Tekijä: arvi.

Vantaalla sattui erittäin murheellinen ja sydäntä riipaiseva kerrostalon tulipalo, jossa neljä alle kymmenvuotiasta lasta ja heidän äitinsä kuolivat palossa.

Yksi tulipalosta selvinnyt oli perheen isä, joka pääsi palavasta huoneistosta ulos ja teki hälytyksen.

Poliisi jo tiedoitustilaisuudessa heti vapautti isän syytteistä, vaikka tutkimukset eivät olleet vielä edes päässeet alkamaan. On sitten syyllinen tai syytön, niin ei pidä poliisinkaan mennä sanomaan julki asioita, josta ei vielä ole mitään varmuutta.

Saattaahan isä puhua totta, tai sitten ei, siinä onkin sitten tutkijoilla kova urakka osoittaa, onko kysymyksessä rikos vai tapaturma.

Poliisin olisi minun mielestäni pitänyt lausua vain, että vielä ei tiedetä tutkimuksien tässä vaiheessa mikä osuus isällä on tulipalon syttymiseen, vai onko mitään.

Eilen taas näytettiin medioissa, kuinka noin parisataa liian aikaisin hiekkalaatikkonsa jättänyttä osoitti mieltään Helsingissä siksi, koska Orpon hallitus haluaa puuttua heidän oikeuteensa olla työtön.

Nämä kyseiset tahot jotka tuolla nyt marssivat ja huutavat proletariaatin ilosanomaa, niin pitävät itseään työläisinä, vaikka koettavat kaikin mahdollisin keinoin etsiä lainsäädännöstämme ja kansainvälisistä ihmisoikeuspykälistä  momentin, jolla voivat työnteosta kieltäytyä kaikensortin koskemattomuus ja ihmiselämä on jakamaton höpinöillä.

Mainostivat vielä  mokomat, että heidän mielenosoituksensa  on poliittisesti sitoutumaton, vaikka joukossa airueena hulmusi lippu joka oli purppuran punainen sirpein ja vasaroin kuvioitu.

Minä sanon nyt kaikille palkansaajille, olittepa mafialle maksavia jäseniä tai ette, niin älkää osallistuko lakkoihin, joka on työnantajiinne kohdistuva, sillä jos lakkoon osallistutte, niin olette sen vihollinen joka palkkanne maksaa, eli taistelette näin ollen itseänne vastaan ja vaarannatte oman työpaikkanne.

Rikkuri sanalla on huono kaiku, mutta nyt neuvon kaikkia ryhtymään rikkureiksi, vain sitä kautta tämän ulkoparlamentaarisen korporaation hirttoköysi saadaan pois kaulaltanne.

Jos nyt lähdetään pakittelemaan aijotuista työelämää koskevista uudistuksista vain siksi, kun työn vieroksujat kiljuvat koskemattomuuttaan eduskuntatalon porraspäässä, niin uutta mahdollisuutta ei ole odotettavissa, kun nämä ”työläiset” huomaavat että huutamalla saa parhaiten edistettyä proletaarin ilosanomaa.

Nyt kun sisäministerin johdolla ollaan ainakin osittain saatu estettyä ”Ruotsalaisten maihinnousu” maahamme, niin nyt ei pidä olla sinisilmäinen näiden  ”kotikutoisten” punaisten aikomuksista saattaa yhteiskuntamme anarkian tilaan, sillä huutamisesta on kovin lyhyt matka konkretiaan.

Eihän siitäkään mitään tule, että hallitus joutuu anelemaan mafialta lupaa saattaa ohjelmansa työelämän kirjaukset käytäntöön ja jos ei sitä tee, niin laitetaan sitten Suomi OY AB ja CV hiljaiseksi, jossa ei liikahda lehtikään, on kuin luonto kuollut jo ois…

Nyt on hallituksella neljä vuotta aikaa viedä ohjelmansa kirjaukset maaliin, vain sitä kautta saadaan Suomi säilymään jatkossakin hyvinvointiyhteiskuntana tuleville sukupolvillekkin ja saadaan tämän mafian hirttoköysi upotettua heidän omaan kaulaansa.

Olin eilen keskusteluissa yhden jo eläkkeellä olevan toimitajan kanssa, joka oli ollut toisen suuren iltapäivälehtemme palkkalitoilla politiikan toimittajana.

Kysyin häneltä että pitääkö se ”tarina” paikkansa, että valtaosa, eli suuri enemmistö ammattikuntasi edustajista edustaa katsannoissaan sitä vasemmistolaista aatesuuntaa.  Tämän hän allekirjoitti vaikka samaan hengenvetoon sanoikin itse olevansa sitoutumaton ja lähinnä sitä ”sydän on oikealla” ajattelua.

Hän sanoi Suomessa näiden politikkojen ja poliittisten toimittajien piirit olevan niin pienet, että siinä syntyy usein kaveri ja ystävyyssuhteita, jotka sitten heijastuvat väkisinkin painetussa lehdessä valikoidusti,  negatiiviset asiat unohtaen ja positiiviset asiat yli korostaen.

Mainitsi vielä, että silloin kun hän oli vielä toimituksessa, niin heillä oli jatkuvasti voimassa oleva sauna,-ja illanistujaiskutsu voimassa kokoomuksen, kepun ja demareiden kekkereihin, eli piikki oli auki ja totuuden nimissä on kyllä sanottava, että hänen kohdallaan ikä jo rajoitti osallistumisen minimiin.

Ja tietäen minun perussuomalaisuuteni, niin en sitten tiedä että sanoiko piruiluna vai peräti vihjeenä, että perussuomalaisten suunnalta heihin päin sauna oli ja pysyi kylmänä ( mistähän lie johtunut/johtuu )

Mainitsi paljon nimiäkin joissa tuli kaverista toveri ja päin vastoin, mutta  ne jääköön  minun ja hänen välisiksi ”salaisuuksiksi”.

Nykytilannetta hän ei tunne, eli onko perussuomalaisten hallitusvastuu saanut saunankin lämpiämään.

 

 

Kyllä Suomen kansan enemmistö on sentään vielä tolkun kansaa, kun poliittiset puolueet ja valtiojohto painaa päätään pensaaseen.

Hyvä esimerkki tästä on, kun kansalaiset ottivat oikeuden omiin käsiinsä tässä Nato kysymyksessä ja osittivat päättäjille suuntaa mitä kohti kulkea.  Joten politikoita en ketään kiitä tästä jäsenyydestämme, kiitän kansalaismielipidettä, joka antoi päättäjillekin uskalluksen tehdä tarvittavat päätökset jäsenyyden toteutumiseen.

Sitten kiitän kansaa siitä, että kevään eduskuntavaaleissa äänestitte neljän vuoden takaiset sirkustaiteilijat oppositioon ja en rohkene edes ajatella sitä, että jos nämä Charlien enkelit olisivat saaneet uuden avoimen valtakirjan äänestäjiltä, viedäkseen kansankotimme lopullisesti savuavaksi rauniokasaksi.

Se on suorastaan irvokasta katsella ja kuunnella tätä vasemmiston riekkumista ja anarkiaa Orpon hallitusta vastaan, vaikka oikea kohde olisi kyllä edellinen hallitus, joka eli kuin pellossa kun rahaa oli, tuli ja meni, eikä oltu köyhiä eikä kipeita.  Nyt sitten itketään kun paskat on housuissa ja syyllinen etsitään nyt niistä, jotka tätä vasemmiston aiheuttamaa katastrofia parsii kasaan.

Aina vasemmisto pyörittää sitä samaa levyä, että mutta kun oli se korona ja että mutta kun se Ukrainan sota.   Mutta totuuden nimissä on kyllä sanottava, että koronan hoitokaan ei kyllä hurraa huutoja saa aikaiseksi, kun ministeriöt taisteli vallasta ja pääministeri puolusti reviiriään presidenttiä vastaan. Vain kansalaisten nöyryys antoi avaimet koronan kukistamisessa.

Nyt vasemmisto ja koko ulkoparlamentaarinen korporaatti hännystelijöineen ja medioineen itkee kun Orpon hallitus joutuu ottamaan velkaa tämän kestävyysvajeen taittamiseksi kestävälle uralle ja lopettavan uskomisen syömävelan autuaaksi tekevään voimaan.

Hurstin leipäjonossa ihmetellään, kun kaduilla marssitaan punaliput hulmuten, jossa hyväosaiset huutavat heidän nimeään köyhä köyhä köyhä, vaikka heti marssin loputtua nauravat pankkiin menessään.

Sen neuvon annan hallitukselle, että jos nyt annatte painostuksen ja uhkailun vaikuttaa päätöksiinne, niin parlamentti ja sen ylin päätösvalta ei ole teille se paikka mihin kuulutte, parempi olisi että liitytte hulikaanien joukon jatkoksi huutamaan köyhän nimeen.

Puhelin soi…

– Sanna Marin

– Onko pääministerillä

– En ole enään pääministeri

Menee tovi ja taas puhelin soi

– Sanna Marin

– Onko pääministerillä

– En ole enään pääministeri, uskokaa nyt

Kolmannenkin kerran soi puhelin

– Sanna Marin

– Onko pääministerillä

– Ettekö te nyt usko, että  EN OLE ENÄÄN PÄÄMINISTERI.

– No tiedänhän minä sen, mutta kuinka hyvältä se tuntuu aina kuulla yhä uudestaan ja uudestaan.

Kokoomus jo värisuoraa, oottaa kuuta nousevaa, kunhan vielä Mäntyniemeen, saadaan Stubbi ”kiusaamaan”.

Eipä sitä moni tiennyt, arvannut ei ollenkaan, kuinka kova luu se onkaan, Orpo nuijan varressaan.

Vaikkei rieku kaikensortin, julkkiksien riennoissa, työnsä hoitaa harkitusti, ilman jengein tukea.

Vasemmisto ei vaan tahdo, ymmärtävän ollenkaan, Miksi heidän velkavivut, rasisteihin vaihdetaan.

Jos nyt joku epäilikin, hallituksen ohjelmaa, vasemmiston huutomyrsky, hyväksi sen vahvistaa.

AY liike köyhän kansan, kaduille nyt komentaa, herne sopan tuotoksista, proletaarin tunnistaa.

Demarit ja vassarit ne, nimensä vois vaihdattaa, uuden liiton myötä sitten, AY lapsi parahtaa.

Vihreät ne toki sopis, tähän liittoon yhtymään, myrkyn keitoksista kaappi, kooman täyttyy itsestään.

Riikka Purra sanoo että, nyt on juhlat juhlittu, neljän vuoden sirkushuvit, työksi vihdoin vaihdettu.

Marinikin tiesi että, velka veli odottaa, proletaari pakkas laukun, kapitaali naurattaa.

Ison Antin luultiin että, oikealle suuntautuu, mutta vielä Sannastakin, vasemmalle ohjautuu.

Eipä silti oikeakin, vahvemmaksi muodostuu, Orpo kun vain uskoo Riikkaan, silloin Suomi pelastuu.

En tiedä sitten, että olenko ainoa joka en pidä sellaisesta satiirista jota Ville Ranta edustaa piirroksillaan.

Se on ilkeätä ja kohdettaan rienaava, ne eivät ole sellaisia jotka pistävät ajattelemaan ja niistä puuttuu humoristinen ote, olipa sitten kuinka synkistä asioista hyvänsä kysymys.

Jokainen  hänen iltalehden piirroksensa on tuonut itselleni lähinnä myötähäpeän tunteen.

 

Maahanmuutto on rikkaus ja ainakin sellainen maahanmuutto joka kestää keväästä syksyyn ja palaa lähtömaahansa suurempi lukuisena  kuin se oli tänne tullessaan.

Eilen minäkin siivosin 19 asumusta valmiiksi ensikevään tulijoille ja usein tulija onkin sama kuin se joka asumuksesta lähti.

Nämä ”kausityöntekijät” tulevat tänne lentäen omin siivin, ei tarvitse humu Pekankaan uhkailla virkamiehiä heidän tänne saamisekseen.

Hyvin paljon on muuttajia juuri niistä maista, jotka maitse saapuessaan ovat haitaksi koko yhteiskunnalle, mutta lentämällä tulijat toivotan lämpimästi saapuvaksi taivaan täydeltä ja mitä enempi on tulijoita, niin sitä parempi.

Toki näitä kämppiä ei ole koskaan liikaa ja nyt kun rakentajat ovat kortistossa, niin puhdetöinään voisivat näitä värkätä valmiiksi ensikevättä silmällä pitäen, se ei suuria kustanna, vähän viiden tuuman raakalautaa ja naulat päälle.  Mieluimmin pöntön teossa, kun pönttönä lakkorintamassa.

 

Muutaman kuukauden kuluttua Suomessa järjestetään presidentin vaalit, niin vähän jo raapaisen pintaa syvemmältä tätä kavalkaadia mitä on tarjolla.

Koska Venäjä tulee olemaan jatkossakin naapurimaamme, tahdoimmepa tai emme, niin nykyisistä presinttiehdokkaista lienee vain yksi, joka ei ole ollut sinisilmäinen Neuvostoliiton/Venäjän suuntaan.

Jussi Halla-aho sai kuraa tuulettimeensa niin oikealta kuin vasemmaltakin puolelta, kun hän näki mikä Venäjä on, on aina ollut ja on jatkossakin, eli totalitaristinen valtio, käytettiinpä siitä mitä nimitystä hyvänsä ja on pysyvä uhka läntisille demokraattisille naapureilleen, myös Suomelle, vaikka täällä suomettuneisuuden piikillä rokotetut uskoivat hyvään vastattavan hyvällä vanhan YYA.n hengessä.  Nyt sitten kuulee monensorttisia selityksiä kaikilta muilta paitsi Jussilta, että miksi he ovat kotiryssää hyysänneet povellaan ja selitykset saavat ainakin itsessäni aikaan naurun remakan.

Ja vaikka sisäpolitiikka ja sisäinen turvallisuus ei varsinaisesti kuulu presidentin rooteriin niin sanon kuitenkin, että lienee Jussi siinäkin ollut ainut joka jo kaksikymmentä vuotta sitten näki mihin johtaa nykyisenkaltainen rajat auki taivasta myöden maahanmuutto politiikka, josta Ruotsi hyvänä esimerkkinä ja johon mekin olemme olleet sinisilmäisiä, kuten edellämainitsemaani Venäjäänkin nähden.  Vielä nytkin meillä hyssytellään maahanmuuton ongelmia ja edelleen saa rasistin ja ihmisvihaajan leiman, jos ja kun rohkenee kissan nostamaan pöydälle.

Jussi Halla-aho olisi varmasti presidentti, joka ei kumartelisi sen paremmin itään kuin länteenkään, vaan hän kumartaisi Suomelle ja Suomalaisille AINA, niin sodan kuin rauhankin kysymyksissä, eli olisi isänmaan asialla, eikä olisi ulkomaisten ”pikavippi-mannekiinien” houkutuksille perso.

Mutta tiedän kyllä senkin, että Jussi ei Saulin saappaita saa täytettäväkseen, sillä kansallismielisyys ei vielä  TOISTAISEKSI  ole se aate ja arvo jolla presidentiksi Suomessa kohoaa, ikävä kyllä.

Mutta niin tai näin, niin meidän ruokakunnasta Jussi saa äänemme ja jos hän ei ole mukana toisella kierroksella, niin nyt esillä olevilla ehdokkailla ei ole niin nokon nuukaa kenelle ääneni antaisin, jos nyt yleensä annankaan, kaikki ovat Globalisteja, maailman parantajia ja hyvän mallioppilaan nimeen vannovia, sekä fiskaali unionin ”aisankannattajia”.

Nyt kun saamme seurata päivittäin edellisen pääministerimme sauhuamista pitkin maailmaa monen sortin pintaliitäjien ja muotomogulien kanssa, niin nyt hän on osaamisensa  ydinalueella ja olen varma, että hän kiittää mielessään Suomen kansaa siitä, että eivät enään uudeksi nelivuotiskaudeksi häntä löysään hirteen valinneet, se oli onni hänelle ja onni Suomen kansalle.

Huonon perinnön hän jätti jälkeensä ja taloudellinen katastrofi on pientä sen rinnalla minkä hänen pääministerin kautensa aikaan sai moraalin ja arvojemme alasajossa ja se tulee olemaan ylisukupolvista kun seuraa tätä hulinointia oppilaitoksissamme, työpaikoilla ja jopa päiväkodeista lähtien.

Jos syyllistä etsitään tähän yhyteiskuntamme kahtiajakoon hyviin ja pahoihin, niin suurin hajoittaja ja alkuunpaneva voima oli Marin ja vaikka hän nyt onkin karistanut taantumuksen pölyt jaloistaan, niin kultti jäi elämään ja nyt se onkin haavoitettuna vaarallisimmillaan ja nyt tuleekin demokratiamme ottaa itselleen se mikä sille kuuluu, eli valta ja voima minkä se on kansalta saanut.

Sitä minä kaikista enempi ihmettelen, että vakaasta ja harkitsevasta Suomen kansasta osa hairahtui tähän Mariinin kulltiuskoon ja olisi ja on yhä valmis kumartamaan vieläkin sitä toteemia ja esittämään sadetanssia kuivuuteen tuomitussa autiomaassaan.