Ensin siivotaan sotkut, ennenkuin päästään uutta rakentamaan.

Nyt kun maahan on saatu hallitus pystyyn ja alkaa neljän vuoden urakka saattaa suomi jälleen valtioksi, jota hyvinvointiyhteiskunnaksi voidaan kutsua.

Eihän neljässä vuodessa vielä saada vasta kuin valtiolaivan kurssi käännettyä  takaisin suomisatamaan, sillä Marinin sotkujen siivoaminen vie aluksi oman aikansa, ennenkuin voidaan uutta varallisuutta suomelle ja suomalaisille luoda ja tuoda.

Helppoa se oli Marinin hajoittaa ja hallita, kun nollakorolla otettiin velkaa velan päälle niin että ranteita pakotti ja työnnettiin rahaa aina sinne joka ensiksi ehti pyytää ja kuka parhaimmin osasi vedota Marinin hallituksen ihmisrakkauteen.

Mutta ehkäpä se suurin asia on ilmapiirin muutos joka nyt yhteiskuntaan saadaan uuden hallituksen myötä ja kansalaiset huomaavat ja kokevat, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja omanarvontunto ei nouse sohvan ja Kelan ikuisella kehdosta hautaan rakkaudella.

Sanotaan että ei terve ruumis työtä kaipaa, mutta sitä se juuri kaipaakin ja kun hiki tulee työtä tehdessä eikä syödessä, niin silloin ollaan jo terveellä polulla.  Sanotaan myös että ei Jumala laiskoja ruoki ja minäkin, joka en ole muuta kiertänyt kuin tahkoa niin tiedän, että vain työn ja työn tekemisen kautta pystymme parhaimmin pitämään huolen niistä kaikista pienimmistäkin, jotka syystä tai toisesta ovat siitä estyneinä.

Tänään kun alkaa uuden hallitusohjelman ruotimen eduskunnassa, niin siinä tullaan opposition suulla kuulemaan, kuinka saatana on astunut vallan kammareihin, kun viisi viisasta neits…eiku neitoa oli juhl….eiku nukkumassa.

Pareet on hallituksen nyt ensitöikseen kuitenkin hyvä laittaa korvatulpat korviin, eikä välittää niiden mölyämisestä, joiden vuoksi nyt suossa ollaan kaulaamme myöden.

Purra kun rahakirstua vartio, niin nyt sieltä ei euroja tipu jos ei vakuudet ole reilassa ja peijaisia ei pidetä, ennekuin velkakarhu on kellistetty.

Suomen Yleisradio…Porilaisten marssi.

Tänään kun uusi pääministeri ja hallitus nimitetään virkaansa, niin taidan kuulua niihin jotka sanovat että vihdoinkin.  En nyt tarkoita viimeistä seitsemää viikkoa mitä säätytalolla neuvottelivat mutkia suoriksi, vaan kulunutta neljää vuotta, jossa sokeat ovat taluttaneet kuuroja ja päin vastoin noin niinkuin kuvainnollisesti ilmaisten.

Marinin hallitus sai yhteiskuntamme ei yksin taloudelliseen vaan ennen kaikkea moraaliseen rappioon ja tappioon, jossa kaikki suomalaisuuteen viitttaava ja kotimaisuutta korostava on leimattu vihapuheeksi ja rasisteiksi joutuvat kaikki jotka eivät sateenkaarilipun edessä paljasta päätään ja mene polviasentoon.  Mutta en minä silti ymmärrä tätä yletöntä Ukrainan lipunkaan palvontaa, vaikka muuten hyväksynkin kaikki toimet heidän auttamisekseen.

Jos jollekin nyt antaisin kuvainnollisesti rauhanajan Mannerheim- mitalin rohkeudesta, niin asettaisin sen Petteri Orpon rintapieleen, joka siitä huolimatta vaikka vasen korva joutui jatkuvan kiljunnan kohteeksi, niin antoi sen kiljumisen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja kun isänmaa vaati, niin valitsi perussuomalaiset hallitukseensa suomineitoa suosta ylös nostamaan.

Ja varmasti Petteri Orpo valinnan tehneenä tiesi, että tulevat neljä vuotta kiljuminen jatkuu ja ei ainakaan vaimene, kun jo nyt ollaan äänivalli murtamassa opposition orsien kaakatessa.

Nyt kun presidentinvaaleihin vielä oikeistopuolueet tekevät ”kassakaappisopimuksen” sitä silmällä pitäen, että jos Haavisto pääsee toiselle kierrokselle, että silloin pitää löytyä samaa rohkeutta kuin mitä Orpo on esittänyt ja asettaa isänmaallisen oikeistoehdokkaan taakse kaikki paukut, vain siten mailmanparantajan kuoleman suudelma estetään.

Näkyi tuolla olevan jo tuorreita mansikoitakin tarjolla ja emäntä sanoi täytekakun tekevänsä ja hyvin siihen kakunsyöntiin liitän Orpon onnistumisen jo nyt, jatkosta puhumattakaan.

Olen kansanvaltaista demokratiaa kunnioittava äärioikeistolainen

Ei minulle tuota mitään vaikeutta sanoa olevani äärioikeistolainen ja ei se minua loukkaa millään tavalla jos joku sitä käyttää.

Minä elän ja olen elänyt suomen lakeja kunnioittaen ja noudattaen, vaikka ne eivät aina kaikelta osin olekkaan sitä mitä tasavertaisuudelta odotan.

Puhun ja kirjoitan aina niiden arvojen puolesta, jotka asettavat  AINA suomen edut muiden etujen yläpuolelle, jos se on äärioikeistolaisuutta niin sitten on.

Minusta ne jotka kumartavat ja niiaavat muille kuin suomalaisuutta edustavien ismien edessä ovat ääriainesta, joille itse pyllistän paremman puoliskoni.

Minä annan muiden elää ja annan kaikkien kukkien kukkia, mutta suomineidon häpäisyä ja riistoa en hyväksy ja jos se on äärioikeistolaisuutta niin olkoon.

Toimikoon minun puolestani minkäväriset ja makuiset ääriainekset parhaalla katsomallaan tavalla, mutta silloin edellytän heiltä samaa kuin mitä itsekkin noudatan, eli toimintaa lain puitteissa ja yhteiskuntarauhaa vaarantamatta demokratian keinoin.

Talo elää tavallaan, jossa vieraat ei päätä kaapin paikasta.

Koska lienen että ainut, olen runon taitaja, siksi nytkin teille ”rakkaat”, suolaa haavaan havistan.

Riikka Purra tietää että, raha puussa kasva ei, vekseleillä vasemmisto, perikatoon suomen vei.

Ensin pitää velka taittaa, laskevalle uralle, sitten vasta verokarhun, peijaiset on kansalle.

Mari Rantanen kun tulee, katujamme turvaamaan, silloin kaikki hyvin voivat, yönsä rauhas nukahtaa.

Katujengit monen sortin, mailmanlopun ruhtinaat, eivät enään suomineitoo, tule jatkos kiusaamaan.

Kansalaisten terveyttä, Kaisa Juuso edistää, lääkärille pääsee ennen, kuolon kellon kilinää.

Vasemmisto lait kun sorvas, siihen loppui urakka, nyt on sitten Kaisa Juuso, heidän jäljet siivoova.

Lulu Ranne takaa että, liikenne ei lopahda, bensapumpun käyttäjiä, jatkossa ei ruoskita.

Pernapeltoo monin paikoin, tiestömmekin muistuttaa, Lulu Ranne takaa että, maallakin voi huristaa.

Tavio se turun pualest, käärii sitten hihansa, jottei jatkos enään lähde, tehtaan piiput suomesta.

Kauppa käy ja tuonti puoli, pysyy tasa painossa, Ojalan on laskuoppi, hyvin Villen muistissa.

Leena Meri Hyvinkäältä, rikollisten kauhistus, ehdolliset tulee loppuun, kovennettuun komennus.

Poliisitkin mielissään on, lakikrja suojelee, ettei joudu virkavalta, koijareita pakeneen.

Junnila ja Puisto sitten, ministerit vuorollaan, takaa että pyörät pyörii,  elinkeinot   kukoistaa.

Jussista se sitten tulee, puhemiesten ykkönen, pitää huolen että jatkos, sana soipi kultainen.

Eduskunnan seinät kestää, vasemmiston kiljunnan, eikä haukku haavaa tee, kun suuntana on oikea.

Neljä vuotta ainakin on, suomineito turvassa, eikä enään vasemmisto, ole maalle vaivana.

Kokoomus ja ruotsalaiset, kristilliset lisäksi, tekee persu politiikkaa, se on suomen onneksi.

 

Ottakaa ja kastakaa, mutta pullaan ei saa koskee.

Jo nyt, vaikka  Orpon hallitusohjelmasta ei ole vielä edes muste ehtinyt kuivumaan, niin olen tosi huolissani mihin vielä johtaa tämä vasemmistopuolueiden harjoittama kansankiihotus hallituspuolueita ja heidän kannattajiaan kohtaan.

Ja jos joku ehti jo arvella demareiden tulevan uuden puheenjohtaja Lindtmanin tuovan järjen äänen takaisin nuijanvarteen ja puolueensa ohjelmiin  Marin-sirkuksen jälkeen, niin saavat kyllä pettyä, sillä Lindtman näyttää lausuntojensa perusteella ainakin olevan vielä enemmän sekaisin marista kuin Marin itsessään.  Tähän vasemmistosoppaan kun vielä heitetään AY mausteet sekaan, niin myrkky on valmis kansalle syötettäväksi.

En voi olla huvittumatta, kun vasemmisto näyttää perussuomalaisten olevan syyllinen Orpo I.sen synnylle, eivätkä tajua, tai tajuavat mutta näyttelevät tyhmää, että juuri Marin oli se, joka mahdollisti Orpo / Purra  yhteistyön.

On se nyt kuitenkin hyvä,  että poliiseja ja koko suomen sisäistä turvallisuutta vahvistetaan, sillä vasemmisto jos ja kun tulee vielä katujemme turvallisuutta heikentämään jengien lisäksi, niin siinä ei silloin auta porkkanat, keppiä niille pitää antaa jos puhe ei auta ja palauttaa takaisin kuplaansa, josta lie karanneet.

Rooman valtakuntakin tuhoutui sisäiseen haureuteensa ja moraalisen rappion myötä talouden taantumaan ja niin oli käymässä suomessakin jos Marin ykkönen olisi vaaleissa saanut Marin kakkosensa. Mutta kun näin ei käynyt, niin nyt nämä moraalittomuuden kilvenkantajat sopulilaumoineen uhkailevat ismeillään jo demokraattisesti valittua hallitusta ja kiihottavat ja aivopesevät kansalaisia saatanallisilla säkeillään väkivaltaan ja enpä taida paljoa erehtyä, että siinä todennäköisesti sanojen vakuudeksi otetaan völjyyn myös astalot sirppeineen ja vasaroineen.

Nyt kun hallitus lähtee maata palauttamaan takaisin moraalittomuudesta ja ihmisvastaisesta MINÄ keskeisyydestä ME yhteiskunnaksi, jossa oikeuksiin kuuluu aina myöskin vastuu ja kuormasta syöminen tulee rangaistavaksi, niin varmasti se saa oleskeluyhteiskuntaan tottuneet ja sopeutuneet takajaloilleen, kun ilmaiset lounaat lopetetaan.

Mutta kuten olen jo aikaisemminkin sanonut, että huutakaa jos se helpottaa, mutta älkää uiko liiveihin, sillä vielä suomessa ainakin toimii demokraattinen oikeuslaitos, vaikka sekin näytti jo vasemmistolaiseen harhaoppiin vajoavan, onneksi kansa valitsi vaaleissa toisin.

Yhden neuvon annan vasemmistolaisille jotka huonovointisuuttaan poraavat, että ottakaa risiiniöljyä muutama lusikallinen ja lukekaa kannesta kanteen Orpon hallituksen ohjelma, niin se saa paskan lentämään omaan tuulettimeen, ettei tarvitse kylille lähteä sontimaan.

Mieluimmin orpona kuin sosialistin orjana.

Suomenmaa ei runoilulla, paremmaksi muuttune, silti en ma koskaan Sannaa, Jumalaksi mainitse.

Vasemmisto valittelee, kuinka ilma lämpenee, vaikka Orpo kylmän kyydin, ilmaiseksi tarjoilee.

Köyhät kyykkyyn huutaa koko, vasemmisto kauhuissaan, onneksi nyt Orpo heitä, lähtee ylös nostamaan.

Otsa hiessä leivän hakuun, moni joutuu lähtemään, koska Orpo Kelan luukut, naulaa umpeen hyvyyttään.

Purra vaatii vastuutakin, ”mamujen” nyt ottamaan, rajoillamme puna mattoo, kerälle jo rullataan.

Enään ei se palkka juokse, krapulassa kotona, kohmeloiset maanantait on, tilipussis lovena.

Kepulaiset himmelinkin, katon rajaa nostivat, nyt sen olkiukon taru, loppui rahan puutteessa.

Rikolliset turvapaikkaa, joutuu etsiin muualta, Purran joukot kadut siistii, turvalliseks kulkea.

Jos et osaa elää kuten, maassa olo vaatinee, silloin pitää muuttaa sinne, joka vielä hyysäilee.

On se hyvä ettei naiset, yksin johda suomea, Petterin ei askel horju…. kolme naista tukena.

Yksi mies ja kolme naista, niillä suomi nostetaan, viiden naisen poliittinen, hauta syvään kaivetaan.

Petteri se kaapin paikan, määrää viime kädessä, mutta jos sen yksin päättää, holotna on edessä.

Korviin kuuluu vasemmiston, kiljuminen varmasti, mutta nuolkoon omat haavat, itse niitä tekikin.

Voi tätä ilon päivää.

Minun silmissäni siitä asti, kun Petteri Orpo nimesi puolueet, jotka haluaa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi kanssaan suomen suuntaa muuttamaan velkavetoisesta oleskeluyhteiskunnasta työn ja yrittämisen yhteiskunnaksi,  niin………

Hän kasvoi kokoaan suuremmaksi politikoksi.

Ja vaikka vihervasemmistolainen suunpieksijä joukko Sanna Marinin johdolla kiljui kitapurjeet punaisena sinimustasta kuolemasta, niin kaikki muut kalpeni, mutta ”meidän” Petteri säilytti värinsä.

Jos ei nyt mene yksin ihan Petterin kehumiseksi, niin kyllä meidän Riikka ei horjunut eikä huojunut vasemmalta käyvän puhurin edessä ja se on varmaa, että se rasismipuukko minkä Riikka sai ennen vaaleja selkäänsä, niin ei se sieltä mihinkään katoa vaalien jälkeenkään, olipa hallitusohjelma minkälainen hyvänsä.

Tänään se hallitusohjelma sitten varsinaisesti julkaistaan ja siitä mistä iloitsen,  vaikka en vielä tarkempia kirjauksia tunnekkaan, niin opposition orsien kiljunta on musiikkia korvilleni.

Vielä ei tiedetä varmaksi kuin pääministerin ja rahaministerin nimet ja uskon ja tiedän, että Petterin ja Riikkan yhteistyö sujuu kuin tanssi yli hautojen (vasemmiston )

 

Kiljua saa, kunhan ei liiveihin uida.

Tänään ilmeisesti Orpo saa hallituksen muodostajana kopauttaa nuijalla pöytäänsä  ja ilmoittaa sovun syntyneen ja aisan yli potkinut marginaali puoluekkin katsoo,  että parempi  olla orjana Orpon paattia  soutamassa, kuin nypätä tappi irti ankkalammikkonsa pesusoikosta.

Minusta seitsemän viikkoa on lyhyt aika jonka hallitusneuvottelijat käyttivät säätytalolla, kun parsittavana oli  sentään  neljän vuoden katastrofi ”tyttöhupakkojen” jäljiltä.

Jos nyt hallitusohjelman ilmestymisen jälkeen mietitään minkälaisen vastaanoton se tulee saamaan opposition ja AY.n suunnalta, niin neuvoisin kiinnittämään huomiota millä kiljunnan tasolla liikutaan, eli mitä voimallisempi kiljunta ja volyymi, niin sitä paremmin säätytalon neuvottelija voivat onnitella itseään työnsä tuloksista.

Mutta eihän tätä suomilaivaa vielä neljässä vuodessa täysin saada merikelpoiseksi, mutta nyt ainakaan ruoste ei enään enempää raiskaa eikä puuosat mätäne metsään, niin hyvä tulee mummon kantapäästä, niin paha kuin se olikin.

Nyt ei mennäkään ideologia edellä kuten mentiin edelliset neljä vuotta, nyt mennään kansalaisten tarpeet edellä, eli suunnataan toimet maailman parantamisesta kotimaan pelastamiseen, ei kertarysäyksellä, vaan askel kerrallaan  porras portaalta ja ajatellen, että mitä minä voisin tehdä suomen ja suomalaisten hyväksi, eikä niin että mitä suomi voisi minun vuokseni tehdä.

Olkoon nyt hallitusohjelma sitten keppiä tai porkkanaa tai molempia, niin tärkeintä on kuitenkin, että kiljunta ei satu, se vahvistaa.

 

 

Ei tippa tapa, eikä ämpäriin huku.

Nyt saimme kuulla medioista, että hallitusneuvotteluissa kristillisdemokraatit ovat tehneet neliraaja jarrutusta asiassa, jossa he eivät hyväksy viinien tuomista maitokauppoihin.

Eikö tämäkin asia voitaisi ratkaista hyvinkin yksinkertaisesti, että viedään maidot viinakauppoihin, niin siinähän toteutuu taspuolisuus.  Molemmathan ne ovat ruokajuomia jo tänään ja jotka sitä viiniä kittaavat suurempia määriä janoonsa, niin ne kyllä kittaavat sitä huolimatta siitä että mistä kaupasta sitä hankkivat.

Muistan hyvin vuoden 69 kun keppana tuli maitokauppoihin, siis yli puoli vuosisataa sitten vielä holhousmenttaliteetti voi hyvin yhteiskunnassamme.

Henkilökohtaisesti en viinoja enkä viinejä tarvitse, en väkevää enkä miedompaakaan sorttia, mutta en myöskään ala moralisoimaan jos viisasten juomaa jotkut lipittävät kuka mitenkin.

Jos katsotaan, että milloin alkoholin kulutus on ollut suurinta asukasta kohti laskettuna maassamme, niin taitaa olla kieltolain aikaan, vaikka varmaa tutkimustietoa ei taida saativalla ollakkaan, sillä sehän oli salakulutusta/kuljetusta.

Oppositio on yhtenäisenä toisiaan vastaan.

Nyt on  maassamme moni puolue vaihtamassa johtoonsa uuden nuijan heiluttajan, kun vanha väsyi tai tunsi epäonnistuneensa, kun kansa ei hänen viestiään ostanut tai ymmärtänyt omakseen.

Vihreät viikonloppuna valitsivat itselleen uuden ”maailmanparantajan”, joka näin ensikuulemalta ei ihan niin ulkona ole kuin edeltäjänsä ihmisten arjesta. Toki samaa virttä laulaa kuin köyhyystutkijakin, että perussuomalaisten kanssa ei yhteistyö tule kuuloonkaan, mutta antaa laulaa, jos se heitä helpottaa.

Mutta sitten jos ja kun todennäköisesti demareissa Sanna vaihtuu isoon Anttiin ( pienempi joutui sopeutumisrahalle ) niin uskoakseni vihreät tulevat uuden puheenjohtajansa johdattamana saamaan ne eksyneet lampaansa takaisin omaan pahnuuseensa, jotka Marin oli hurmannut riveihinsä, joten alaspäin tulee varmasti demaritkin Antin johdolla huomattavasti nykyisistä luvuistaan, eli kaikki mikä on vihreille nousua, on pois demareilta.  Onkin mukavaa seurata kun oppositiossa demarit, vihreät ja kepu yrittävät kukin ottaa johtavan oppositiopuolueen roolin itselleen, siinä aitaa kaatuu ja tanner tömiseen kun hevoset…… Se on muutos aikaisempaan neljään vuoteen, että nyt komediennet istuvatkin katsomossa.

Kepusta en osaa sanoa, menevätkö jatkossakin entisin opein  puheautomaattiinsa luottaen, että joskus vielä se aurinko paistaa…jne.  Taisi se kepu nyt vielä näissä vaaleissa saada nipin napin ylitettyä sen äänikynnyksen, jolla pystyy omat välikysymyksensä sorvaamaan.

Mielenkiinnolla voimme odottaa torstain kyselytunteja, kun oppositio haukkuu hallitusta omista munauksistaan ja virheistään.