Tekijä: arvi.

Huomenna kun kansalaiset vihdoin päästetään vaalikoppiin, niin pistetään nyt sitten vaaliveikkaus pystyyn täällä Pirkan blogissakin voittajista ja torjuntavoittajista prosentteineen viiden parhaimman puolueen osalta.

Arvin lista:  1) PerusS  19,9%  2) KOK 19,8%  3) SDP  17,7%   4) VIHR.  14,4%   5)KEPU 13,9%

Parhaiten veikannut sitten palkitaan raikuvin aplodein.

Joten jos et veikkaa niin et voi voittaa.

Lukaisin tuossa verkkosivulta, että pääministerimme maksattaa valtiolla jo omansa ja perheensä aamiaiskulutkin.

Summathan ei suuria ole, mutta moraalisesti väärin.

Menisi Hurstin valinnasta hakemaan avustuskassinsa kuten muutkin köyhät, ettei väärintekijäksi alennu.

 

 

Antaisin yhden neuvon näille suomen poliittisille päättäjille tästä Valko-venäjän tilanteessa…

Että yrittäkäähän nyt rauhottua, näytätte ainakin minun silmissäni naurettavilta, kun yritätte näytellä kokoanne suurempaa.

Siellä nyt riekkuu kaikki jotka haluavat päästä saaliinjaolle, kun raato on löytynyt.

Eiköhän sen suomen osuuden olisi Saulikin osannut sanoa.

En ota kantaa itse tapahtumaan, mutta annetaan nyt isoveli hoitaa, koska se hoitaa kaikki muutkin meitä koskevat päätökset keskuskomiteassaan.

 

Monasti puhutaan, että ei tarvita kuin yksi mätä omena koriin, niin se pilaa koko sadon.

Työpaikoilla, koululuokissa ja sähköisen median puoleltakin näitä löytyy, ainakin poliittisen debatin osastolla, joka kiiluvasilmäisesti, säännöistä piittaamatta ja ”oman käden oikeudella” puolustaa reviiriään.

Saatan olla väärässäkin ja olla ehkä liian herkkähipiäinen, mutta jos olen tällaiseen päätelmään tullut, niin saa kai siitä mainita, koska saattaa olla, että muut eivät näin koe.

Mutta sitten ”asiaan”.

On sanonta, että ei niin hidasta kalamiestä, että ei affenen kutuun kerkiäisi pitää kyllä kutinsa, sillä kuukauden päivät olen jo näitä kutevia raitapaitoja katiskoistanut ”pelastanut”.

 

 

Ei voi suomessa kovin pahasti asiat olla viturallaan, kun Lennu koiran kuolema on ykkösaiheena tänään.

Kas kun ei jo suruliputeta ja kilkutella kirkonkelloja valtion päämiestä kohdanneesta surusta.

Nyt kun ei Marin ole naisasasianaisena hokemassa ja kauhistelemassa kuinka alistavasti ja halveksivasti uroot heitä kohtelee ja heihin suhtautuu, niin kyllä tämä Lennu hyvin täyttää sen Marinin jättämän puutteen tälläkertaa, mutta eiköhän hänet pian taas nähdä suomalaisen foguemedian sivuilla päivittelemässä kuinka kurjaa naisten elämä suomessa on.

Nyt ne Vanhasen ”polvet” sitten eivät enään kestäneetkään ja ihmekkös tuo, kun joutui polviasennossa viisikon edessä nöyristelemään.

Vanhanen siis jäättää tyhjän rahakirstunsa vartioinnin ensiviikolla ja lähtee taas sahaamaan lautojaan tuppeen ja syömään uuniperunoita uuden kurkihirtensä alle.

Saarikko tulee varmasti tilalle ja jos puhumalla pehmoisi kirstu täyttyy, niin Saarikko sen kyllä täyttää hetkessä.

Mutta ei se kepun vaihtaminen toiseen kepuun tuo muutosta ainakaan parempaan, samaa pas… mutta eri paperissa.

 

Kun lueskelee poliittisten puolueiden julkaisuja ja kannanottoja ja kun kyseessä on esimerkiksi samaa aihepiiriä käsittelevä kirjoitus, niin vaatii kyllä hyvää medianlukutaitoa, että niistä jonkin ”totuuden” ja punaisen langan löytää itselleen, sillä niin värittynyttä se on, jossa toisen hyvä on toisen paha ja päin vastoin.

Itselläni on ”paha tapa” tutustua näihin poliittisiin toimioihin ihan ruohonjuuritasolla heidän vaaliteltoillaan ja julkisissa kampanjoissaan turuilla ja toreilla.

Satuinpa tälläkertaa yhyttämään kokoomuslaisen ja kepun paikallispolitikon ”kylillä” ja erikseen heitä jututin.

Vaaleista sen verran kysäisin ihan yleisellä tasolla, että ketä he pitävät ja mikä puolue on heidän päävastustajansa tulevissa vaaleissa.

Ja voitte uskoa että hämmästyin, kun molemmat, toisistaan tietämättä mainitsivat perussuomalaisten olevan heidän päävastustajansa.

Olisin kyllä kuvitellut, kun porvaripuolueiksi kumpikin tunnustautuvat, että sosialistit olisivat AINA se, jonka arvoja vastaan käydään kamppailua vaaleista toiseen.

Juttua jatkaessani molemmat sanoivat olevansa vähän kuin puun ja kuoren välissä, kun toiselle pyllistää niin toiselle kumartaa.  Eli, jos lähentyvät perussuomalaisiin, niin väki vähenee vihersosialisteihin ja jos taas lähenevät vihersosialisteja, niin virta vie äänestäjiä perussuomalaisiin.

Sanoivat kuitenkin sen vihersosialistien suunnan olevan se parempi vaihtoehto heille, että silloin se äänestäjien kato koetaan pienemmäksi kuin perussuomalaisia peesaillessa..

Uskomatonta, että kun valtavaa porua kuullaan kokoomuksen ja kepun suunnalta vihersosialistien saatanallisuudesta, niin silti he ovat tupailtojen illanistujaisissa ja kapitaalin kammareissa kunniavieraina ja ovat ikäänkuin kepun ja kokoomuksen salarakkaana.

Minua huvitti kun lueskelin Kurvisen ja Mykkäsen jo suunnittelevan eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta ja pitivät demareita sopivimpana hallituskumppanina itselleen.

Ei uskoisi että eletään oikeistoenemmistöisessä, eli porvarillisessa suomessa, mutta siitä halutaan kynsin hampain päästä eroon kokoomuksen ja kepun toimesta.

Eli kyllä työsarkaa riittää perussuomalaisilla, kun vihersosialistien rintamassa miinanpolkijoina toimivat jo kepu ja kokoomuskin ja huutavat uraata kitapurjeet punaisina perussuomalaisten rintaman suuntaan.

 

Ei voi kuin taivastella suomalaisen yksilöurheilun tilaa, kun entiset lajit jossa olimme vuosia ja vuosikymmeniä jatkuvasti melkein hallitsijan asemassa, niin nyt ollaan jääty peräpään valvojiksi, jos nyt yleensä enään kukaan edes rikkoo tulostavoitetta olympia, MM,-ja EM- kisoihin selvitäkseen.

Yleisurheilun kestävyysjuoksusta en viitsi enään mainita mitään, niin syvässä notkossa olemme, mutta kun jo keihäänheittoonkaan ei enään tahdo löytyä kolmea edustajaa arvokisoihin ja 80 metrin rajaviivaakin pidetään juhlan arvoisena, niin ei voi muuta sanoa, kuin että voi niitä aikoja, kun suomi saavutti jopa useamman miehen samaan aikaan palkintopallille.

Kuulantyöntökin kyntää syvissä vesissä ja ei ole kovinkaan pitkää aikaa siitä, kun suomi taisteli tasapäisesti USAN kanssa paremmuudesta kymmen työntäjän keskiarvoissa.

Hiihdossakaan ei ole kuin yksi hiihtäjä, jolla on yksilömatkoilla edes jonkinsortin mitallin mahdollisuus ( iivo )  Ja puhumattakaan mäkihypystä, jossa hyvänä suorituksena nykyään pidetään suomalaiselle hyppääjälle sitä, kun pääsi toiselle kierrokselle 30 joukossa.  Ampumahiihtokin tulee Kaisan lopettamisen jälkeen vajoamaan sijoille ne muut.

Joukkuelajit vetävät nuoria ja jääkiekko erityisesti ja hyvin harva lahjakas lähtee puurtamaan yksilöurheilun askeettisiin ja rankkoihin harjoitusrupeamiin, kun tarjolla on kivaa yhdessäoloa ja yhtestreenejä porukan kesken ja joihin oleellisena osanaa kuuluu myös ns.tyhjennysharjoitukset saunailtojen ja illanistujaisten muodossa, jopa kilpailukautena.  Tällaiset metorit eivät yksilöurheilijain harjoitus eikä kilpailukauden sessioihin kuulu.

Jääkiekko, potkupallo, ”sähly”, koripallo,- ja kaikki joukkuelajit ovat suosittuja, siinä epäonnistumiset voidaan kuitata koko joukkueen kesken kuten voitotkin, mutta yksilöurheilija on vastuussa vain itselleen ja kantaa yksin tappion kuin myös voiton kyyneleet poskillaan.

Voiko ylväämpää ja tunteikkaampaa hetkeä suomalainen urheilun seuraaja kokea, kun muistelee Väätäisen, Vireenin ja Vasalan juoksuja.

Norja on väkimäärältään pienempi kansakunta kuin suomi ja se on useammassa yksilölajissa aivan maailman huippua ei vain hiihtolajeissa.On aivan turhaa sanoa tähän yhteyteen Norjan paremmista taloudellisista resursseista ja jos joku huipulle suomessa haluaa, niin se ei taloudellisiin realiteetteihin kaadu.  Mutta kuten tuolla aikaisemmin mainitsin, niin yksilöurheilu on joukkuelajeihin verrattavissa niin rankkaa treeniä, että mieluimmin valitaan sitten kivaa yhdessäoloa, vaikka se täytyy silti vielä sanoa, että pääasiahan on kuitenkin että lapset ja nuoret harrastavat ruumiin kulttuuria sydämmensä kyllyydessä.

 

 

Yleisesti puhutaan, että suomelle on sattunut käymään niinkutsuttu ”hyvä herraonni”, kun yhteiskuntamme olemassaolon ja erinäisten muiden tapahtumien historiaa tarkastellaan.

Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että yksi merkittävimmistä henkilöistä historiamme kunniakkaassa ”tiekartassa” on ollut Mannerheim, jonka osuus  vapaus/talvi/ ja jatkosotiemme ylipäällikkönä oli jollei ratkaiseva itsenäisyytemme säilyttämisessä, niin merkittävä kuitenkin.

Ja vaikka Risto Ryti tuomittiin sodanaikaisesta toiminnastaan kuritushuoneeseen, niin hän toimi ohi protokollan, päättäessään yksin ottaa vastuun ase,-ja materiaaliavun saamisesta maahamme.

Kekkosestakin voidaan olla montaa mieltä ja varsinkin nyt, kun hän on poistunut keskuudestamme, niin ne jotka hänen eläessään nuolivat hänen kenkiään, niin nyt nämä samaiset limanuljaskat haukkuvat häntä ties millä nimillä, jopa KGB.n agentiksi jotkut hänet rinnastavat.  Mutta mies oli paikallaan.

Mutta Koivistossa ei sitten kovin hyvä herraonni ollutkaan läsnä, kun Neuvostoliiton romahduksen yhteydessä hänelle jopa Karjalaa tarjottiin ”kulta lautsella”, mutta Koivisto ei halunnut meidän omaa maatamme liitettäväksi takaisin, vaikka se oli meiltä vääryydellä sodassa viety.

Nykyisistä herroista maamme johdossa en kovin mairittelevia lausuntoja voi antaa.  Esimerkiksi Lipponen ja nykyinen presidenttimme oli keskeisessä roolissa oman valuuttamme murskajaisissa eurostoliiton alttarille.

Ja kaikki ne politikot, jotka suomen ajamista unionin jäseneksi ajoivat kuin käärmettä pyssyyn, niin itse pidän henkilöinä, jotka myivät itsemääräämisoikeutemme ja suvereniteettimme päätettäväksi rajojemme ulkopuolelle ja kuten nytkin nähdään, niin orjana olemme omassa maassamme.

Joten nykyiset johtajamme ovat vain sätkynukkeja, jotka toteuttavat Brysselin valvontakomission ja keskussihteeristön määräyksiä ja jotka kuten huomataan, niin ovat isänmaa vastaisia, vaikka isänmaasta puhuminen heidän kohdallaan pitäisikin jättää tekemättä.

Nyt kun olemme sellaisen järjestelmän vankina, joka päättää meidän puolestamme, niin hyvin voimme niputtaa kaikki herramme samaan nippuun ja pistää pakettiin merkintä että ”narrit”.

 

Perussuomalaisilla ei ole puutetta vaalivankkureiden vetäjisä ja kepukin tekee hiki päässä töitä, että viimeinenkin kepukannattaja polttaa jäsenkirjansa.  Hyvänä esimerkkinä Hoskosenkin kohtelu, jolla ainoana kepulaisena on vielä ollut selkäranka suorana.  Saas nähdä sitten kuntavaalien jälkeen, että vieläkö tupailloissa kansainvälistä hoilataan, vai joko lähdetään viemään kukkapuskaa Alkion haudalle ja pyytämään anteeksiantoa.

Kokoomus on myös osaltaan avittanut perussuomalaisia ennakoituun vaalivoittoon sekoilullaan, kun oppositiossa antoi edustajilleen vapaat kädet tukea hallitusta koronapaketti äänestyksessä.   Silmänlummeeksi sitten pieni osa äänesti pakettia vastaan, kuvitellen että virta perussuomalaisten suuntaan tällä offensiivilla tyrehtyisi, mutta kyllä kansa tiesi tässäkin tapauksessa, että kokoomuksella oli ketunhäntä kainalossa.

Ei tarvitse mikään kummoinen ennustaja olla kun tietää, että kepu tulee saamaan sellaisen iskun äänestäjiltä vaaleissa, että siitä ei heitä pelasta enään kongikaan ja kun kepu on aina ennen noussut pahojenkin kannatysalhojen jälkeen parrasvaloihin takaisin, niin nyt tästä tyrmäyksestä he eivät nouse, eivätkä enään tule hallituksissa olemaan kuin tilkkeenä, jos siinäkään tulevien eduskuntavaalien jälkeen.

Nyt käydään kuntavaaleja ja minä pidän itse näitä esivaaleina eduskuntavaaleihin ja jos nykyinen meno jatkuu edelleen kuin pellossa, jossa kansantaloutta ja kestävyysvajetta paikataan velkaa ottamalla velan päälle ja ei siinä vielä kaikki, otetaan velkaa vielä upotettavaksi välimeren syvyyksiin ja saapasmaan uusiin saappaisiin.