Tekijä: arvi.

Kirjoitin tämän otsakkeen 27pv tammikuuta ja sen löytää perusteluineen ja kommenttiosioineen  blogiarkistosta  ja mielipiteeni on yhä otsakkeen mukainen.

Mutta voittaapa kuka hyvänsä näistä kolmesta, niin omaan henkilökohtaiseen elämääni sillä ei ole merkitystä, mutta yhteiskunnan kokonaisvaltaisen edun ja tulevaisuuden näkökulmasta arvioiden on kauhistus,  jos pääministerinä jatkaa nykyinen ”pyryharakka”, joka omaan harakanpesäänsä kerää kaiken kiiltävän mikä irti on. ( vähän kuten kasakatkin )

Mutta sinipuna, jos sellainen maahamme kyhätään, niin sen tulevaisuuden näkymät suomalaisten arjessa  ovat hyvin yksi yhteen nykyisen hallituksen kanssa ja kun vasen käsi oli aikaisemmin ruoskan varressa, niin nyt sitä ruoskanvartta koristaisi myös oikeiston koura, eli kipu olisi  kaksin kertainen.

Voi suomineito parkaa, jos Marin ja Orpo pääsevät/päästetään ohjaimiin, niin siinä sähköautossa ei ole jarruja, pakista puhumattakaan, siinä matkustajan silmissä vauhti kiihtyy ja puut suurenee.

 

Suomessa vallitsee monipuolue demokratia ja päätöksenteko toimii ns.konsensus hengessä, jossa yksi puolue ei kykene sanelemaan muiden hallituskumppaneidensa yli, että mitä mieltä sinun pitää olla, koska hallitusohjelma pitää aisan yli potkijat ruodussa.

Puoluekenttämme on niin pirstaloitunutta, että hallituksen muodostamiseen tarvitaan ainakin kolme puoluetta

Mutta kun täälläkin usein saan lukea, että perussuomalaisia ei tarvita mihinkään ja että mihinkä heitä edes tarvitaan, niin samaa voidaan kyllä sanoa muistakin puolueista, että hyvin yhteiskunnan päätöksenteko onnistuu ilman kokoomustakin, puhumattakaan kepusta ja demareista.

Joten ei parlamentti yhtä puoluetta kaipaa, olipa se suurin tai pienin.

Jos joku väittää minulle, että maamme ei tule toimeen ilman kepua, demareita tai kokoomusta, niin olisi mukava kuulla myöskin perustelut.

Perussuomalaisethan vihervasemmisto onkin jo valmiina muiluttamaan saunan taa ja jotenkin tämä vihersosialistien puhe muistuttaa natsisaksan kansallissosialistien perimää. Keskitysleiriin vaan kaikki noin 500000 persukannattajaa.

Siinä voi varmasti yhteiskuntarauha järkkyä sen jälkeen, jos persut nousee ykköseksi, sillä punavihreät kyllä saavat lapsilaumansa liikkeelle hiekkalaatikoiltaan ja tuhoamaan yhteiskunnan omaisuutta, kun kansa äänesti väärin, eli rasistit valtaan.  Mutta kuten tiedetään, niin se vasemmiston väkivalta onkin sitä parempaa väkivaltaa, joten ei huolta, kyllä ne yöksi kotiin menee, kun on aika äidin pyyhkiä nenät.

Ukraina on sotanäyttämö, jossa niin Ukraina kuin sitä tukevat tahotkin taistelevat niiden arvojen puolesta, joissa läntinen sivistys,-ja oikeusvaltioperiaate on ollu vallitsevana ja ohjaavana, mutta nyt kun se on uhattuna, niin silloin on ainoa mahdollisuus taistella vastustajan säännöillä joissa lukee, että sodassa on kaikki mahdollista ja sallittua.

Ei tätä sotaa tulla voittamaan ainakaan kansanvälisiin lakeihin ja ihmisoikeuksiin vetoamalla ja niitä noudattaen, sillä vastustaja pyyhkii omalla oikeustajullaan niillä perseensä.

Kaikilla sotaan osallistuvilla on omat intressinsä ja niin on myös Venäjällä ja sitä tukevilla tahoilla ja on aivan turhaa meidän olla moralisteja sodassa ja tuomita venäjää tukevien maiden toiminta.

Nyt kovaan ääneen ollaan tuomitsemassa Kiinan osallistuminen venäjän tukemiseen, mutta heilläkin on omat intressinsä ja jos ne ei ole meidän mieleemme, niin he katsovat kuitenkin asiaa omista kansallisista lähtökohdistaan, niin silloin ei siinä ”lännen vuorisaarnat” paljoa paina.

Nyt kun Amerikalla on heikko presidentti, niin nyt Kiinakin käyttää tilanteen hyväkseen ja se joka odottaa sodan pian loppuvan, niin sen toiveen voi kyllä unohtaa, sillä Kiina on sellainen voimatekijä Venäjän taustapiruna, että saatana Moskovassakin voi nukkua yönsä rauhassa.

Eikä se sota sieltä mihinkään eskaloidu, sillä ennen suo kuivuu kuin Venäjältä ja Kiinalta ammatsiooni loppuu, joten kuuma sota muuttuu jäätyneeksi vuosiksi eteenpäin ja jos nyt Putin sattuisi kuukahtamaan, niin saattaa olla että seuraava on vieläkin sotaisampi Dimitri Medjeveden.

Jotenkin minua kyrsii, kun politikot kauhistelevat yhteiskuntamme tulevaisuudennäkymiä ja kestävyysvajeen ongelmia syyllistämällä niitä, jotka ovat olleet sodanjälkeisinä vuosikymmeninä rakentamassa maastamme pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Minusta nämä ikäryhmät, jotka nyt nimetään rasitteeksi ja yhdeksi tuottamattomaksi kulueräksi yhteiskunnan tulevissa vuosikvarttaaleissa, niin heidät tulisi nimetä kaikki kunniakansalaisiksemme ja puhuminen rahasta ja sen riittämättömyydestä heidän kohdallaan tulisi asettaa rangaistavaksi teoksi ja siitä tulisi asettaa edesvastuuseen näiden lausujat.

Selvähän se on että se maksaa, mutta asiat tulisi tässäkin asettaa ja priorisoida tärkeys järjestykseen ja nämä sodan jälkeisten vuosikymmenien  ikäryhmät tulee pitää irti juustohöylistä ja sen tulee olla kunnia asia, että rahan vähyys ei voi olla syy heidän huonoon hoivaan ja huomaan, etten sanoisi suoranaiseen heitteille jättöön, sillä mikään ei ole halveksitumpaa, kuin unohtaa sellaisten hyvinvointi, joiden voimat eivät enään riitä itsensä puolustamiseen valtakoneistoja vastaan.

Kyllä suomessa varallisuutta ja rahaa on, mutta jos vanhukset asetetaan jonojen kärkeen  silloin kun priorisoidaan, niin silloin voidaan kyllä unohtaa puheet hyvinvointi valtiosta, jossa kaveria ei jätetä.

Saattepa taas nähdä vaaltenteissä, että joka ukko ja akka maalailee pirua seinille meidän kasvavasta vanhuusväestöstämme.  Saatana jos voisin, niin ruudun läpi vetäisi näitä kauhistelijoita t..iin.

 

Kun ajatellaan kuinka suuria summia puolueet ( suurimmat ) käyttävät ennen vaaleja kaikkeen siihen, millä he uskovat saavansa äänestäjien tiputtamaan valtakirjansa juuri heidän uurnaansa.

Perussuomalaisilla on suurista puolueista noin puolen miljoonan vaalibudjetti, mutta kokoomus ja demarit pistävät vielä nelinkertaisesti suuremman määrän ”haisemaan” ja tämä on ymmärretävää, koska heillä on molemmilla ulkoparlamentaarinen korporaatio ( AY – EK ) joka on kuin valtio valtiossa ja useasti eduskuntapäätöksiä ei sanele koira, vaan koiran häntä. Kuinka paljon sitten demarit ja kokoomus saavat ”maakunnan miehiltä” tukea ikäänkuin tiskin alta, niin sitä ei kukaan ulkopuolinen tule titämään, mutta sekään ei liene vähäistä.

Sitä minä ihmettelen, että onko tämä satsaus sen väärtti, kun itse teen äänestyspäätökseni sen perusteella, kuinka puolue on toiminut menneen nelivuotiskauden periodissa, enkä lankea valtaviin mainos, julkisuus ja vaalikone ”ansoihin”.

Kuinkahan suuri on se joukko, joka äänestyspäätöksensä tekee viimeisten viikkojen vaalipaneeleiden ja massiivisten mainokampanjoiden perusteella, en usko että suurikaan ja se osuus joka niitä on, niin niillä tuuliviireillä ei kuitenkaan vaaleja ratkaista saatikka voiteta.

Näin ennen vaaleja kaikki nykyiset hallituspuolueet yrittävät tietenkin koittaa mustan muuttaa valkoiseksi, vaikka kansalainen pienellä vaivannäöllä voisi katsoa eduskunnan pöytäkirjoista, että mustaa ei valkoiseksi valehtelemalla muuteta.

Oppositio tietenkin haukkuu hallituksen alinpaan helvettiin, se on heidän ”virkansa” ja oppositiosta käsin on helppoa laukoa viisauksia, kun niistä ei tarvitse vastuuta kantaa.  Valveutuneet kansalaiset kyllä osaavat toisistaan erottaa ne, joiden puheet ja teot eroavat toisistaan kuin yö ja päivä ja jos politikko sanoo kantavansa päätöksistään poliittisen vastuun, niin suomessa se on lähinnä vitsi, jolle nauraa naurismaan aidatkin.

Itse en ole enään viime vuosina seurannut poliittisia vaalikeskusteluja lainkaan, sillä rinnastaisin ne valehtelijoiden klubiin ja sehän niistä tekee vielä surullista, että aika monet vielä uskovat kun suorassa lähetyksessä puhutaan paskaa, eli muunneltua totuutta totisella naamalla.

 

Minä kun seuraan poliittisten puolueiden lähihistoriaa johtajineen, niin aika harva on poistunut näyttämöltä voittajana, vaan on joko omasta tai muiden halusta siirtynyt/siirretty laulukuoroon.

Kepusta nyt ainakin Jäätteenmäki, Vanhanen, Sipilä ja Kulmuni tulee mieleen, kun toiset kärsivät huonoista polvista ja jotkut huonomuistisuudesta sekä luullen uskovaisille olevan kaikki yhteistä.  Luulenpa että Saarikko liittyy mukaan tähän johtajien( harhaan ) jonon jatkoksi, kun oli punamullasta unohtanut sen mullan.  Kepu politiikallaan tyhjensi maaseudun ja samalla myös äänilaarinsa, sillä mikäs tulevaisuus on puolueella, jolla ei pääkaupungistamme ei ole yhtään kansanedustajaa ja suurista kaupungeistakin vain muutama.  Se on nyt enään turhaa vaatia koko suomea asuttavaksi, kun viimeiset jo sammuttelevat valoja ja useammissa taloissa ja pytyngeissa lyödään tuppeensahattuja lautoja ikkunaan.

Kokoomus taas palkitsee siirtyvät/siirretyt puheenjohtajansa Brysselin vihreällä oksalla ja kun kansalaisten poliittinen muisti on tunnetusti  lyhyt, niin he tulevat sieltä takaisin kotimaan kamaralle pestyinä, puhtaina sankareina.  Eikös se nykyinen presidenttimmekin markan tuhonneena siirtynyt Euroopan investointipankiin johtajaksi, josta sitten tultuaan palkittiin unilukkarin nuijalla.

Demareissa Urpilainen huseeraa nyt Afrikassa jakamassa rahaa pohjattomaan kaivoon ja Rinne nousi valtakunnan hierarkiassa kakkos pallille sen jälkeen, kun oli suhmuroinut itselleen potkut lakkokenraalina.  En varmasti ole väärässä kun ennakoin, että Marin lähtee hävittyjen  eduskuntavaalien jälkeen kiertämään mualimaa Naton hyvän tahdon lähettiläänä.

Perussuomalaisten historia ei montaa johtajaa vielä tunne ja puolueen yksi sen perustajista yrittikin tuhota koko puolueen, mutta tuhosikin vain itsensä ja perässähiihtelijänsä.  Jussi Halla-ahon nousu puheenjohtajaksi tekikin puolueesta minän jälkeen me ja kun oli puolueen niinsanoaksi nostanut tuhkasta kirkkauteen, niin antoi viestikapulan Riikka Purralle, joka mitä todennäköisemmin puheenjohtajana  johtaa myös tulevaa valtioneuvostoa.  Hetken aikaa ne Soinin vitsit kansaa naurattivat, mutta nyt onkin sitten koomikon kyyneleet nähtävissä katkeruutena nykyisten persujen menestyksessä.  Perussuomalaiset menestyvät Hangosta Nuorgamiin ja Vaasasta Valtimoon ja niin työntekijät kuin työnantajatkin herroineen ja narreineen istuvat jalat samalla puolella pöytää, jossa yhteiskuntaa laitetaan tolkun tilaan nykyisestä tolkuttomuudesta.

Ei voi muuta sanoa kuin että, hyvin menee mutta menköön.

Tässä jokin aika takaperin pilapiirtäjä Ville Ranta palkittiin vuoden journalisti palkinnolla ja kun sanotaan, että yksi kuva vastaa tuhatta sanaa, niin näin se varmasti on.  Hänen satiiriset piirroksensa  käsittelevät päivänpoliittisia aiheita ketään säästämättä ja ketään pelkäämättä.  Satiiria on ajanlaskumme alkuajoista lähtien ollut rahvaan keino vallassaolijoiden saattamiseen naurunalaiseksi ja politikot eivät mitään niin paljon pelkää, kuin joutumista naurunalaiseksi kansan silmissä.  Mutta satiiriin pitää kuulua myös totuuden siemen, jonka sokeampikin kana voi löytää.

Itseltäni kun ei piirtäminen luonnistu, niin minun on tyytyminen riimittelyyn ja kun nyt vaalien alusaikana politikot ovat kuumina kuin hellan koukut, niin antaa ahjon laulaa ja tässä kuuman aamukahvini lomassa sutaisen muutaman riimin vaikka kolmesta kärkipuolueesta.

Demarit ne luottaa siihen, vaalit kyllä voitetaan, kunhan jaksaa Uusivirta, Sannaa oikein ”valmentaa”.

Niilo Yli-Vainiota, Sanna kyllä muistuttaa, toreilla kun mummut kaatuu, kulttiansa kumartaan.

Ennen marssi työläiskansa, punalipun varjossa, nyt on lippu sateenkaari, proletaarin kuolema.

Ulkomailla Sannaa kyllä, sokeasti ihaillaan, siellä kun ei kissanpennut, näe koko tarinaa.

Jos se Sanna vaalit voittaa, mistä löytyy kumppanit, rasistiksi nimetty on, joka toinen asukki.

Eduskunnan ”pulpetteihin”, parlamentti istahtaa, vasemmalle äärilaitaan, demarit nyt ohjataan.

Kokoomuksen kammareihin, samppakaljat tilattiin, Gallupeiden humalassa, prosentteja kitattiin.

Orpoakin yritetään, kääriä nyt pumpuliin, samalla kun sammakoita, sukupuuttoon tapettiin.

Mutta sitten tuli paha, takaisku todella, Mykkänen kun mykkäpaskan, päästi suustaan …..noloa.

Ruoskan voimaan kokoomukses, enempi nyt uskotaan, porkkanoista kun on pulaa, Mariin niitä rouskuttaa.

Kokoomus kun joskus olis, kotimaamme puolesta, eikä aina Brysselistä, anelisi noottia.

Häkkänen ja Valtonen ne, pilttuussansa hirnahtaa, että pääsis Orpon saappaat, suutarille suurentaan.

Jäävi taidan itse olla, persuista nyt riimittään, kärpänen on mua purrut, Purra se on nimeltään.

Purran voitto tietää että, monarkia kuopataan, panttilainaamolle Sannan, kruunu viedään ruostumaan.

Luulen että Sanna lähtee, sinne missä tykätään, vaaleissakin tyhmä kansa, rasisteja äänestää.

Petterille myöskin taitaa, ”hautapaikka” odottaa, Brysselissä broilereita, hyvin kyllä ruokitaan.

 

Sen verran vilkaisin Pirkan blogin tarjontaa näin vapaaehtoisen vaalikaranteenini puitteissa äänestäjänä ja voi pyhä jyssäys mitä ylemmyydentuntuisia lauseita ja kommentointeja saankaan lukea Pirkan blogiin kirjoittajilta ”norsunluutorneistaan”.

Nimittäin eileniltainen vaalitentti Ylellä oli järjestetty eduskunnan ulkopuolisille puolueille, jotka olivat osallistumisoikeutensa lunastaneet kerättyjen 5000 kannattajakorttien muodossa.

Minä nostan heille hattua, kun ovat pienin resurssein toteuttamassa kansanvaltaisen demokratiamme toteutumista ja ei tulisi mieleenikään, olivatpa heidän tavoitteensa ja ideologiansa kuinka jalat irti maasta olevia, että heitä pilkkaisin.

Teidän on helppoa nauraa sohviltanne näille pienpuolueille ja heidän ajamilleen asioille. mutta muistakaa se, että joka itsensä ylentää se alennetaan.

He toteuttavat demokratiaa, mutta heidän arvostelijansa ja pilkkaajansa saavat elinvoimansa oman napansa nöyhdästä ja olisiko se sitten teidän mielestänne parempi, että he veisivät asiaansa eteenpäin astaloiden ja anarkian voimalla.

Hävetkää.

Vaikka pakkanen nurkissa paukkuu, niin ihmisillä kuume nousee mitä lähemmäksi huhtikuun toista päivää mennään, näin on käynyt itsellenikin.  Sillä yöllä näkemäni uni  25%.tista  voidaan varmaan pistää kohoavan lämmön vaikutuksen piikkiin.

Ja kun jokin aika takaperin annoin kynälleni pienen armahtavan lepohetken näiltä sivustoilta, niin kävikö kuitenkin niin että lepo jäi liian lyhyeksi, että palasinko sittenkin liian aikaisesti ”sorvin ääreen”, joten asetan nyt itse itseni vaalikaranteeniin ja toivon että vaalien jälkeen kuume olisi jo poistunut kropastani.

Ehkäpä tämä ruudinkatkustakin irrottautuminen hetkeksi voisi olla pelastus vuotaville kyynelkanavilleni, jää nähtäväksi.

Minulle eilen valveilla ollessani sattui täällä rajan pinnassa merkillinen tapaus, kun pimeällä pihamaallani hapuilin polkuani pitkin puuliiteriä kohti, niin en tiedä kuinka siinä niin pääsin horjahtamaan, kun polun vieressä kasvavan männyn punarunkoon kumautin pääni ja kun siitä vähän pölmistyneenä toivuin, niin mieleeni jostain kumman syystä tuli kertomus päästä ja karjalan männystä…….

Mutta sitten asiaan, joten tauko on varmasti paikallaan ja johan sitä aina tähdennetään urheilijoidenkin kohdalla, että harjoittelun ja levon suhde on tärkeää ja ajattelin että kaippa se politiikan penkkiurheilijankin kohdalla on ilmeinen.

Ja senkin vuoksi päädyin omaehtoiseen vaalikaranteeniin, että en enään enempää ennen vaaleja itseäni ja kannattamaani puoluetta häpäise.

Politiikan hiekkalaatikolla käy kova kuhina muutamaa viikkoa ennen eduskuntavaaleja.

Vihervasemmistohan ensimmäisenä ehti jakoa tekemään hyvien ja pahojen välillä ja kieltäytyi hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa ja varmasti he mielellään menisivät persujen kohdalla vieläkin pidemmälle ja olisivat valmiita toverihengessä viemässä persut vaikka ”saunan taakse”.

Nyt sitten luin mediasta, että nykyisen vasemmistohallituksen pönkäpuolue kepu puheenjohtajansa Saarikon suulla sanoutuu jyrkästi irti nykyisestä toverihallituksen jatkosta kepun osalta ja luultavammin kepun tupailloissa ollaankin jo varmoja kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalivoitosta, että punain takki heitetään likapyykkiin ja vedetään pakasta puhtaan valkoinen paita ja laitetaan leukaa rintaan ja lähdetään puolueena kohti uusia pettymyksiä.

Perussuomalaisten onkin tämän jälkeen helppo ja nopea koota uusi hallitus, kun vaalien jälkeen ei tarvitse enään kallista aikaa tuhlata vihervasemmistolaisten kanssa kinaamiseen.

Opposition orsille jää mailmanlopun tuskaansa huutamaan kaikki nykyiset hallituspuolueet kepua lukuunottamatta.