Tekijä: Kyuu Eturautti

Tamperelainen rivikokoomuslainen, tietoturvapäällikkö, yrittäjä, kulttuurihörhö. Motto kuuluu: "Ihmisen oikeus olla idiootti on suurin ja tärkein vapaus." Lisää mukaviisauksia sitten kotisivuilta. Blogauksissa käsittelen mm. seuraavia aiheita: kaikki mahdollinen.
Julkaistu

Monia tarinoita tähän mahtuu

Vähän on outo arki mutta monenlaisia tarinoita siihen mahtuu. Tässä lähipiirissäkin on jo ollut melkoisia versioita. Moni ajattelee nyt itseään ja lähimmäisiä, mikä on toki ymmärrettävää. Siinä kohtaa ei välttämättä huomaa niitä muita tarinoita. Tässä niistä pari.

Yöt päiväksi

Itse kuulun siihen joukkoon, jolle tuli todella kova kiire. Olen itse asiassa neljällä eri tavalla valtion määrittämä kriittinen ihminen: kaupan ala, logistiikka, etäkäyttötekniikat ja verkkopalveluntarjoaja. ”Ei mitään painetta”. Tätä kirjoittelen klo 23 jälkeen, kun odottelen erään prosessin valmistumista palvelimelta. Sitten jatkan sen työstämistä varmaan vielä pari tuntia, ja aaamusta taas. Minulla on melkoista kiirusta, mutta se ei liene mitään verrattuna sote-puolen työntekijöihin joilla on kiireen ja hädän lisäksi lähellään inhimillinen kärsimys, jatkuva riski saada tartunta ja ilmeisesti myös katastrofaalisen huonoa johtamista. Joillain on kiire. Liian kiire.

Kaikki meni

Yhtä lailla on ihmisiä, joilla on yhtäkkiä aivan liikaa aikaa. Pikapotkuja on jaettu jo useampia. Osasyy tässä on opportunismissa: esimerkiksi eräs kauppakeskuksia operoiva suuryritys on käyttänyt koronaa savustaakseen ”huonot” vuokralaiset pois ja väkeviä ukaaseja vuokrien korotuksista ja ehtojen tiukennuksista on jaettu nyt, kun pitäisi olla täysin päinvastainen linja. Korostan, että tietoni tulee vain kolmesta lähteestä, ja koskee vain yhtä kauppakeskusoperaattoria, mahdollisesti vain yhden maakunnan alueella. Matkailualalla on tarina surullisen tuttu: lentoyhtiöt, hotellit, ravintolat, ym. HOK-Elanto tarjosi mielekkään vaihtoehdon, mutta moni muu ei ole voinut tarjota tällaista vaihtoehtoa. Monelta tippui maa jalkojen alta, yhtäkkiä. Osa sitä ei voinut välttää, osa kärsi likaisesta pelistä.

Opportunisteja piisaa

Yrittäjänä omat yhteystietoni ovat julkisissa rekistereissä helposti tarjolla. Voi veljet sitä määrää lainatarjouksia mitä olen saanut viime päivinä. Useampi suomalainenkin luottoa tarjoava puliveivari esiintyy julkisena koronaviruksen laina-avustajana, ja tarjoaa rahaa tähtitieteellisillä koroilla ja katastrofaalisilla luottoehdoilla. Huijarit haistavat rahan ja epätoivon. Moni haittaohjelmien tekijä on myös hyökännyt sairaaloihin ja terveysasemiin, ajatellen että nyt kukaan ei voi kieltäytyä lunnaista jos tietokoneet seisovat. Tämä itse asiassa johti mielenkiintoiseen vääntöön: yksi maailman kovimpia tietoturvaeksperttejä, Mikko Hyppönen, teki selväksi että koko tietoturva-ala käy rikollisten kimppuun keinoja kaihtamatta, jos terveydenhuoltoa vastaan hyökätään. Osa rikollisista antautui nopeasti. Mainiota!

Täysi epävarmuus

”Tule töihin ensi maanantaina, tai ehkä et, kerromme ensi maanantaina, tai ehkä seuraavan kerran kesäkuussa, tai ehkä ennen sitä, laita nimi paperiin että hyväksyt”. Tositarina tuokin. On aika paljon työntekijöitä jotka eivät edes tiedä ovatko huomenna töissä. Osin tästä menee syy monimutkaisille ulkoistus- ja alihankintaverkostoille. Moni ei todellakaan tiedä, työnantaja sen paremmin kuin työntekijäkään. Ajatelkaa vaikkapa hotellin siivoojia: jos hotelli on auki, siivousta pitää tehdä paljon enemmän nyt mutta kun hotelli saatetaan sulkea päivän varoajalla. Aika turha odottaa Kelalta myötätuntoa tuommoisessa tilanteessa. Toivottavasti tilanne korjaantuu ja merkkejä siitä on jo ilmassa.

Epätietoisuus kaiken yllä

Kiireisimmätkin meistä saattavat huomata kriisin pitkittyessä kulkevansa kassan kautta kotiin, kun toisella äkkipotkut voivat muuttua äkkitöihin. Paljon on kiinni siitä miten hyvin viruksesta saadaan niskaote ja toisaalta siitä miten hallitus paikkaa kriisin iskemiä. Vaikka yrittäjä olenkin, vähän pelottavat nuo puheet yritysten taseen paikkaamisesta. Mielestäni yrityksiä pitäisi tukea palkanmaksussa, ei muussa. Ihmiset on pidettävä töissä, se on kaiken A ja O lyhyellä tähtäimellä.

Julkaistu

Etätyöstä havaintoja ja vinkkejä

Osana työnkuvaani vastaan myös etäkäytön arkkitehtuurista noin parin sadan hengen yrityksessä, jossa noin puolet työstä on toimistotyötä (=etätyökelpoista). Halusin koota muutamia havaintoja ja vinkkejä viimeisen parin viikon ajalta. Väitän tietäväni mistä puhun, mutta en tietenkään väitä että samat pätevät jokaiseen henkilöön, firmaan tai tilanteeseen.

Monia polkuja

Vähänkin suuremmalla yrityksellä on todennäköisesti dataa useassa sijainnissa, pilvessä ja paikan päällä, jolloin yksi yleisavain jokaiseen etäkäyttötarpeeseen ei välttämättä riitä. On se vakioratkaisu vakioläppäreille, ihmisille jotka matkustavat muutoinkin, mutta entäs ne muut? Graafisen työn tekijällä voi olla pöytäkone joka ei helposti liiku, lainaläppäristä loppuvat tehot, joten katsotaan mitä hän voisi tehdä kotikoneellaan. Eliminoi ensin ne, joille on jo ratkaisu / ilmiselvästi helposti otettavissa käyttöön. Lajittele muut sitten eri tarvetyyppeihin ja lähde pohtimaan tältä pohjalta. Jos yksi palanen ei näytä sopivan joka rakoon, älä työnnä sitä väkisin.

Jousta periaatteistasi

On yleistä, että monet periaatteet rajaavat mitä yrityksen resursseja, tai etenkin käyttöoikeuslisenssejä voi luovuttaa kotikoneille. Kriisitilanteessa ole valmis joustamaan tästä. Ainakin itse nukun yöni paljon paremmin kun voidaan vähän laajentaa tietoturvaohjelmien lisenssipoolia, ja antaa siitä jokaiselle joka käyttää omalla kotikoneellaan etäkäyttöä. Periaatteellinen aita voi olla hurjan korkea, kustannusaita hyvinkin matala. Tässä esimerkissä tietoturvakriisi kesken kovimman etätyökauden voisi olla melko tuhoisa.

Kertaus: läppärit kannattaa omistaa

Nykyään on hyvin trendikästä ostaa melkein mitä vaan tietotekniikkaa palveluna. Se on joskus fiksua erikoisemmissa laitteissa, osastotulostimissa, neukkariratkaisuissa, tietoverkoissa, mutta keskimäärin pölvästin hommaa läppäreissä. Tämän tarinan firmassa kyllä vaihdetaan läppäreitä kolmen vuoden välein, mutta sen jälkeen ne menevät vähemmän kriittiseen käyttöön ja osa edelleen lahjoituksina. Sen ansiosta uusille etäkäyttäjille löytyi vino pino läppäreitä edullisesti. On lukuisia tapoja, jolla voit ehdottoman turvallisesti luopua osasta käytettyjä läppäreitä käyttöiän päätyttyä ja pieni matematiikka osoittaa 36 kuukauden vuokrahinnan ylittävän ostohinnan + teoreettisen korkovaikutuksen reippaasti. Säästä rahat ja jätä joustovara.

Pienen budjetin improvisointia

Nyt ei ole se aika, kun IT-osaston kannattaa kertoa pomolle mitä hienoja laitteita, sopimuksia tai järjestelmiä voisi ostaa etäkäytön kehittämiseksi. Tietotekniikka on mahdollisuuksien ala ja nyt on alamme tehtävä osoittaa että pidämme haasteista. Käännä kiviä ja etsi tapoja toteuttaa tarpeista leijonaosa ilman hankintoja. Improvisoi, sovella, ymmärrä että on kyseessä ohimenevä tilanne. Suojaa samalla omaa työtäsi osoittamalla, että IT-osasto säästää kuluja, ei aiheuta niitä. Toki joitain hankintoja lienee tehtävä, mutta ison osan voi hetkellisesti kiertää. Tällaisen kriisin aikana ei kukaan kylve rahassa.

Pienet, ei niinkään isot tarpeet

Etäkäyttöympäristöstä saa toki hienomman uusilla huonekaluilla ja isoilla näytöillä, mutta noin 25 euron budjetilla saat peruslaadukkaan hiiren ja tyydyttävät headset-kuulokkeet puheluita varten. Niillä tekee jo paljon. Moni koti on äänekäs ympäristö jolloin kuulokkeet pitävät huolen että puhelutkin sujuvat. Toki joissain oloissa niihin voi haluta investoida enemmänkin. Ja näytöt – niin, ethän ole niitä liisannut? Neukkarit ovat nyt turhia, ehkä jotkut muutkin tilat. Löytyisikö niistä, ettei tarvi kaupoilla käydä? Neukkareista voi lainata etätyöläisille myös neukkarikaiuttimia ”ufoja” puheluita helpottamaan.

Ystävällisyys myy hyvin

Moni henkilö joutuu nyt etätöihin ensi kertaa. Heillä on paljon uutta opittavaa henkisesti ja teknisesti. IT-tuki on yksi paikka joka voi helpottaa huolia ihan yksinkertaisesti tekemällä yhä helpompia, kuvallisia ohjeita ja viestimällä pehmeästi. IT:llä on melkoinen kiire, mutta ei se ole mikään syy olla olematta erityisen ystävällinen ja rohkaiseva nyt. Osoita olevasi osa ratkaisua. Myötätunto mahtuu myös teknologian avustamiseen eikä vuosikymmeniin ole ollut näin helppoa olla niin hyvä ihminen toiselle, jolla on huolia.

Suutarin lapsen kengT

IT-ammattilainen, muista myös huolehtia itsestäsi. Päivät voivat olla pitkiä, haasteet melkoisia, mutta haluat pitää itsesi terveenä. Varmista myös oman etätyösi edellytykset. Käy metsälenkillä päivittäin. Syö ja juo. Kysele kollegankin kuulumisia.

Julkaistu

Nettikulttuuria NYT – vinkkejä seuraa

Jäikö terveyskriisin takia väliin festarit, konsertti tai standup-keikka? Oletko tapahtumatuotannon alalla tai esiintyvä taiteilija ja murehdit toimeentulostasi? Jos yksikin ruksi tuli äsken, jatka lukemista.

Viihdeen tarve ei katoa

Ihmisten tarve viihteelle ja kulttuurille ei takuuvarmasti katoa mihinkään juuri nyt. Kulttuuritapahtumat ovat kenties työttömiä, mutta kulttuurin ei tarvitse olla. Musiikkia, riemua, debattia – sitä tarvitaan. Koskaan aiemmin historiassa meidän ei ole ollut mahdollista toteuttaa sitä kaikkea tiukkojen kokoontumiskieltojen aikana. Nyt on. Meidän ei tarvitse sammuttaa kulttuuria. Uusia asioita pitää tosin opetella, mutta se nyt on ihmisluonteen perusta muutenkin.

Bisnesmahdollisuus kulttuuritaloille

Huhuu Tampere-talo, huhuu muut autioituneet kulttuurilaitokset. Teidän ei tarvitse mennä konkurssiin. Ryhtykää välittömästi tarjoamaan nettikeikkojen tekemisen puitteita. Näin henkilönä joka on ”muutaman” yleisötapahtuman ollut tekemässä, tiedän ettei se tarvi hurjia. Esiintyjä tulee paikalle yksin. Videokamerat ovat robottimalleja (PTZ) olleet jo pitkään, yksi henkilö operoi montaa kameraa. Yksi kaveri mikserille. Yksi valoihin. Kaikki voivat olla usean metrin päässä toisistaan, tartuntavaaraa ei ole. Avatkaa markkinat NYT!

Bisnesmahdollisuus verkkojulkaisijoille

Huhuu nettioperaattorit ja lippukaupat. Pistäkääpä hopulla kasaan valmis, avaimet käteen -paketti, johon yhdistyy nettikeikan lipunmyynti, lähetys verkon yli ja dialogi kotiyleisön ja esiintyjän välillä. Tarvitaan vain tuttuja, koettuja teknologioita, yhdistettynä valmiiseen pakettiin. Projektin kehityksen voi tehdää täysin etätyönä, vähän taustakoodia, vähän edustakoodia, vähän rajapintoja, koodaajilla on kyllä läppärit kotona. Ryhtykää tuotekehitykseen NYT!

Bisnesmahdollisuus esiintyjille

Hoi maamme riemukkaat esiintyjät! Hoi Ali Jahangiri, Persian menetys on Suomen voitto edelleenkin, kiitos taas kerran siitä. Yhdistä kaksi edellistä, ole etulinjalla ja ryhdy vetämään standupin nettikeikkoja. Kaikki nainen tai mies ja kitara tai hanuri -yhdistelmät, sama sanoma. Kiehtovat luennoitsijat, katson suuntaanne. Hassuja hattuja pitävät ihmiset, tuijotan teitä riemulla. Ryhtykää käsikirjoittamaan nettikeikkoja NYT!

Bisnesvapaa mahdollisuus epäkaupallisille

Oletko epäkaupallinen toimija? Missaatko festivaalin, conin tai muun tilaisuuden ja ohjelmanumerosi uhkaa jäädä piirongin laatikkoon? Sijoitutko jonnekin Tampereen lähiseuduille? Jos tarkoitus ei ole tehdä rahaa, edustamani yhdistys auttaa. Olemme rakentamassa paraikaa nettiohjelman lähetysstudiota, josta voit lähettää laadukkaalla kuvalla ja äänellä ohjelmasi omalla Youtube- tai muulla kanavallasi suorana, tai ottaa sen tiedostona mukaan ja julkaista oman tahtosi mukaan. Vain epäkaupallisille toimijoille ja nyt poikkeuksellisesti ilmaiseksi (norm. 0 euroa).
Aloitamme koelähetykset viikon sisään.

Nyt testataan parhaita ominaisuuksiamme

Kriisi on toki niin todellinen kuin kirjainhirviöt WHO, THL ja STM meille kertovat. Kriisin hetkellä ihmiskunta saa kuitenkin myös tilaisuuden. Meillä on tilaisuus tehdä todella, todella paljon hyvää, todella vähällä vaivalla. Viranomaisohjeiden noudattaminen vaatii meiltä kovin vähän. Hyvän tekeminen sen päälle ei sekään vaadi paljoa.

Tee hyvää tänään. Tee hyvää huomenna. Pian huomaat, että siitä tulee tapa ja siinä kohtaa kriisi näkyy enää peruutuspeilissä.

Julkaistu

Ylläpidon tiedote: muutoksia somejakoihin

Tämä muutos ei vaikuta moniinkaan ihmisiin, mutta muutos kuitenkin.

Vaihdan toisen ohjelmiston käsittämään blogitekstien jakoa sosiaaliseen mediaan, eli nuo napit blogauksen yhteydessä jolla voi pistää linkin Facebookiin, Twitteriin, yms.

Nykyinen järjestelmä on rajallinen, se ei näytä esikatselutietoa eri medioissa, joten katson saanko vaihtamalla tähän asiaan parannusta.

Jos et käytä näitä toimintoja, sillä ei ole elämääsi mitään vaikutusta. Kokeilen yhtä optiota, jos se ei auta niin harkitsen muitakin.

Julkaistu

Kriisiviestinnän osaajakin väsyy

Huh hah hei, ilman rommipulloa. Torstain aikana olen juossut (lähinnä netti-)palavereista toiseen, kirjoittanut tusinan verran poikkeustiedotteita, avannut lukuisia varautumissuunnitelmia, rauhoitellut ihmisiä ja syönyt kasviskeittoa. Olen tuntenut kriisiviestinnän opit hyvin aika kauan ja kouluttanut siihen lukuisia ihmisiä, mutta silti tämä päivä oli yllätyksiä täynnä ja kovin raskas. Seuraavia pieniä asioita ainakin opin.

Rauhoita, vaikket rauhoitu

Voit jakaa ihmisille mielenrauhaa suurissa määrin, vaikka olisit itse paniikissa. Täytyy myöntää, että paniikki on itseenikin hetkittäin tarttunut. Olen silti pyrkinyt rauhoittamaan ihmisten mieliä niin puheella kuin tekstilläkin. Hädästä huolimatta tiedän hyvin, että oikein muotoillulla viestinnällä helpotetaan ihmisten huolia. Viesti ajoissa, viesti rehellisesti, viesti selkeästi. Tämä pätee yhä.

Sulkee oven, avaa ikkunan

Esimerkiksi Tampere Kuplii -sarjakuvafestarien peruuttaminen oli aika kova isku itselle, olemmehan järjestäneet tapahtumaa vuodesta 2007 taukoamatta. Valtioneuvoston neuvo tuli noin klo 14, pikapäätös puolen tunnin sisään ja samantien lyhyt viesti yleisölle, kriisikokous Tampere-talon kanssa 15.30, koko porukan kokous jatkotoimista klo 17 ja laaja tiedote aiheesta klo 19. Siihen mennessä meillä oli jo neljä työryhmää pohtimassa monenlaista nettiaktiviteettia. Tarkoitus on tarjota edelleen sarjakuvan iloa ihmisille, jotka juuri nyt kaipaavat kovasti iloa. Tämä kaikki tapahtui muutamassa tunnissa ja silmiemme eteen avautuu mahtava mahdollisuus tehdä jotain uutta ja hienoa. Ovi meni kiinni, mutta ikkuna avautui. Parissa muussa yhteisössä on tehty vastaavia toimia lyhyessä ajassa. Osassa yhteisöjä vielä suunnitellaan.

Ihmisillä on kiire

Tällaisella hetkellä sellaista asiaa ei olekaan kuin tarpeeksi ajoissa tullut tiedotus. Minuutin odotus on monille liikaa. Sitten kun asian sanot lopulta tiedotteessa selkeästi, aina muutama ihminen kysyy että entäs tämä asia. He eivät lue tiedotetta, vaan hätääntyvät ensin, vaikka vastaus on nenän edessä. Viisas ei hätäänny vastatessaan, vaan rauhoittaa tilannetta. Yhtä lailla ihmiset janoavat tietoa, jota ei yksinkertaisesti vielä ole. Emme esimerkiksi voi kertoa koska sarjakuvafestivaalit pidetään ennen kuin valtioneuvosto toteaa hädän olevan ohi. Kaikki puhe sitä ennen on vain spekulointia ja juuri nyt on parempi pitäytyä faktoissa.

Presidentti sanoi jotain tosi viisasta

En ole aina ollut samaa mieltä presidenttimme linjoista tietyissä yhteiskunnan asioissa, mutta oli uskomattoman viisasta todeta että vaikka fyysisesti etäännymme, henkisesti meidän pitää olla lähempänä toisiamme. Se on totta. Internet nähdään kylmänä, etäännyttävänä voimana, mutta sen ei tarvitse olla sitä. Voimme luoda uudenlaista sisältöä, tapoja yhdistää ihmisiä, verkko-ohjelmia, keskusteluja, vaikka mitä. Parissa yhdistyksessä haaste on jo otettu vastaan. Jos olemme toisillemme ystäviä ja hälvennämme huolia, parannamme myös kansanterveyttä. Mielen hyvinvoinnilla on iso merkitys ruumiin hyvinvoinnille. Harvoin meille on annettu mahdollisuus tehdä niin paljon hyvää niin vähällä vaivalla.

Paniikkia on liioiteltu

Noin klo 20.30 poistuin toimistolta pienelle kävelylle ja päädyin piipahtamaan K-Supermarket Nekalaan. Odotin nettipäivitysten perusteella näkeväni tyhjiä hyllyjä ja panikoivia ihmisiä. Ainoa loppunut tuote oli yksi seitsemästä hernekeittolajista ja ihmisiä oli ehkä muutama enemmän kuin normaalisti. Oluthyllyt notkuivat, eli ei se suomalainen niin kovassa hädässä ollutkaan. Jopa tarjouseineksiä oli vielä saatavilla runsain määrin. Ainoa mikä huolettaa on kodin kitsas punaviinivalikoima. Toivon siihen löytäväni vielä huomenna apua.

Meillä on huolia, mutta meillä ei ole hätää. Aurinko nousee huomennakin.

Julkaistu

Jotain rajaa – mutta mille?

Olipa kerran eräs Kyuu, joka heitti ”jotain rajaa” lausahduksen vaihtoehdoksi kovin äärimmäisen kuuloiselle ”rajat kiinni” -iskulauseelle. Sitten oli eräs Matias Turkkila, joka löysi siitä persuille vaalimainoksen (kaikin mokomin, tietenkin). Sitten palataan taas saman Kyuun mieleen, jonka mukaan sanonta on itse asiassa aika kelpo ja sopisi laajempaankin käyttöön. Kunhan nyt jotain rajaa on.

Maahanmuutossa, tottakai

Tämänhetkinen Turkki-Kreikka maaottelu maahanmuutossa olisi helpompi EU:ssa ja Suomessa puida, jos olisi jotain rajaa siinä mitä teemme, missä määrissä, millä ehdoin. Olisi hyvä myös olla jotain rajaa viestinnässä, ettei tarvitsisi kuulla Amnestyn edustajan väittävän EU:ta ja merkittävimpiä uutistoimistoja valehtelijoiksi, mitä tulee Turkin valeuutisointiin. Toki myös Kreikan poliiseilla pitäisi olla asenteessaan jotain rajaa, mutta joku raja siinäkin on kauanko pitää paikallaan seisoa jos niskaan lentää kivisadetta. Jotain rajaa pitäisi olla tulijoilla ylittäessaä jotain valtionrajaa, ja jotain rajaa ylireagoinnissa. Olisi helpompi saada EU:lle yhtenäinen maahanmuuttolinja, jos sen pohjana olisi jotain järkevää ja inhimillistä rajaa.

Jotain rajaa siihen rasismiinkin pitäisi saada, eli siis jotain rajaa siihen miten paljon inhimillistä vastuuta sopii pakoilla. Tämäkin onnistuisi kenties paremmin, jos olisi jotain rajaa siinä miten paljon maassamme saa turvapaikan turvin rötöstellä, niin ehkäpä kansan huolet vähän hälvenisivät. Osinhan näin toki onkin, eli jotain rajaa siihen huutosakin tuomioistuimeen, jookosta? Ovathan sitä tutkijat taas viime päivinäkin isoissa medioissa muistutelleet, että jotain rajaa sopisi olla maahanmuuton ongelmien pimittelyssä. Näin ne minua viisaammat arvelevat, että siten saataisiin jotain rajaa ihmisten äärimmäisiin asenteisiin.

Taloudenpidossa, miksei

Jotain rajaa sietäisi olla hallituksen pikavippielämässä. Rahaa heitetään sinne tänne ja tuonne, muttei tunnu olevan niin justiinsa mistä se kaikki maksetaan. Jotain rajaa saisi aina olla tuhlailemisessa, ettei päädy olemaan tarinan hullu mies Huittisista. Toki jotain rajaa sopii olla hallituksen kritisoinnissakin, joskus rahaa pitää käyttää tärkeisiin asioihin, vaikka toki samalla sopisi olla jotain rajaa rahankäytössä turhakkeisiin. Eipä sitä rajaa ollut viime hallituksellakaan ihan niin hääppösesti. Ainahan se on kavereille kiva antaa, mutta jotain rajaa siinäkin.

Yksilöidenkin on hyvä pitää jotain rajaa taloudenpidossa. Onpa useampikin talousviisas ehdottanut jotain rajaa asuntolainan suuruuteen, kuin myös pikavippien korkoihin. Jotain rajaa nyt tämän luomien uhkakuvien käsittelyyn, ei vara venettä kaada kunhan on jotain matkaa vesirajaan.

Keskusteluilmapiirissä

Oppositio laittaa liikkeelle Juha Mäenpään ja monia muita, oppositiosta oikealle tulee sitten räyhäoikeisto. Hallitus perustaa silakkaliikkeen sissiliikkeeksi ja siitä taas vasemmalle matkaten suositellaan jo tartuttamaan koronavirusta tarkoituksella valtion virkailijoihin. Toden totta saisi olla jotain rajaa siinä mitä suustaan päästää – vaan niin saisi olla mediallakin jotain rajaa miten helposti purematta nielevät kaikki täkyt jota heidän suuntaan pistetään. Eiköhän jokin raja kulje siinä minkälaista viestintää itse haluaisit kaverin kanssa käydä kahvipöydässä. Jos viestinnällinen ulostulosi aiheuttaa pahoinvointia, eiköhän sietäisi pistää jotain rajaa siihenkin. Jotain rajaa sananvapaudessakin ja sen sanottuani ehdotan myös jotain rajaa sananvapauden kaventamiseen.

Jotain rajaa toivoisin myös poliitikkojen ylpeyteen. Ette te tiedä kaikkea, jotain rajaa nyt kuvitelmille omista ylemmyydestä. Voisiko Katri Kulmuni ensin opetella mikä on Internet ja sitten vasta ehdotella jotain rajaa sen toimintaan. Jotain rajaa siinäkin paljonko tuommoisia aivopieruja pystyy selvin päin kuulemaan ja lukemaan. Opetelkaa sanomaan ”en tiedä” ja pistäkää jotain rajaa sille lankeemuksen edellä käyvälle juttuselle.

Lopulta toivoisin jotain rajaa tälle jotain rajaa -huudahduksen käytölle. Toisin sanoen, menenpä kahville. Sen juonnissa ei ole mitään rajaa.

Julkaistu

Siirtolaiskriisi ja sietokyky

Turkki ohjaa siirtolaisia EU:n suuntaan. Seassa on niin sotaa pakenevia Syyrialaisia siviilejä kuin monia muitakin kansanryhmiä ja eri taustoista tulevia kulkijoita. Keskustelussa huudetaan siitä mikä on Suomen tai EU:n sietokyky tai kipuraja, montako voimme ottaa. Termi sietää pilkkoa osiin.

Tilastollinen sietokyky

Tällä viittaan globaaleihin tilastoihin siitä, kuinka suuri osa maan asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Esim. Suomen osalta argumentoidaan, että luku on kovin pieni verrattuna muihin.

Taloudellinen sietokyky

Turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanotto maksaa jotain, riippuen toki tulijoiden iästä, koulutustasosta, terveydentilasta, ym. On suoria ja epäsuoria kuluja. Jossain on se euromäärä, jonka kohdalla pieni budjetin tarkennus ei riitä kattamaan kuluja. Toki, jos kotoutus onnistuu, pitkässä juoksussa miinus voi muuttua plussaksi.

Poliittinen sietokyky

Riippuen minkä aatesuunnan poliitikot ovat vallassa, heidän on pohdittava omien äänestäjiensä asennetta asiaan. Mikä on sellainen määrä, joka vallassa olevan hallituksen on riittävän helppo myydä kannattajilleen, mieluiten vielä niin että kannatus nousee eikä laske.

Institutionaalinen sietokyky

Suorien talousvaikutusten lisäksi merkittävä määrä tulijoita voi aiheuttaa mainittavaa kuormaa esimerkiksi terveydenhoito- ja koulutuspalveluille, maahanmuuttoviranomaisille ja muille yhteiskunnallisille instituutioille. Vaikka rahaa olisi enemmänkin, koulutettua työvoimaa ei näihin tehtäviin yleensäkään saa kovin nopeasti.

Yhteiskunnallinen sietokyky

Riippumatta mitkä puolueet ovat vallassa, on kansalaisten yleisellä mielipiteellä merkitystä. Riittävän moni skeptisesti asiaan suhtautuva kansalainen voi aiheuttaa melkoista yhteiskunnallista painetta, vaikkei mitään laitonta tai asiatontakaan tehtäisi. Kovin suuri murina kansanjoukoista voi heikentää valtiovallan toimintakykyä. Oma lukunsa ovat toki äärimmäiset toimijat, rasistiset ja väkivaltaiset tahot, en tiedä onko tutkittu korreloiko tulijoiden määrä sinänsä suoraan ääriryhmien toimintaan. Ounastelen syy-seuraussuhteen olevan välillinen.

No mitä pitäisi tehdä?

Päättäkää kukin mietteenne tahtonne mukaan. Julistuksia on julkaistu kotitarpeiksi, ajattelin että mitäpä jos vaihteeksi vaan koittaisin jakaa argumentin pienempiin osa-alueisiin.

Julkaistu

Toinen teoria presidenttikyselyyn

Kansa – tai ainakin journalismi – kohisee maaseudun tulevaisuuden presidenttikyselystä. Kovin moni haluaisi poikkeuslailla jatkaa presidentin valtakautta ja syiksi tarjoillaan mm. halua kasvattaa presidentin valtaa ja Niinistön suosiota. Minulla olisi toinen teoria.

Alkoiko se peli?

On lievästi sanoen aikaista aloittaa presidenttipeliä vielä. Toisaalta, on kaikki todennäköisyys sille että tulevien vaalien ykkösehdokkaat ovat tämän päivän politiikassa näkyvillä. Eniten näkyvyyttä saavat tällä hetkellä sellaiset nimet kuin Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Esko Aho, Li Andersson ja Paavo Väyrynen. Kun nyt vähättelyn linjalla olen, ehdotan että nämä kaikki henkilöt ovat hitusen verran provokatiivisia nimiä. Jokainen on henkilö, jota merkittävä osa kansasta pelkää, tai ainakin kammoksuu, eikä useimmiten perusteetta. Tästä mielestäni löytyy selitys halulle jatkaa Niinistön valtakautta.

Sauli Niinistö on melko vakaa keskitien kulkija. Hän ei ole suututtanut tai jakanut kansaa kovasti, harkitsemattomia ulostuloja on ollut melko vähän. Kansa kokee että presidentinlinna on se viimeinen kansallisen rauhan tyyssija. Jos mikä tahansa ym. nimistä tulisi presidentiksi, se mielikuva romahtaisi. Kenties useampikin kansalainen pelkää niin hemmetisti presidentinlinnaan tulevan räväkän, kansaa jakavan henkilön. Kansalaisten ajatuksissa linnassa voisi olla äänekkäästi puhuva persoona, jota puolet rakastaa ehdottomasti ja puolet vihaa sydämensä pohjasta. Kenties kansalaisilla muutamilla on ajatus, että jos vain Niinistö olisi vähän pidempään, heidän ei tarvitsisi nähdä kotimaansa kaatuvan absoluuttiseen poliittiseen kahtiajakoon ja sekasortoon.

Jos teoriassani on lainkaan pohjaa, nyt olisi korkea aika puolueille etsiä tähän huutoon vastaavia ehdokkaita. Vaikka kansanedustajiksi ja ministereiksi halutaankin lähinnä räyhääviä rakkeja, vaikuttaisi siltä että kansa valitsisi mieluiten presidentiksi rauhaisamman toimijan. Haaviston maine on ottanut useita osumia ministerinä jo ennen Al-Hol-kriisiä ja hänellä tulee kohta kiire palauttaa keskitien mainettaan. Kokoomuksella on päteviä ministerikandidaatteja, mutta varsinaista presidenttiainesta ei kotipuolueestani löydy. Demareiden valttikortin nimi lienee Jutta Urpilainen, mutta on varhaista nähdä pystyykö hän niin sanoakseni tekemään Ahtisaaret. Teoriassa niin persut kuin vasemmistokin voisivat lähteä rakentamaan jostain akateemisemmasta jäsenestään uskottavaa ehdokasta. He tuskin niin kuitenkaan tekevät, koska kummankaan protestipuolueen tyyliin se ei sovi. Lisäksi osa kansasta haluaa presidentiksi mieluiten ääripään edustajan, jolloin niillekin apajille pitää jonkun mennä kalastelemaan.

Ehkäpä kannattaisi kysyä ominaisuuksista?

Tuore presidenttikysely oli mielestäni vähän tarkoitushakuinen, mitä nyt toisaalta lööppilehdeltä voi odottaakin. Parempia kysymyksiä voisivat olla vaikkapa kysymykset siitä, minkälaisia luonteenpiirteitä ja poliittisia linjoja kansa presidentiltään toivoisi. Muutama adjektiivi voisi hieman selkeyttää asiaa ja vastata myös ”miksi” kysymykseen, ei vain ”mitä”. Valtaoikeuksistakin voisi ehkä keskustella. Kansa ilmeisesti arvostaisi presidentille ihan inasen suurempaa valtaa ja mahdollisuutta puuttua pahimpiin väärinkäytöksiin.

Kieltämättä olisi hyvä, että tuleva presidenttikin sammuttaisi enemmän paloja kuin aloittaisi niitä. Siinä mielessä saappaat tulevat olemaan suuret täytettäväksi. Ehkäpä nyt olisi siis hyvä aika pohtia mitä niihin saappaisiin halutaan. Niinistön toinen kausi tulee päättymään ajallaan. Nyt on hyvää aikaa pohtia minkälaista presidenttiä toivotaan jatkossa. Kyllä ne nimet sieltä sitten tulevat tuonnempana.

Julkaistu

Etuoikeutettu ryhmä tämäkin

Ihonvärit, etniset taustat ja sen semmoiset ovat vanha juttu etuoikeuskeskustelussa. Yks merkittävä etuoikeutettu ryhmä ovat eduskuntapuolueiden jäsenet. Asiassa on, kuinkas muutenkaan, puolensa ja puolensa.

Joukossa on voimaa

On vanha totuus, että porukalla on voimaa tehdä asioita mihin yksi ei pysty. Jos porukka on vielä vähän samalla aaltopituudella, kuten puolueessa usein, on voima vielä suurempi. Toinen yhtä tunnettu asia on, että kaveria ei jätetä, omaa lähipiiriä puolustetaan. Kolmas esittämäni lähtökohta on, että tällä hetkellä hyökkäävät asenteet ovat valtavirtaa, oli aihe tai aate mikä vaan.

Omalla kokemuksellani havaitsin pieneksi yllätykseksi, että liityttyäni isompaan puolueeseen, saamani tappouhkaukset vähenivät huomattavasti. Kritiikkiä toki tuli, kuten tekevälle ihmiselle pitääkin, mutta se ei ollut täysin rajatonta. Yhden kerran puoluetoimistolta soitettiin ja kyseltiin että mitäs tässä on taustalla, mutta se johti erittäin avoimeen ja fiksuun keskusteluun josta tultiin ulos suuremmalla keskinäisellä luottamuksella. Huomasin myös pian, että omien parissa oli varsin tervettä selustan turvaamista. Se ei ollut sokeaa samanmielistymistä, vaan lähinnä kaverin turvaa. Viime vuosina olen oppinut tuttavien kautta, että tämä sama pätee useissa muissakin puolueissa, pääpiirteittäin samanlaisena.

Pääosin tämä on hyvä asia. Jatkuvan vihan ja hyökkäysten keskellä on mainiota nähdä että kaveria uskalletaan yhä puolustaa. Toki tämä vaatii porukalta myös valppautta. Aina ei kannata lähteä suin päin puolustamaan selvittämättä taustoja, sillä saattaapi se olla että kritiikki puoluekollegaa kohtaan onkin perusteltua. Silmät sopii pitää auki kontekstista riippumatta. Aina joskus niinkin fiksuja ihmisiä tulee, jotka toteavat että palaavat asiaan selvitettyään taustat. Kyllä, heitä on olemassa, olen nähnyt heitä myös unien ulkopuolella.

Mistä muille puolustaja?

Mielestäni meistä jokainen tarvitsee turvakseen myös verkossa ystävän, joka puolustaa kun viha alkaa käymään liian kovaksi – etenkin jos se viha ei ole ansaittua. Kaikilla ei luojan kiitos ole puolueen jäsenkirjaa, mutta ehkäpä löytyisi muitakin sosiaalisia konstruktioita ihmisen tueksi. Väitän sen tekevän hyvää älylliselle viestinnälle laajemminkin.

Ehkäpä tämän koko jutun punaiseksi langaksi riittää toteamus siitä, että kovasti parjatut puolueet tekevät myös jotain hyvää. Ne ovat yhteisöjä ja ihmiskunta tuppaa aika ajoin hyötymään yhteisöistä.

Julkaistu

Ylläpito muistuttaa: tekijänoikeudet

Pirkan blogit ei ole Internetin tai lain yläpuolella. Olemme taannoin saaneet yhteydenoton liittyen epäiltyyn materiaalin luvattomaan käyttöön blogissa. Vaikkakin tekijänoikeusjuristin esittämä väite voi olla kiistanalainen, on kuitenkin hyvä idea kerrata asia.

Tosi lyhyt versio

  • Et saa kopioida toisen tekemää sisältöä (kokonainen artikkeli) kokonaan blogiin, ellei sinulla ole artikkelin tekijältä tähän nimenomaista lupaa.
  • Sitaatit ovat sallittuja (lisätietoja). Voit lainata pienen osan artikkelista, mutta lähde on aina mainittava.
  • Toisen ottamia tai tekemiä kuvia et voi kopioida omaan juttuusi ilman asianomaisen lupaa, se ei ole sitaatti. Poikkeus on kuvakaappaus tai muutaman sekunnin video-ote elokuvasta tai tv-ohjelmasta, joka on sallittua. Lähde pitää taaskin mainita.
  • Sitaatti ei saa vääristellä alkuperäistä lähdettä.
  • De facto melko ongelmatonta on lainata juttuun sosiaalisen median julkaisua. Esim. julkinen Facebook-päivitys, Youtube-video tai Twitter-viesti on mahdollista lainata suoraan. Silloin sinun ei tarvitse murehtia tekijänoikeuksia, joskin toki hyvän maun vaatimus yhä pätee. Esim. Twitterissä klikkaa viestin oikeasta yläkulmasta alas osoittavaa pientä nuolta ja ”Embed Tweet” -> saat suoraan kopioitavan tekstipätkän. Vastaava toiminto löytyy muistakin palveluista.

Muuta huomioitavaa

Tekijänoikeusasioissa liikkuu paljon asiattomia pyyntöjä, ylilyöntejä, ihmisten kiusaamista, kansankielellä sikailua. Tämän kuulee niin aktiivisilta kansalaisilta kuin asiaa hyvin tuntevilta juristeilta. Ihmisille lähetetään laskuja tekijänoikeusrikkomuksista ilman todisteita, hieman samoin kuin yksityiset parkkifirmat määräävät valvontamaksuja perusteetta. Juristien armeija on tottunut siihen, että kiusaamisesta ei tule seurauksia. Siten ihan kaikkea heidän sanomaansa ei kannata ottaa tosissaan.

Näin valokuvaajana kuitenkin näen, että tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa. Itsehän sallin valokuvieni käytön epäkaupallisesesti (esim. blogeihin) ihan kenelle vaan, kunhan kuvaajan nimi mainitaan. Aika moni tuntemani valokuvaaja on varsin myötämielinen kuviensa edelleenkäytölle samoin ehdoin. Osa haluaa yhteydenoton ensin, mutta se on hyvin pieni vaiva nähdä. Valokuvien edelleenkäytössä kohteliaisuus vaatii hyvin vähän ja antaa hyvin paljon.

Lisäksi ehdotan pohtimaan blogien luonnetta. Blogauksen tarkoitus ei ole vain kopioida toisaalla olevaa sisältöä. Jos kyseessä on vaikkapa Aamulehden tai Hesarin juttu, siellähän on jo omat kommentointitoiminnot. Toki, jos jutusta löytää uuden näkökulman jossa kirjoittajalla on myös omaa sanottavaa, se muuttuu blogaukseksi. Blogauksesta ylivoimaisen leijonaosan on oltava omaa sisältöä. Tuossa se aika lailla tiivistyy. Turvallisilla vesillä ollaan jos vähintään 90% on omaa sisältöä.

Jatkotoimia

Mikäli pyyntö tekijänoikeusloukkauksien korjauksista tulee, välitän sen blogauksen tekijälle ja annan hänelle hetken aikaa reagoida asiaan. Hän voi poistaa ongelmallisen sisällön, tai ilmoittaa haluavansa riitauttaa asian jolloin asianhoidon vastuu siirtyy hänelle. Ylläpito voi joutua poistamaan ongelmallisen sisällön, mikäli siihen tulee lainmukainen vaade, mutta tietenkin toivottavaa on ettei tuohon asti pitäisi mennä. Silloin voi kirjoittajalla olla oikeudenkäyntikuluja jo niskassaan aika paljon.

Sen sijaan pidän näitä tarkkaan silmällä myös itse. Muista medioista kokonaisena kopioituja juttuja ei enää katsella läpi silmien tai pelkällä varoituksella. Pelatkaamme siistiä peliä.