistomerkkiä, vaikka näitä vastaavanlaisia venäjästä  muistuttavia monumentteja  jo on kärrätty pois silmistä, pois mielestä.

Tämänkaltaista lisäprovosointia ei nyt tarvita, sillä muutoinkin on vihaa jo ilma sakeana ja varmasti myös aiheesta, mutta jospa me täällä nyt vain hengittämme syvään rauhallisesti ja jätetään kiihkoilut vähemmälle.

 

 

Ei varmasti kukaan halua palata maassamme kasvatuksellisesti sille linjalle takaisin jossa opetetaan, että joka vitsaa säästää se lastaan vihaa.

Mutta sodanjälkeisinä vuosikymmeninä lapset ja nuoret kokivat kuitenkin heille osoitetut rajat rakkaudenosoitukseksi heitä kohtaan ja tunteeksi että heistä välitetään ja että heistä huolehditaan.

Elettiin niukkuuden aikaa ja kasvettiin herran nuhteessa ja kunnioitettiin isää ja äitiä ja vapautta annettiin vain vastuita ja velvollisuuksia noudattamalla.

Taidan olla jäävi viisikymmenlukulaisena sanomaan, että terve päisiä ja tolkun kansalaisia tuli suurista ikäluokista ja vaikka sodankäyneet miehet eivät traumaattisina useassa kodissa vitsaa säästäneetkään, niin  siitä huolimatta tai sanoisinko sen takia  yhteiskunta on kehittynyt tuhkasta rikkauteen.

Mutta mutta, katsokaapa mitä vapaa ja kaiken salliva kasvatus on saanut aikaan, löytyykö enään yhtään tervepäistä lasta ja nuorta, joiden päitä ei ole sekoitettu rahan ja materian ja yltäkylläisyyden jumalaa palvoen.

Vanhemmat kotona ja opettajat koulussa ovat laskeutuneet auktoriteetteina lasten tasalle ja heiltä on lainsäätäjäkin ottanut keinot asettaa turvalliset rajat lapsille ja nuorille.

Mutta kaikki nyt näkevät, että kun lapsilta on viety lapsuus ja he ovat joutuneet kaiken maailman höyrypäiden ja maailmanlopun profetioiden ja uskonto ismien välikappaleiksi ja sanansaattajiksi, niin silloin ei enään heitä pelasteta rakentelemalla yhä suurempia sairaalakolosseja häiriintyneille lapsillemme ja nuorillemme.

Jos ja kun kuten nähdään, että kun perheet voivat henkisesti huonosti, niin yhteiskuntakin on sairas ja siihen ei auta yhä lisätä vain vapautta ja materiaa, vaan rajoja, niin vain sitä kautta voi yksilöiden ja yhteisöjen tervehtyminen alkaa.

 

Onkohan suomessa toista ”työpaikkaa” muuta kuin eduskunta, johon ei vaadita lääkärinlausuntoa terveydentilastaan eikä vaadita minkäänsortin pätevyyttä eikä koulutusta, riittää kun saa äänestäjät huijattua antamaan avoin valtakirja seuraavaksi neljäksi vuodeksi elämään kansan karttuisaan piikkiin.

Ja entäs sitten ministerivalinnat.  Päällimäisenä tulee nyt ensimmäisenä mieleen nykyinen pääministeri, jonka toverikommuuni keskuudestaan valitsi toimeen hänen ulkoisten avujensa johdosta ja kuten kaikki ovat nähneet, niin moni kakku päältä kaunis, pelkkää sitkoa sisältä.

Ja sitten koko ministerikaarti, en kyllä voi hyvällä tahdollakaan sanoa heidän osaamisestaan muuta kuin että rahanjaon he kyllä kaikki osaavat, mutta sen hankkimiskeinoista heillä ei ole harmaintakaan aavistusta, millä törsääminen paikataan.

Ministerien tehtävänä tuntuu olevan vain edustaa ja laittaa avustajien ja ministeriöiden valmiisiin proknooseihin puumerkkinsä alle, ilman minkäänlaista vastuuta tulevasta ja kuten ollaan monasti nähty, että mitä suurempi kupru, sitä suurempi virka.

Se on kumma, kun esittelevä ministeri esittää avoimeen virkaan henkilöä, niin poikkeuksetta suurin painoarvo annetaan politiikan parissa toimineille SOPIVILLE  ”broilereille” ja pätevät muut hakijat, joilla on alan koulutus ja kokemus, sivuutetaan kylmästI, minä nimittäisin tätä piilokorruptioksi puhtaimmillaan, toiselta nimeltään maan tapa.

En kyllä tiedä muuta paikkaa yhteiskunnassa, jossa suurimmat konnat ja koijarit ovat vapaana jakamassa muiden rahoja omiin taskuihinsa ja vieläpä ”laillisesti” ja kehtaavat vielä sanoa olevansa pienen ihmisen asialla.

 

 

En nyt kirjoituksessani enään omalta osaltani jatka kertomista kuinka saatanallisen teon venäjä teki hyökätessään Ukrainaan ja varmasti kaikki ”laatusanat” on jo käytetty siihenkin, kuinka hullu johtaja ja johto venäjällä on  ja  sellainen kansa kuin on johtokin.

Mutta toivoisin silti että ei tuudituttaisi siihen uskoon, että tosissaan maalataan kuvaa, että venäjä häviäisi sodan.  Joitain taisteluja se häviää, mutta sodan se kyllä voittaa.

Venäjällä ei lasketa kaatuneita, olipa niitä miten paljon hyvänsä, sillä siellä ei toimi samat normit kuten meillä ja länsimaissa yleensä.

Pakotteilla ja aseavulla, olipa se kuinka kattavaa hyvänsä Ukrainan hyväksi ei sotaa voiteta niin pitkään, kun muut maat eivät taistelujoukkojaan ja taisteludivisiooniaan Ukrainaan lähetä ja sitä ei ole näköpiirissä.

Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden on ”turvallista” taistella Ukrainan puolesta omasta maastaan käsin ja se apu mitä Ukraina saa, se saa paljon tuhoa aikaan venäjän sodankäynnille, mutta sotaa sillä ei voiteta.

Tietenkin minä ja kaikki muutkin toivovat, että venäjä murskataan ja hajoitetaan pillun päreiksi, mutta se on vain vihan tuomaa toiveunta, sillä  venäjä on ydinase -suurvalta ja tavanomaisilla aseilla ei kyllä Moskovan porteille marssita, eikä edes saada niitä alueita takaisin mitä se Ukrainan maaperällä nyt  hallitsee.

Tämä on realismia ja itseäni viisaammat saavat kertoa mikä on ratkaisu sodan lopettamiseksi, minä en sitä tiedä, mutta jos nyt kuitenkin katsottaisiin sodan kulkua faktojen näkökulmasta, niin mikään ei osoita sodan kääntyvän venäjän tappioksi, päin vastoin.  Sillä Eurooppa on pian energiasodassa itseään vastaan ja se antaa vain lisäpuhtia venäjälle, kun muut ovat sen energian panttivankeina sinisilmäisyytensä seurauksena.

Edessä on tilanne, että venäjä asettaakin ehtoja EU.lle ja vaatii energiavirtojensa avaamisesta sellaista, joka edesauttaa sen asevoimia rintamalla ja jolla kotirintama pysyy yhtenäisenä.

Venäjä ja venäläiset kyllä jaksavat kärsiä pitkäänkin joidenkin ylellisyystavaroiden puuttumisen hyllyiltään ja länsikerskan häviämisen tarjonnasta, mutta Eurooppa ei kestä odotettavissa olevaa kriisiä ja se tulee katseensa yhä enenevässä määrin suuntaamaan oman kerskakansansa tyytyväisenä pitämiseen ja tullaan näkemään kovaa taistelua yhä vähenevästä energiasta ja sitä kautta  päivisin leivästä ja yöllä lihasta.

Meilläkin varmasti kansalaiset asettavat realiteetit kohdilleen omassa elämässään ja toiminnassaan, niin teorian kuin käytännönkin tasolla ja potkivat perseelle vihreän siirtymän vouhottajia ja vaihtavat utopian arkitodellisuuteen sinivalkoisen siirtymän muodossa.

Ensitalvena mitataan Euroopan yhtenäisyyttä, tarjoaako se Ukrainalle kylmää kättä, että oma perse pysyy lämpimänä.