Tekijä: Kyuu Eturautti

Tamperelainen rivikokoomuslainen, tietoturvapäällikkö, yrittäjä, kulttuurihörhö. Motto kuuluu: "Ihmisen oikeus olla idiootti on suurin ja tärkein vapaus." Lisää mukaviisauksia sitten kotisivuilta. Blogauksissa käsittelen mm. seuraavia aiheita: kaikki mahdollinen.
Julkaistu

Ette vain ymmärrä putinin venäjää!

Hei oikeesti, ette vaan tajua, ette edes yritä, vaikka putinin Venäjän sanoma on ollut julmetun selkeää. Okei, hyvä on, ehkä teillä on ollut vain liian kiire tai sitten olette pöhköjä. Minä opastan, minä kerron.

Uskonto, selvä se.

Putinhan on itse ateismissa vahvasti kasvatettu, eli siis äärimmäisen harras ortodoksi. Kuten kuka tahansa ateisti, hän korostaa ortodoksiuskonnon ylivertaisuutta muihin kristillisiis kuntiin nähden. Korostaakseen tätä eroa, hän puhuu voimakkaasti ekumenian puolesta.

Kas, kysymys on euraasialaisten perinteiden kunnioittamisesta. Kuten putin on todennut, eurooppalaista kristillisyyttä sen kaikissa muodoissa on puolustettava arvoiltaan likaista islamia vastaan. Islam on paha. Lisäksi arvoiltaan kunniallisen islamin kanssa tulee liittoutua pahaa eurooppalaista väärää kristillisyyttä vastaan.

Kaiken ongelmana ovat natsit ja uusnatsit, ne ovat kaiken pahan alku ja juuri. Sen vuoksi on tärkeää tukea eurooppalaisia uusnatseja.

Juutalaisuus, se on putinin sanomassa ilmiselvä vihollinen. Juutalaiset haluavat sekoittaa kaiken ja tuhota puhtaan ortodoksisuuden. Juutalaisuus on paha, joten venäläisten on vastustettava natseja. Natsit ovat myös paha ja meidän on kunnioitettava juutalaisten kokemien hirmujen muistoa. Tämän vuoksi holokaustin muistomerkit on tuhottava.

Pysyttehän kärryillä yhä?

Eurooppalaiset arvot ovat kunnioittamisen arvoisia, jotta ne perkuleen eurooppalaiset arvoineen eivät tulisi pilaamaan niitä. Siis eurooppalaisia arvoja. Eurooppalaisilla arvoilla. Se on väärin. Hyvä. Huono.

Eli siis ongelmana ovat ekumeeniset natsi-juutalais-islamilais-kristillis-liberaali-konservatiivit euroopasta, euraasiasta, kaukoidästä, läheltä, kaukaa, ehkä. Mutta toisella puolen hyvä juttu ovat eurooppalaiset, ei-eurooppalaiset, aasialaiset, ei taatusti aasialaiset, lähi-idästä tulevat, eurooppalaiset arvot paitsi eurooppalaiset arvot, sekä uskontojen yhteistyö paitsi ettei se ole.

Oikeesti. Miten tuo voi olla niin vaikeaa tajuta?


P.S. Osan inspiraatiosta kaivoin taannoisesta Politiikkaradion jaksosta

Julkaistu

Se ilo, kun ymmärtää kollegan työtä

Koska on kova tarve positiivisille jutuille, täältä pesee. Työni puolesta juttelen usein eri ihmisten kanssa yrityksen eri osastoilta. Joskus olen osana keskustelua tusinasta eri aiheesta, joista vain yksi koskee minua ja muiden kohdalla voin kuunnella. Se voi olla äärimmäisen palkitsevaa.

Aidat tiimin ympärillä

Keskivertofirmoissa tai muissa yhteisöissä työskennellään osastoissa ja tiimeissä. On tietty porukka saman aiheen kimpussa. Tämä on luonnollista ja mielekästä, mutta sillä voi olla sivuvaikutuksia. Tiimissä saatetaan osata lukea toistensa ajatuksia, mutta samalla voi unohtua että muut eivät siihen pysty. Tiimille voi muodostua pienoinen henkinen aita ympärilleen, ilman mitään pahaa tarkoitusta tai huonoa hallintoa. Tämä, sinänsä luonnollinen tila on kuitenkin mielekästä tiedostaa.

Yksi varmimpia, tutkituimpia tapoja vähentää murheita on lisätä ymmärrystä. Yhteisö on kuitenkin kokonaisuus. Hieman yksinkertaistaen, sillä mitä osto tekee on merkitystä sille mitä myynti tekee. Joskus tämä yhteys on täysin automatisoitu ja/tai formalisoitu tietyillä tavoin. Kumpikin kertoo toiselle vain tiukan asian, tiukassa formaatissa. Se on tehokasta ja voi säästää ihmisten työaikaa rutkasti. Ajoittain ihmisen mieli voi kuitenkin hyötyä muustakin kuin vain tehokkuudesta.

Osaltani tarjoan esimerkkiä. Olen saanut viime aikoina muutamia tilaisuuksia osallistua markkinointia koskeviin keskusteluihin. Se on yksi aihe jossa osaamiseni on pientä ja kapeaa. Olen kuitenkin ollut tekemässä monenlaisia taustatekniikoita heille. Kun saan ymmärtää siitä lopputulemasta millä tätä teknologiaa käytetään, mikä merkitys milläkin osalla on ja miten he jatkavat siitä mihin tekniikka jää, aukeaa edessäni valtava kosmos. En tiedä teistä kaikista muista, mutta itse olen ainakin uuden ymmärryksen äärellä kuin lapsi karkkikaupassa. Se on kiehtovaa, se on vänkää, se on täynnä ahaa-elämyksiä. Samaan aikaan lisääntyy sekä looginen että inhimillinen ymmärrys.

Tästä siis vinkki

Ehdotankin rohkeasti seuraavaa: aikataulujen salliessa, altista itsesi naapuriosaston tai -tiimin työlle sopivassa kohtaa. Ole läsnä, kuuntele, ylläty. Huomaa, että ymmärrät nyt entistä paremmin sitä kokonaisuutta johon sinäkin kuulut. Ehkäpä epätietoisuus ja stressi hieman helpottavat? Ehkäpä lisääntynyt ymmärrys antaa sinulle eväitä tehdä omakin työsi paremmin? Ehkäpä uudet ajatukset säästävät myös sinun aikaa jatkossa? Ehkäpä sinulle heräsi kysymyksiä ja mieleesi muistuu ilolla vanha sanonta: ei kysyvä tieltä eksy.

Osastojen johtajille ehdotan ajatuksen pitämistä korvan takana. Mikä olisi sopiva paikka pitää pieni osastorajat ylittävä jutustelu? Missä projektissa kannattaisi ehkä ottaa pohjustukseen enemmänkin väkeä? Olen äärimmäisen kiitollinen, että meillä näiden henkisten raja-aitojen yli pompitaan varsin säännöllisesti. Siitä on monia työkavereita kiittäminen.

Julkaistu

Seuraavaksi menetetään Gotlanti ja Ahvenanmaa

Uhkausten ja tapahtumien pohjalta teen arvauksen: Jos Putin onnistuu vähänkin Ukrainassa ja pysyy vallassa, viiden vuoden säteellä valloitusjoukot päätyvät Ahvenanmaalle ja Gotlantiin. Se osuu liian hyvin yhteen Putinin maailmankuvan kanssa.

Matalalla roikkuva hedelmä

Kaikille paitsi Putinin propagandaan uskoville on selvää, että kyse Ukrainassa ei ole Naton toimiin vastaamisesta tai pelosta siihen, että Nato hyökkää Venäjälle. Natoa on helppo vihata ja se on helppo vihollinen myydä osalle kotiyleisöä. Nato on kaukana ongelmattomasta tai virheettömästä, mutta niin vahvoja sieniä ei olekaan joilla Nato-puheista voisi tulkita sotilaallista hyökkäysuhkaa Venäjälle. Täten voi spekuloida, perustuen Putinin puheisiin, että kyse on ihan vain puhtaasta, sairaasta, ajattoman typerästä valloittamisesta.

Itämeri on liian lähellä Venäjän intressejä että he jättäisivät matalalla roikkuvia hedelmiä poimimatta. Ei Naton uhkaa, Ruotsissa olematon maanpuolustustahto, Ahvenanmaa kokee Suomen henkisenä vihollisena. Tilaa operaatiolle löytyy. Tämän tasoinen Itämeren hallinta kuristaisi Baltian maat täysin, eli tekisi iskun Natoa vastaan iskemättä Natoa vastaan.

Venäjä pelottelee, että Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon olisi seurauksia. Minua pelottaa ajatus siitä, että sillä ei olisi seurauksia. Kansan tuki löytyy, mutta ounastelen että maamme kansanedustajat ja hallitus hyötyisivät vieläkin vahvemmasta signaalista. Kansanäänestys olisi ongelmallinen, mutta mielestäni kansalaisaloite sellaisen järjestämisestä voi toimia toisellakin tapaa. Jos se keräisi hurjan määrän nimiä, se voisi antaa henkistä taustatukea jäsenyyden hakemiselle. Siksi allekirjoitin tuon ja asiaa voi harkita itse kukin.

Jos Putin jatkaa, jos hän ei täysin epäonnistu Ukrainassa, sanokaa minun sanoneeni: tämä ei ole viimeinen valloitussota häneltä.

Julkaistu

Katse Kanadaan

Kanadan rekkaprotesteista ja niiden hajottamisesta on uutisoitu vähän ja varovaisesti. On helppoa ja monessa kontekstissa perusteltuakin haukkua koronatoimien vastustajia hörhöiksi ja jättää asia siihen. Sosiaalinen media ja kansainväliset uutissivustot jatkoivat kuitenkin uutisointia, ja vähitellen halusin tietää lisää.

Kovan luokan raportointia

Viimeistään siinä kohtaa aloin pohtimaan asiaa, kun journalisti Glenn Greenwald tarttui asiaan. Pulitzer-palkittu toimittaja on tehnyt julmetun terävää journalismia mm. valtioiden vakoiluohjelmista (mm. tapaus Snowden), sotarikoksista ja korruptiosta. Kun luin hänen artikkelinsa demokratioiden haasteista, selkäpiitä karmi. Kanada on tässä vain yksi osa, mutta Greenwaldin organisaation faktatarkistamassa vierasartikkelissa mennään pidemmälle. Hyvää, joskin pitkää luettavaa.

Kysehän ei ole siitä, etteikö Kanadassa, tai missä tahansa muuallakin, voitaisi poistaa kadut tukkiva mielenosoitus poliisin toimesta. Tietenkin voidaan. Selvää on myös, että mielenosoittajien joukossa oli myös ongelmatapauksia, jotka em. jutussakin listataan tarkkaan. Villakoiran ydin on mittakaavassa. Median lellikki pääministeri Trudeau ei tyytynyt ohjeistamaan poliisia tekemään tehtäväänsä. Hän julisti maahan perusteettoman hätätilan. Hän rohkaisi mediaa maalittamaan ihmisiä. Hän jopa peruutti parlamentin istunnon jossa hätätilasta oli määrä keskustella. Hän on jo vienyt lailliseen mielenosoitukseen osallistuneiden ihmisten omaisuuden, ja uhkaa viedä heidän perheistä lapset. Trudeaun ylilyöntien lista on pitkä ja esimerkillisen asianmukaisesti referoitu aiemmassa.

Tuo ei ole länsimaista demokratiaa. Tuo ei ole oikeusvaltion toimintaa.

En edes tiedä mitä se on, kun omat mediamme uutisoivat asiasta hallintoa ylistäen, kritiikittä. Tämä siitä huolimatta, että monen osavaltion johtavat päättäjät, lukuisat järjestöt sekä miljoonat kansalaiset ovat sitä vastaan.

Ilmeisesti tässä meni juuri kuten meinattiin: mielenosoittajia haukuttiin, herjattiin ja kuvailtiin niin hirvein sanoin niin kauan, että monet alkoivat uskomaan siihen. Kun tarpeeksi kauan toitottaa tietyn tahon olevan ihmisyyden alapuolella, siihen aletaan uskoa. Näin kävi myös, kun protestoijat auttoivat heitä maalittaneita toimittajia hädästä, täysin tietoisena siitä että apu menee viholliselle. Siinä on yksi muutettu mieli, yksi käännetty pää.

Vaan niin monet muut, toimittajat, kanadalaiset ja muut uskovat, että mielenosoittajat ovat absoluuttinen vihollinen joka pitää tuhota absoluuttisesti, koska demokraattisesti valittu täydellinen johtaja niin sanoo.

Loppuun tietovisa: nimetkääpäs myös euraasian mantereelta yksi täydellinen johtaja, joka on pitkään kertonut missä majailee absoluuttinen vihollinen, jonka syytä on kaikki ja joka pitää täysin tuhota.

Julkaistu

Kerään ideoita taloyhtiön turvallisuuspäällikölle

Pikku juttu väliin. Minua pyydettiin tekemään erään kerrostaloyhtiön tulevalle turvallisuuspäällikölle ohjeita ja neuvoja arkeen. Olen tehnyt tätä tehtävää itse monet kerrat ja omaan jonkinverran taustaosaamista.

Aihe on kuitenkin muutakin kuin vain teoriaa, lisäksi taloyhtiöitä on niin moneen junaan ettei yksi niitä voi osata. Siten kyselenkin avoimesti ideoita ja vinkkejä. Onko kokemuksia tai ideoita, havaintoja tai muistoja taloyhtiön turvallisuudesta, sitä hoitaneista henkilöistä, onnistumisista tai virheistä?

Julkaisen lopullisen tuotoksen Pirkan blogeissa vapaasti käytettäväksi.

Julkaistu

Paljonko maksaa vihapuhelupa?

Olemme seuranneet kuukausitolkulla valtionsyyttäjän ja Päivi Räsäsen välistä henkilökohtaista riittaa, jota on käyty oikeudessa asti. Perusjuttua on juteltu someissa ja blogeissa väsymiseen asti, mutta tarinan Yle-sivuhaara muuttuu mielenkiintoiseksi. Ilta-Sanomat uutisoi aiheesta tänään ja rupesin lukemaan rivien välistä.

Tärkeä ihminen, tärkeä mielipide

Yleisradion, viime aikoina hurjasti kyseenalaista mainetta kerännyttä juristiarmeijaa edusti tällä kertaa asianajaja Martina Kronström, jonka ulosanti oli kiitettävän selkeää ja määrätietoista. Siteeraan tässä hänen lausuntoaan, jolla hän perusteli miksi Ylen ei tulisi poistaa Räsäsen mielipiteitä ohjelma-arkistostaan.

Kronström sanoi, että Stiller-ohjelman teema kristinuskosta ja homoudesta liittyi laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Räsänen puolestaan on kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja entinen ministeri.

–Hän on vallankäyttäjä, ei mattimeikäläinen, Kronström sanoi.

Hän on vallankäyttäjä, ei mattimeikäläinen sanoi siis Ylen ääni. Minua pelottaa tuo lause aivan helvetisti. Tässähän käytännössä halutaan vetää linjaa, että jos olet tarpeeksi hienoon asemaan itsesi ostanut, sinulla on oikeus ilmaista ihan mitä tahansa. Siitä suoraan johdetaan, että jos et ole yhteiskunnan eliittiä, sinulla ei ole oikeutta julkaista mielipiteitäsi. Mitä sananvapautta tuommoinen nyt on? Jos sananvapaus koskee eliittiä mutta ei maija- ja mattimeikäläisiä, se ei ole sananvapautta vaan diktatuuria.

Vaarallinen porno-Päivi

Toinen groteskilla tapaa mielenkiintoinen heitto tuli melkoisen kovalla vihalla valtionsyyttäjä Anu Mantilalta. Hän vertasi Räsäsen mielipiteitä lapsipornoon. Eli se, kun Päivi puhuu pöhköjä on yhtä vaarallista kuin lapsipornon levittäminen? Niin no, Pelastakaa Lapset -järjestöhän vuosia sitten levitti sivuillaan (tiettävästi tahtomattaan) lapsipornoa eikä saanut siitä seuraamuksia että jos nyt tätä linjaa jatketaan niin asia lienee taputeltu? Minä haluaisin taputella Mantilalle rauhallisen, rentouttavan parin kuukauden mökkiloman keskellä metsää, jotta stressi helpottaisi. Hän vaikuttaa aika tiukkaan viriteltyltä viulun kieleltä juuri nyt.

Samoilla vanhoilla mietteillä

Oma mielipiteeni itse pääasiasta on yhä sama: Päivi on ihmisvihamielinen, vihaa ja typeryyksiä alati laukova paskiainen, jonka jälkiä olen henkilökohtaisestikin saanut siivota liian usein. Minun sananvapausmallini kuitenkin koskee kaikkia, myös ja erityisesti paskiaisia, joten mielestäni hänellä on oikeus laukoa juuri niin typeriä mielipiteitä kuin haluaa. Päättäköön kukin itse ovatko samaa vai eri mieltä.

Jos joku tuomio hänelle pitäisi antaa, ehdotan perinteistä: pestään suu saippualla.

Julkaistu

Niin sitä oppii!

Jos joku ihmettelee kun olen ollut hiljaa muutaman päivän, pystyn nyt selittämään.

Tuo kuva on nimittäin lopputulos tärkeästä tieteellisestä kokeesta. Tämän suorittamiseen päädyin varsin pienellä, sekunnin murto-osan varoitusajalla. Kokeessa vertailtiin katumaasturin oven ja vahvennetun silmälasilinssin välistä vahvuutta. Auton ovi voitti.

Onni onnettomuudessa oli että oli lasit välissä eikä suoraan naamaan tullut. Onnettomuus asiassa oli se että nuo lasinsirut tulivat läpi, eivätkä ne oikein tehneet silmälle hyvää. Onneksi epäyhteensopivuudesta oli samaa mieltä sekä biologia että erinomainen Acutamme ja lopputulemana palasista päästiin kaikista eroon.

Tilanne on kuitenkin se että näkökyky on viikon verran vielä vähän kortilla. Voin katsoa ruutua vain lyhyitä hetkiä. Vähän päästä pitäisi tilanteen palautua normaaliksi, eli onneksi tästä ei mitään pysyvää pahaa tullut.

Opinpahan tiettyyn asteeseen nöyryyttä jatkossa vieraiden autojen ovien äärellä.

Julkaistu

Ei yksin Kurvinen

On tietenkin perusteltua kritisoida voimakkaasti orja- ja urheiluministeri Antti Kurvista päätöksestään lähteä tukemaan Kiinan ihmisoikeusrikkomuksia.

Mutta.

Aivan saman kritiikin voi antaa hänen lähdölleen luvan antaneille tahoille, kuten Annika Saarikko, Sanna Marin ja Pekka Haavisto. He ovat tämän solidaarisuuden osoituksen takuunaisia ja -miehiä.

Kuten voi myös kritisoida Sari Essayahia, joka kruunaa kannanottonsa länsi-Taiwanin pelleilylle pukeutumalla uiguuriorjien tekemiin vaatteisiin (mainittu jakson loppuosassa).

Niin sopii myös kritisoida jokaista kisoihin lähtevää urheilijaa, joille somesuitsutukset ja PR-pelleily ovat tärkeämpiä kuin ihmishenget. Tämä siitä huolimatta, että he tietävät että kisat eivät ole urheilusuorituksilta rehdit ja Kiina voi sulkea kisasta kesken kaiken pois jokaisen henkilön, joka ei noudata heidän ohjeistamaa viestintälinjaa (ed. linkissä tästäkin).

Kuten pitää vahvasti kritisoida myös jokaista sponsoria, joka osoittaa ymmärryksensä, solidaarisuuteensa sekä tärkeimpänä taloudellisen tukensa urheilukisoille, joissa ei ole urheilua, mutta senkin edestä sadismia.

Kuten pitää sormea osoittaa myös Yleisradiolle, joka on lähettänyt maamme verorahoja totalitaariselle diktatuurille vähintään kymmeniä miljoonia. Saadaanpahan pari uutta kylttiä joissa lukee… ööh, miten sanotaan mandariinikiinaksi arbeit macht frei? Tai äh, älkää kertoko.

On helppoa nimetä yksi tai kaksi suurta pahista ja kääriytyä tietoon, että kunhan heitä somessa herjaa, on tehnyt jotain vastuullista. Niin, helppoa se on. Liian helppoa. Ja virheellistä.

Totuus on, että tähän ihmiskunnan häpeälliseen hetkeen on osanottajia iso määrä. He kaikki tukevat toisiaan, tarjoten toinen toisilleen tekosyyn ”no, kun tuokin niin voin minäkin”. Eihän kukaan nyt kaikkia heitä uskaltaisi kritisoida? Eihän?

Julkaistu

Tamperelainen: Vihreämmin verkossa

Koska rakastan kierrätystä, kierrätän tähän nyt viikko sitten julkaistun mielipidekirjoitukseni Tamperelaisessa, jossa viittaan pohjana Jouko Hammarin aiempaan mielipidekirjoitukseen. Jouko oli asian ytimessä ja katsoin hyvän aloituksen ansaitsevan jatko-osan.

Lukijalta: Vihreämmin verkossa – ”Merkittävä osa pyörii fossiilisella energialla”
22.1.2022 17:30

Jouko Hammar kirjoitti 19.1. Tamperelaisen Lukijalta-palstalla tärkeästä asiasta, nimittäin Internet-palvelujen hiilijalanjäljestä. Olen ehdottomasti samaa mieltä: asia ansaitsisi näkyvämpää keskustelua. Itse myös tällaisia palveluja työkseni hankkivana, olen tutustunut aiheesta tehtyyn tutkimukseen.

Huonot uutiset ovat, että Jouko on oikeassa: merkittävä osa verkosta pyörii fossiilisella energialla. Hyvät uutiset ovat, että poikkeuksiakin on ja isossa kuvassa suunta on parempaan päin. Useat kansalaisjärjestöt seuraavat kehityksen tätä puolta ja esimerkiksi Greenpeacen julkaisemat Oil in the Cloud -raportit ovat mielenkiintoista luettavaa.

INTERNET-PALVELUISSA on länsimaissa kolme suurta: Google, Microsoft ja Amazon. Googlea voi pitää suunnannäyttäjänä, sillä he ovat jo parin vuoden ajan kelpuuttaneet vain uusiutuvaa energiaa datakeskustensa toimintaan. Etenkin yrityspalveluita tarjoava Microsoft on pienellä takamatkalla, mutta suunta on oikea ja nykytilaakin voi pitää vähintään tyydyttävänä.

Ongelma on listan kolmas, sillä Amazon-verkkopalveluissa fossiilisen energian osuus on massiivinen, eikä asiaa auta heidän aktiivinen strateginen yhteistyönsä hiili- ja öljyteollisuuden kanssa.

Paine on tosin kohdistumassa heidänkin suuntaan yhä enemmän ja muutosta parempaan voidaan toivoa tapahtuvan.

MITÄ ME SITTEN voimme tehdä? Mielestäni organisaatioiden tulisi ottaa huomioon ilmastojalanjälki ostaessaan verkkopalveluita. Erityisen tärkeää tämä on julkisten toimijoiden osalta. Ei ole mukavaa todeta, että esimerkiksi Yle Areenaa pyöritetään edellä mainitun hiilivoimajätin palveluilla.

Myös moni muu näkyvä yritys on valinnut saastuttavamman palveluntarjoajan. Koska asiaa ei pidetä oleellisena, eikä yleisöä aihe suuremmin kiinnosta, ei asialla nähdä olevan merkitystä. Asian ratkaisu kuitenkin on missäs muuallakaan kuin meidän kaikkien käsissä.

Vaatikaamme vihreämpää verkkoa.

Kyuu Eturautti
tietoturvapäällikkö
Tampere

Julkaistu

Ex-ante: Turtiainen Venäjän mediassa

Innostuin haastamaan itseni tekemään videoita ajankohtaisista aiheesta sillä kulmalla, että pohdin vain siihen johtaneita asioita. Samaan vaivaan sitä aiheesta kirjoitteleekin. Ensimmäisenä aiheena on männä viikolla tehty havainto persuista potkut saaneen Ano Turtiaisen esiintymisestä Venäjän mediassa. Mikä tähän johti – tai mitkä?

1/2: Venäjän median tyyli

Kirjoitin aiheesta kuukausi sitten, joten en koko tarinaa kertaa. Avainasiana Venäjän media kaipaa tarinoita jotka eivät ole toimituksen puolesta valheita, mutta sisältönsä puolelta länsimaista yhteiskuntaa murentavia. Harva asia on niin arvokasta heille kuin jonkinlaisessa asemassa olevat länsimaiset henkilöt, joilla on mennyt sukset ristiin yhteiskunnan johdon kanssa. Tähän joukkoon kuuluu niin kansanedustajia, kansalaisjärjestöjen johtajia, uskonnollisia johtajia ja muita. Heitä etsitään erityisen aktiivisesti Brittilästä, Saksasta ja Ranskasta, mutta muukin kelpaa.

Venäjän media koittaa saada katsojia ja lukijoita napattua koukkuun juuri tällaisella sisällöllä, joka ei ole ilmiselvää propagandaa heidän päästä. Tässä kohtaa he esiintyvät pelastavina enkeleinä, tarjoten puheenvuoroa henkilölle jota oman maan mediaeliitti sorsii. Kun sopiva kohde löytyy, he ovat valmiina levittämään hienonkin punaisen maton sopivan hyödyllisen idiootin eteen. Vähän korupuheita ja kaunistelua ”ei tässä mitään politiikkaa, puhutaan vaan yhteiskuntakehityksestä”. Kaikki sanotaan joka kuulijaa miellyttää. Jos kaikki tuo ei riitä, luvataan vielä että nyt saa puhua sensuroimattomasti omia ajatuksiaan.

2/2: Vakaan yhteiskunnan kaksi kulmaa

Suomi on verrattain vakaa demokratia ja kehitys täällä on suuressa kuvassa melko ennustettavaa. Sen haittapuolena voi pitää vahvaa kallistumista hyväksytyn tarinan puoleen. Tahot, jotka koetaan ikävällä tapaa yleisen hyvän vastaisena, koitetaan pitää poissa mikrofonin edestä. Mediat eivät ole halukkaita antamaan tilaa tällaisille tahoille, etenkään niin että he saisivat sanoa mielipiteensä suoraan. JSN:n säännöt ovat jo iso osa rajoitusta, mutta myös ajatus siitä että median tehtävä ei nyt vaan ole ihan mitä tahansa sontaa päästää pihalle.

Tätä toimintatapaa voi perustella, jos nyt vertaa vaikkapa jenkkilään jossa mikä tahansa pääsee illan ykkösuutisiin. Haittapuoli kuitenkin on, että sopivasti yhteiskunnan sivuraiteille joutuneilla tahoilla on käytännössä mahdotonta päästä näkyville. Kun medioiden ovet sulkeutuvat nenän edestä kerta toisensa jälkeen, alkaa usko menemään. Kun samalla pitäisi saada lisää näkyvyyttä jotta seuraavissa vaaleissa ei käy huonosti, alkaa epätoivo kasvamaan. Epätoivoisten ihmisten kasvattaminen yhteiskunnassa on aina riski.

1+1

Toisessa kädessä taho, joka tekisi mitä tahansa saadakseen näkyvyyttä. Toisessa kädessä taho, joka tekee mitä tahansa saadakseen tämän henkilön näkyville. Traagisella tapaa tässä on täydellinen pari, liitto jossa molemmat himoitsevat toisiaan estoitta. Tapaus Turtiainen ei ole ensimmäinen tai sadas esimerkki, vaan lähinnä kertaus tämän propagandamallin toiminnasta.

Mihin se johtaa tai mitä pitäisi tehdä – sen jätän fiksummille. Minua kiehtoo taustatarina enemmän.