Tekijä: arvi.

Avioliittoja solmitaan hyvinkin moninaisin perustein ja itse menin avioliittoon vaimoni kanssa rakkaudestani häneen, joka syttyi ensikohtaamisessa 44 vuotta sitten ja toivon ja uskon että tunne on molemmin puolinen.

On kulissiavioliittoja ja järkiavioliittoja ja monet menevät papin puheille tai väestörekisteriin siksi,  kun on käynyt selväksi, että ”pulla on uunissa”, kutsuttakoon näitä sitten vaikka pakkoavioliitoiksi.

Tästä johdannostani pääsenkin mieliaiheeseeni politiikkaan, kun olen sen kiemuroista paremmin kärryillä kuin ”normaali kansalainen” noin ylipäänsä. ( kukas sen kissan hännän…..)

Hyvin usein ellen sanoisi lähes aina  liitot, jotka on solmittu muun kuin rakkauden tähden, niin päätyvät eroon ja kun Ruotsalaisen kommunistipuolueen ( RKP ) puheenjohtaja Henrikson sanoi hallitukseen osallistumisensa olevan järki ei rakkausliitto, niin pareet taitaisi olla että eroa ei pitkitettäisi, sen pystyssä pitämisestä joutuvat kärsimään kaikki muut suomen kansalaiset ruotsalaisia lukuunottamatta.

Orpon on nyt turhaa olla avioliittoneuvojana pidempään, kun ruotsalaiset haluavat määrätä kaapinpaikkaa ja olla kokoaan suurempi.  Ei muuta kuin vaihtoon.

Ja ei siihen hallitusohjelmaan tarvitse suuriakaan muutoksia tehdä, riittää kun annetaan muutama siltarumpu ja valot sähköttömään tupailtaan, niin kyllä se maalaisliitto sieltä tulee mukaan kun isänmaa kutsuu.

Sitähän ei kukaan tolkuissaan oleva halua, että sosialistit ja porvarit naitetaan keskenään ( kok-sdp ) siitä liitosta syntyy vain kusipäisiä mukuloita.

Puolen vuoden harkinta-aikakin on nyt turhaa väistämättömän pitkittämistä, joten annetaan ruotsalaisille vapaus mennä tovereidensa sekaan itkemään, kuinka joutuivat henkisen väkivallan uhriksi avioliitossaan.

Pitäköön pakkoruotsinsa, mutta suomalaisia ei nyt pidä rankoa ruotsalaisten hallituspakolla.

Näyttää siltä, että punikit haluavat vuoden 18 toisinnon, sillä ei tästä kansallismielisten ajojahdista oikein muuhun päätelmään voi tulla.

Jos näin käy, että he lähtevät horjuttamaan laillista oikeusvaltiodemokratiaamme omilla punaarmeijasta peräisin olevilla käskytys suhteillaan, niin nyt näitä agitaattoreita ja nuorisokomsomoleja ei enään voitetakkaan päätä silittelemällä.

Ei pidä missään tapauksessa nyt lähteä pakittelemaan heidän natsihoureidensa edessä, siinä käy niin, että kun kerran peruutat, niin saat jatkossa olla aina peruuttelemassa vasemmiston vaateille.

Mari Rantanen sisäministerinä voisi ohjeistaa turvallisuudestamme vastaavia tahoja, että ei vara venettä kaada, eli erityisen tarkkana tulee olla vasemmistolaisten terroristien puuhista.

 

Mitähän Ruotsalainen kommunistipuolue ( RKP ) odottaa saavansa jos ja kun se Orpon hallituksen haluaa näköjään laittaa vaihtoon jo kättelyssä.

Todennäköisesti se haluaa paluuta vanhaan toverimeininkiin, jossa ”rahaa on” ja jos se uhkaa loppua ja loppuu niin täytyy lainata, niin yksinkertaista se on eikä suinkaan mitään avaruustiedettä.

Vaikka tiedänkin, että tässä taloudellis/moraalisessa katastrofissa ei ole muuta tietä suomen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi myös tuleville sukupolville kuin Orpon hallituksen tie, niin toisaalta ajattelen että se joka on tämän katastrofin aikaan saanut, niin saisi myöskin paskansa siivota, se olisi kansan oikeustajun mukaista jos mikä.

Mutta turha luulla, että vasemmisto tulisi ideologiansa tässäkään tilanteessa muuttamaan kotimaa lähtöiseksi ja entinen meno jatkuisi entistäkin hurjempana vasemmiston orgioina kansan piikkiin.

Eikä Ruotsalainen kommunistipuolue ( RKP ) välitä paskaakaan kuinka 95% suomalaisilla menee, pääasia että 5% pyyhkii hyvin.

Ei ole kriisitietoisuus vielä(kään) kovin hyvin iskostunut suomalaisten tajuntaan ja kansalaisista yhä puolet näyttävät ostavan nämä vasemmiston krokotiilin kyyneleet aitoina helminä.

Kuka siinä sitten hyötyisi ja kuka ei jos ja kun nykyinen hallituspohja kaatuu/kaatuisi, niin se on ainakin varmaa että suomi ja suuri osa suomalaisista kärsisi hallituksen vaihtumisesta ja marginaalin marginaalit pääsisivät taas kuten edellisenäkin neljänä vuotena tanssimaan enemmistön haudoilla sadetanssiaan ja hokemaan että, älä tule paha kakku…..

Se on nyt ainakin tullut jo selväksi, että jos tämä yhteiskunta vielä aiotaan pelastaa takaisin hyvinvointivaltion uralle ja palauttaa suomi moraalisesti terveelle polulle haureuden tieltä, niin ilman perussuomalaisia se ei tule tapahtumaan, tämä on taivahan tosi.

Jos joku uskottelee itselleen ja muille, että Orpon kokoomus saisi suomipaatin pois karilta vihersosialistien kanssa yhdessä, niin se on utopiaa, sillä siinä koalitiossa on liikaa kuormasta syöjiä ja mailmanlopun profetioita sekä puun halaajia, että se on kyllä  tuhoon tuomittu ideologia, joka veisi suomen ja suomalaiset lopullisesti kansainvälisten ulosottomiesten ja koronkiskureiden temmellyskentäksi.

Täällä on nyt koko vasemmisto- keskustalainen eskardoona aseistettu hampaisiin asti etsimään natseja perussuomalaisesta heinäsuovasta ja 5% Ruotsalainen kommunistipuole ( RKP ) hokee ihmisyyttään ja oksentaa suomalaisten kengille ku niin ahistaa perussuomalainen hallitusohjelma.

Minä en jos Orpo olisin, niin en kyllä tätä souta enempää katselisi enkä kuuntelisi ankkalammikon polskuttelijoiden suunnalta vaan sanoisin, että jos ei kelpaa niin ovi aukeaa ulospäin, mutta tietäkää sitten sekin jos lähdette, että olette päävastuussa suomen viemisestä yhä syvempään suohon.

Orpolla ei ole kuin huonoja vahtoehtoja tarjolla jos perussuomalaiset pakotetaan eroamaan, sillä sosialistille kun selkäsi käännät niin kintaat viedään.

”Malja sulle, malja mulle, vaikka menis sitten viimeisetkin siemen perunat.  (toivottaa vasemmisto toverit.)

 

 

 

Tässä on nyt muutama päivä tullut kuunneltua ja katseltua vasemman laidan kiljuntaa oppositiosta, kuinka köyhiä laitetaan kyykkyyn ja kuinka köyhät kuolevat hypotermiaan Orpon hallituskirjausten seurauksena.

Mutta hallitus seisoo yhtenä miehenä/naisena niiden kirjaustensa takana, joita lähes kaksi kuukautta säätytalolla värkättiin kansien väliin ja nyt alkaa työ toden teolla, eli aletaan luiden ympärille saamaan lihaa, jos nyt näin luonnehdin luurankoa, jonka Marin tovereineen jälkeensä jätti.

Ainoan virheen minkä Orpon hallitus nyt voisi tehdä tässä korvia huumaavassa kiljunnassa, jossa äänivallitkin ovat vaarassa kaatua, niin olisi lähteä peruuttelemaan jo sovitusta hallitusohjelmastaan, sillä pilkkujen ja desimaalien muuttaminen kiljunnan pelossa on suomineidolle ruoskanisku selkään.

Nyt ei pidä jäädä tuleen makaamaan, vaikka sosialistit kuinka huutavat uraataan, pitää mennä tuon suon yli että heilahtaa ja ajaa sosialistit omiin poteroihinsa paukkupatruunoineen.

Mutta kun sosialistitoverit huomasivat, että turhaa taitaa olla rehellisin keinoin isänmaallisten ohjelmaa yrittää kaataa, niin tovereista kuoriutui veren haistanut Hyeenalauma ( Junnila )

Mutta tämä verenhimoinen Hyeenalauma jää nyt kyllä ilman saalista ja joutuvat syömään jätteitä, mikä pääasiassa heidän ravintoaan onkin hengissä pysyäkseen.

Olen jokseenkin varma, että ei ne Hyeenat kauaa tyydy jätteisiin ja pian lähtevät AY-hyeenat liikkeele, kun eduskunnan toinen puolisko Siamilaisista kaksosista jäi ilman saalista ( Junnila )

Nyt pitää takoa kun rauta on kuumaa ja takoa suomen leijonasta niin vahva, että sitä eivät enään vasemmiston kruunupäät tule vastaisuudessa vaarantamaan ( esim. Marinin kaltaiset monarkistit.)

Näin lopuksi haluan pyytää nöyrimmästi anteeksi Hyeenoilta, kun vertasin heitä ihmishyeena tovereihin.

Jos kansalainen, joka on huolesta sekaisin liittyen Ukrainan sotaan ja venäjään ja venäjän tulevaisuuteen meihin peilaten, niin yhden neuvon heille annan  heidän huoliaan helpottamaan, eli……

Lopettakaa sellaisten ohjelmien katselu ja kuuntelu medioista, jossa kaikensortin sotatieteilijät ja venäjäasiantuntija suoltavat omia ennustuksiaan tulevasta totuutena ja jättäkää lukematta kaikki sellainen mitä lehdistö sodan ja venäjän tapahtumista kirjoittavat, sillä he eivät tiedä tulevasta sen enempää kuin sinäkään, jopa vähemmän.

Tämä on ensi askel terveyteen, jos sotapsykoosi on vaivannut.

Tässä voidaan hyvin vetää rinnastus koronaan, jossa silloinkin riitti monensortin politiikan olkiukkoa ja akkaa ja konitohtoria medioihin 24/7 jossa terveysviranomaiset ja politikot puolustivat reviireitään seurauksena, että kansalaiset olivat entistäkin huolestuneimpia omasta tulevaisuudestaan koronaan liittyen.

En tiedä omasta mielenterveydestäni, että millä tasolla lienee, mutta sen jälkeen kun lopetin seuraamisen kaikkeen mikä liittyy Ukrainan sotaan, venäjään ja venäjän tulevaisuuteen, niin pipakin tuntuu löysemmältä.

Jos joku nyt väittää tietävänsä mitä tapahtuu sodassa ja venäjällä lähi tai pitkässä juoksussa, niin neuvon häntä menemään Viinikan ratapihalle selittämään.

Nukumme hyvin yömme muutaman kilometrin päässä itä rajasta, sillä entinen rauhan raja on entistäkin rauhallisempi.

Itse pitäydyn kotimaan kähinöissä, sillä punainen vaara uhkaa kun seuraa sitä valmistautumista, millä 18 revanssia hoetaan.

 

 

On se hyvä että viimein, suomen suunta muutettiin, monarkia tasavallaks, kansan äänin käännettiin.

Kvarttaalissa neljän vuoden, piikki auki juhlittiin, ulkomaiden mafioosoin, siestan jatkot turvattiin.

Petteri ei johtajana, päähän paina kruunua, vieköön Sanna mennessänsä, missä sitä puunata.

Nälänhätää köyhyyttä ja heinäsirkka parvia, piti tulla suomen maahan, kun on persut vallassa.

Elina on ministeri, joka toimii viisaasti, eikä ala Pekan lailla, terroristein ”sulhoksi”.

Häkkänenkin selvät käskyt, joukoillensa latelee, eikä kieron savolaisen, geenit  kuulu jotokseen.

Vasemmisto tuttuun tyyliin, löysi natsin joukosta, Junnilan kun ulkomuoto, muistutti niin ”Aatua”.

Niinistö se vielä hetken, johtaa meitä edestä, Pekka taitais neuvot antaa, taka puoli edellä.

Ulko,-puolustus ja pressa, ruiskukan hallussa, herran kiitos ettei ole, puna ruusun vankina.

Hyvin voivat kaikki yönsä, nukkua taas rauhassa, kun ei enään paatin tappi, ole Sannan hallussa.

Yksi nainen viidestä on, yhä vallan kahvassa, Henrikson kun ankkalampeen, hukuttaa jo omia.

Neljä vuotta pitkä aika, opposition orsilla, vasemmisto sieltä käsin, tuhoa ei suomea.

Kepu petti, kansa jätti, valtahan se turmeli, vasemmiston juhlinnassa., tupaillat kylmeni.

Orpon hallituksen ei nyt, pidä lähtee peruuttaan, vaikka vasen laita pelkää, että työtä tarjotaan.

Karhutkin ne keskenään jo, reviireistään taistelee, vuosisatain perinteitään, ruumiskasat seurailee.

Tapelkoot he keskenänsä, sehän heille sallitaan, turhaa täällä pelätä on, Nato rajat turvajaa.

Suurin uhka suomelle ei, ole karhu idästä, pahin uhka punainen on, eduskunnan pöntössä.

 

Teen toisen blogin heti perään ja kaippa sekin näihin tähtikarttoihin liittyy mutta ne onkin poliittisia.

Minua on vähän naurattanut kun vasemmisto ei osaa päättää, että ketä tästä uudesta hallitusohjelmasta oikein haukkuisi ja ketä kehuisi.

Välillä sanotaan että perussuomalaisia kokoomus vei kuin litran mittaa ja samaan hengenvetoon sanotaan kokoomuksen joutuneet persujen panttivangiksi.

Sekin on perin kummallista, että nyt kaikki muut kuin perussuomalaiset itse tuntuvat olevan ”huolissaan” meidän tulevasta kannatuksestamme ja jotkut uskalikot arvelevat meidän muodostuvan Soini  II.seksi.

Sitäkin kuulee sanottavan, että me olemme hallituksen heikoin lenkki.  Katin kontit, me olemme se vahvin lenkki ja hallituksen koossa pitävä voima ja kun pikku hiljaa taloudellinen ja moraalinen tervehdyttäminen lähtee käyntiin tuhotun maan jäljiltä, niin pian persut keikkuukin Galluppien kärjessä.

Olin tässä viime viikolla yhteydessä puoluetoimistoon jäsenmäärän tiimoilta ja sanoivat sieltä että tulijoita tulee ovista ja ikkunoista ja lähtijät ovat luettavissa yhden käden sormin.

Kyllä kansa tietää, että vasemmiston veneestä on tappi hukkunut ja nyt heidän veneensä hörppää jo vettä opposition karikoissa, jossa yksi yrittää soutaa ja loput huutaa apuva…aapuuuvaaa…

Useasti sitä monet, ellei lähes kaikki päivittelevät sitä, että miksi en tehnyt toisin ja miksi minun piti juuri silloin mennä sinne ja miksi minun piti rakentaa pystini ”hiekalle” näin niinkuin kuvainnollisesti ja miksi en kuunnellut neuvoja vanhempain, kun poikana/tyttönä maailmallle lähdin.

Yksi ei syyttänyt armahti vain, kulkurin iltatähti, näin Tapsa lainaten joka myös lauloi että, voi kuinka pieninä palasina onkaan, mun leipäni maailmalla.

Mutta kun sen oivaltaa, että menneitten perään on turhaa porata ja oman elämäsä peräpeiliin tuijotella, niin on jo ensialku murheen estossa, jolla niitä nyt sattuu olemaan, vaikka varmasti niitä monensortin ylämäkiä ja kivirekiä onkin kaikille ollut vedettävänä kuin myös alamäkiä lasketellessa ja rallatellessa.

Paljon kuulee ainakin nykyään politiikan saralla puhuttavan tiekartasta ja itse uskon että meille kaikille on syntymämme hetkellä luotuna joka hittelle oma tiekartamme jota kuljemme ja vaikka välillä kiroamme tai ylistämme onneamme tai vastaavasti epäonneamme, niin se on turhaa, sillä se on tähtiin kirjoitettu jo ensi parkaisussamme.

Toki ihminen siihen tiekarttaan hivenen pystyy maustetta ripottelemaan, mutta turhaa on olettaa, että itse voi olla oman elämänsä herra, kunhan kompassinsa vain oikein osaa kartan päälle sijoittaa.

Ja ainakin itselleni tulee joskus mieleen, että olenkohan ansainnut kaiken tämän onnen mitä kohdalleni on suotu ja senkin olen kuullut viisaampieni sanovan, että taivas ja helvetti on maan päällä, tiedä sitten häntä.

Jotkut elävät pitkän elämän ja toiset otetaan pois jo kehdosta, että onko se sitten se Jumala joka kunkin oman tiekartan on omalla karttapöydällään piirtänyt, tiedä häntä sitäkään.

Onhan se siinä mielessä yhteiskuntaa koossa pitävä voima kun sanassa sanotaan, että mikä on synnin palkka, se saa ainakin kristityt yrittää elää siten, ettei joutuisi palkan kärsijäksi kuolemansa jälkeen.

Toivossa on hyvä elää ja uskossa kuolla sanoo lapamatokin, joten ei ku valoa kohti.

 

 

Minuun hyvin monet ovat, koettaneet vedota, että runon muotoon värkkään, hallituksen ohjelman.

Heikkona ja ”herkkänä” ma, päätin tähän suostua, runosuoni hyvin sykkii, aamukahvin lomassa.

Säätytalon uumenissa, monta viikkoo funtsittiin, sanan säilän sinkoillessa, kieroon toista katsottiin.

Toki siellä ruotsalaiset, vaati vanhaan paluuta, vaikka Sannan sirkushuvit, konkurssiin vei suomea.

Vahva sekä välittävä, ohjelma on nimeltään, jolla suomi neito saadaan, vihdoin jälleen hymyään.

Palkansaajat mielissään on, nyt voi vihdoin hengähtää, kun ei enään tilipussi, joudu AY.n perintään.

Jatkossa ne hoitojonot, puretaan nyt rahalla, sitä saadaan sillä että, työstä saadaan ”hilloa”.

Vanhuksista huolehditaan, eikä heitä syrjitä, vasemmiston johto voikin, märis vaipois hävetä.

Sopimisen kulttuurilla, suomi nousee alhosta, vasemmiston johtamina, toinen jalka haudassa.

Maan ja metsän omistajat, jalustalle nostetaan, heidän toimin huolto varmuus, suomineidon ravittaa.

Nato Suomi takeena on, karhu pysyy pesässään, tänne jos se meinaa tulla, rajalla jo nyljetään.

Sisäisestä suomesta on, Mari sitten vastuussa, herran kiitos ettei Marin, Rantanen on turvana.

Ruotsin malliin suomen suunta, enään ei oo jatkossa, persut vaati ettei suomes, rikollista palkita.

Maassa pitää tulijoiden, elää maamme tavoilla, muuten joutuu elättäjät, etsiskeleen muualta.

Työ on paras lääke moniin, ongelmiin ja vaivoihin, rajat se on rakkautta, nuoret kiittää myöhemmin.

Enään ei oo häpee että, maalla tahtoo asustaa, viherhumpan ruoska joutaa, saunan pesäs palamaan.

Vasemmiston valtakauden, historia muistanee, sirkushuvein suolenmutka, käyttämättä kuihtunee.

Orpo johtaa, yhteen hiileen, kansakunta puhaltaa, vasemmisto toreillansa,  tuhkaa päälleen sidottaa.

Purra vahtii että rahat, eivät huku turhuuteen, eikä piikki ole auki, ulkomaiden haurauteen.

Orpon hallitus se pitää, haastemiehet loitolla, eikä enään vekseleillä, suomineitoo rangota.

Toki sitä velkaa yhä, jatkossakin otetaan, vasemmiston katastrofi, kestää pitkään parantaa.

Vasemmisto kun se huomas, että kirves tylstynee, natsikortti heti löytyi, vanha levy pyörinee.

Ohjelma se jokaiselle, avoinna on lukea, ettei joudu vasemmiston, populismis riutua.

Nopeasti neljä vuotta, kuluu töitä tehdessä, sirppi sekä vasara on, Lenin sedän tyynynä.

Toivotaan et eduskunnan, vasen seinä luja on, koska sinne jälleen tuppaa, kepun arvo arvoton.

Vasemmiston helppoheikit, toreillansa meluaa, oikeet heikit kojuillansa, pelkää moista porukkaa.

jne.

Eilen kun kuuntelin ja katselin eduskuntakeskustelua uuden Orpon hallituksen ja vahan Marinin hallituksessa olelleiden puolueiden edustajien kesken hallitusohjelman kirjauksista, niin kyllä nyt oppostion edustajat olivat itsensä psyykanneet jonkinsortin hurmostilaan ja transsiin, kun hullunkiilto silmissä ja vaahto suupielissä huutivat kuin yhdestä suusta että, nyt hallitus laittaa köyhät kyykkyyn.

Tosiasiassa uusi hallitus koettaa päin vastoin nostaa ns.köyhät ylös sieltä kyykystä, tarjoamassa heille mahdollisuuden vaihtaa Kelan ”nälkäluukut” toimeentulonsa kohentamiseen työn kautta.

Mutta jos nyt kuunteli kuinka uuden hallituksen ohjelman kirjauksiin suhtauduttiin vasemmiston suunnalta, niin eduskunnassa kuin eduskunnan ulkopuolellakin, niin hallitusohjelman kirjaus poliisien lisäämisestä ei varmasti ole hukkainvestointi, sillä niin suudella volyymilla jo nyt vasemmisto kiihottui itsestään ja kiihotti kansaakin kiihkoon oleskeluyhteiskuntaa puolustamaan.

Kyllä se tässäkin paikkansa pitää kun sanotaan, että jos annat pirulle pikkusormen, niin pian se vie koko käden.  Nimittäin liian pitkään katseltiin läpi sormien tätä vasemmiston oleskeluyhteiskunnan synnyttämistä, jossa velvollisuudet koetaan kirosanaksi ja esteeksi heidän kaikenkattaville ja salliville oikeuksilleen.

Monet ajattelivat ehkä kepun kohdalla, että nyt se oppositiossa ottaa ideologisen irtioton entisistä hallitustovereistaan, mutta eipä näin näytä käyvän ainakaan eilisen keskustelun perusteella, köyhien ylin ystävä löytyi heistäkin ja jos jotkin uuden hallituksen toimet olivatkin oikean suuntaisia, niin aina löytyi joka asiaan se  MUTTA.

Väitän, että opposition suunnalta hallitusohjelmaa ei ole edes luettu ja jos joku on lukenutkin, niin sitä on luettu kuin piru raamattua ja voi sitä väärinymmärrysten ja mutu tuntuman kirjoa mitä suusta suollettiin vasemalta ja myös kepun suunnalta hallituksen suuntaan ja siitä möykästä päätellen suomessa ei näyttäisi muita olevankaan kuin köyhiä.

Jos joku fundeeraa, että onkohan se hallitusohjelma hyvä vai huono, niin ainakin mitä möykkää kuuluu vasemmalta laidalta niin se on hyvä suomelle, mutta huonompi oleskeluyhteiskunnan jatkumolle.

On aivan turhaa ja toivotonta, että vaikka rautalangasta vääntäisi oppositiolle kuinka terve yhteiskunta toimii ja faktojen kautta heille tulokset esittelisit hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta, niin se on pään hakkaamista seinään ja tuuleen huutelua, kun vastassa on hampaistaan tunnettu ja hampaisiin asti aseistettu ideologia armeija, joka Lenin sedän palsamoidun ruumiin ääreltä on karannut suomeen ”vihreiksi miehiksi” naamioituneina.

Perussuomalaiset ja Purra ministereineen kyllä kestää huudon koko neljä vuotta ja Orpo voi olla huoletta, että Purran laita ei vuoda ja hän voi rohkeasti viedä hallituksensa ohjelmat maaliin, mutta sen  jälkeen pitää olla valveilla 24/7,  ettei enään uudelleen taistolaisten jälkeläiset nuorisokomsomoleineen ja korporaatioineen livahda keittiön kautta vakaata yhteiskuntarauhaa uhkaamaan ja syömään kuormasta.

Saas nähdä nyt sitten että kuka nousee oppositio johtajaksi ja kun esim.katselin Antti Lindtmani esiintymistä ja kuuntelin puhetta, niin en olisi koskaan uskonut näin sanovani, että Marinia tuli ikävä.  Jos ei muuta sanottavaa ole kuin  EI  EI  ja vielä kerran  EI, niin pienet ovat ison-Antin jalat Sannan saappaisiin.

Ei Sanna varmasti kovinkaan kauaa katsele eikä kuuntele rahvaan raauntaa rivikansanedustajana ja jonkin sortin pakastevirka odottaa jo meidän entistä (harhaan)johtajaamme.

Suomessa häntä suremaan jää joukko uskollisimpia kannattajiaan ja toivomaan vapahtajansa pikaista paranemista….eiku paluuta.